Työterveyspsykologien kriisivalmiudet vaihtelevat – yhteisiä suosituksia ja koulutusta tarvitaan

Psykologiliiton kriisi- ja traumapsykologian ammatillinen työryhmä toteutti kyselyn työterveyspsykologeille syksyllä 2020.  Akuutti kriisityö ei sen perusteella näytä kuuluvan työterveyshuollon prioriteetteihin. Kuten eräs vastaaja totesi: ”akuutin kriisityön tarvetta työterveyshuollon palveluna ei ole ymmärretty”. Tätä näkemystä tukee myös se, että kriisityön valmiudet, mm. saatu koulutus on melko kirjavaa ja vähäistä. Myös psykologin rooli kriisityön osalta on jäsentymätön. Psykologi mielletään usein työterveyshuolloissakin enemmän yksilökeskeistä työtä tekeväksi kuin työyhteisöasiantuntijaksi.

Suurimmalla osalla (86 %) työterveyshuollon yksiköistä oli virallinen toimintaohje akuuttia kriisityötä varten. Yli puolella (68 %) akuutti kriisityö oli asiakasyritysten työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin kirjattuna.Tästä huolimatta kriisityön toteuttaminen oli melko sattumanvaraista. Akuutti kriisityö toteutettiin yhtä usein yhden työntekijän voimin kuin parityönä. Vastausten perusteella kriisityötä tekivät enimmäkseen työterveyspsykologit sekä seuraavina työterveyshoitajat.

– Kysely vahvisti sitä näkemystä, mikä työryhmällä oli akuutin kriisityön tilanteesta työterveyshuolloissa, sanovat Anneli Kellberg ja Tuula Hynninen Psykologiliiton kriisi- ja traumapsykologian ammatillisesta työryhmästä. – Tilanne on sikäli hämmentävä, että työterveyshuolto on useimmiten ensimmäisiä tahoja, joihin työpaikoilta otetaan yhteyttä, kun erilaisia kriisitilanteita syntyy. 

– Etenkin koulutuksen tarve nousi tässä entistäkin selkeämmin esiin. Tulos kertoo myös siitä, ettei Suomessa ole akuutin kriisityön osalta minkäänlaista yleistä, työterveyshuoltoja velvoittavaa säännöstöä tai suositusta. Myös se vaikuttaa, että edelleen työterveyspsykologit ovat työterveyshuollossa vain asiantuntijan roolissa, eivät ammattihenkilöitä, kuten lääkärit ja terveydenhoitajat, Kellberg ja Hynninen toteavat.

Uutta koulutusta tarvitaan

Työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksiin (Työterveyslaitos (TTL), Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus, Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus) ei enää kuulu erillisenä osiona kriisikoulutusta. TTL:n koulutukseen ei ole kuulunut ennenkään.

Psykonet on psykologian koulutusalalla toimiva yliopistoverkosto, jonka muodostavat Suomen kaikki psykologian oppiaineen alla toimivat laitokset ja oppiaineryhmät. Professori Saija Maunon mukaan Psykonet näkee psykologien kriisikoulutuksen tärkeänä, ja siitä on myös keskusteltu.

– Se voisi hyödyttää erikoispsykologiopiskelijoita eri sovellusaloilla, ei pelkästään työterveyspsykologeja. Toisaalta erikoispsykologikoulutukset ovat sisällöltään ja mitoitukseltaan jo niin laajoja, ettei sinne ole helppoa sisällyttää uusia koulutuskokonaisuuksia tai laajoja moduuleja. Sen sijaan voisi olla tarpeen kehittää ihan uusi erikoistumiskoulutus tai ”erikoispsykologi asiantuntijana (kriisityö)” -kurssi, johon kaikki erikoispsykologiopiskelijat voisivat halutessaan osallistua. 

Heli Hannonen Työterveyslaitokselta kertoo, että työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus on peruskoulutus (15 op), jonka sisältönä ovat työterveyshuollon perusprosessit.

– Valitettavasti kriisityötä ei voida siinä laajuudessa käsitellä, että se antaisi työterveyspsykologeille riittävät valmiudet kriisityön tekemiseen. Työpaikan ensiapuvalmiuden yhteydessä käydään läpi, miten työterveyshuollon toimintaa säätelevä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ohjeistaa kriisityön. Tätä on avattu hieman tarkemmin koulutuksen materiaaleihin kuuluvassa Työfysioterapian ja työterveyspsykologian hyvät käytännöt -oppimateriaalissa. 

Hannosen mielestä olisi hyvä, jos suositus kriisityön sisällöstä ja laajuudesta työterveyshuollossa olisi olemassa. 

– Luonnollisesti tämä suositus kuuluisi koulutuksen sisältöihin. Olemme Työterveyslaitoksella käynnistämässä keskustelua siitä, miten ja millä kokoonpanolla suositus voitaisiin tehdä.

Psykologi mukaan tiimiin ammattihenkilönä

Ongelmalliseksi on osoittautunut myös psykologien asema työterveystiimissä. Nykyisen työterveyshuoltolain perusteella psykologi ei ole ammattihenkilö. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkärit ja työterveyshoitaja, ja uuden esityksen mukaan pian myös työfysioterapeutit. Työterveyspsykologit ovat jäämässä ainoana isona ammattiryhmänä asiantuntijan rooliin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että psykologille ei voi varata suoraan aikaa, ja saattaa hankaloittaa kehitystä myös kriisiosaamisen suhteen.

Suomen Psykologiliiton työterveyspsykologien ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Janne Riste tunnistaa haasteen.

– Työterveyspsykologien asema työterveystiimissä tekee psykologien työn riippuvaiseksi työterveyslääkärien ja -hoitajien osaamisesta. Työterveyspsykologien työ tapahtuu nyt ohjatun kysynnän kautta, mikä tarkoittaa, että aikaa ei voi varata suoraan eikä psykologi voi olla omatoiminen. Käytännöt toki vaihtelevat: toimivissa tiimeissä ei synny yhteistyön ongelmia, mutta kankeimmissa kaikki työ tapahtuu vain lääkärien luvalla.

Risten kokemuksen mukaan koko työyhteisöä koskettavia kriisitilanteita tulee vastaan vuositasolla muutamia. Jos työterveyspsykologia ei osata tilata, kriisipsykologista osaamista ei synny eikä opittu taito pysy. 

Kriisivalmiuskysely työterveyspsykologeille tehtiin syksyllä 2020 ja siihen tuli 22 vastausta työterveyshuollon toimintayksiköistä eri puolilta maata. Usea yksikkö ilmoitti, että yksi psykologi vastasi koko yksikön psykologien puolesta. Kaikkiaan kysely lähetettiin 433:lle työterveyshuollossa työskentelevälle psykologille. Kyselyn toteutti Psykologiliiton kriisi- ja traumapsykologian ammatillinen työryhmä.

Tutustu kyselyyn