Työterveyshuollon moniammatillisuus käännekohdassa

Vastaava työterveyslääkäri Anniina Anttila, johtava työterveyshoitaja Terhi Vesiluoma, työfysioterapeutti Susanna Espo ja vastaava työterveyspsykologi Maaret Punto osallistuivat koulutuspäivän paneeliin lääkintöneuvos Kristiina Mukalan johdolla.

Työterveyshuollon moniammatillisten työtapojen miettiminen nousi keskeiseksi teemaksi Yhteistyöllä laadukasta työterveyshuoltoa -koulutuspäivässä Helsingissä. Monissa eri puheenvuoroissa todettiin, että nyt on korkea aika sekä katsoa peiliin että kehittää yhteistyötä palvelujen ostajien kanssa. Moniammatillisuus on kaiken perusta, joka kaipaa päivittämistä.

– Moniammatillisuus ei ole valmis. Nyt tarvitaan asennemuutosta ja sen miettimistä, olemmeko jääneet omien rutiiniemme vangiksi, tiivisti koulutuspäivän paneelin vetänyt lääkintöneuvos Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Resursseja ei kuitenkaan ole odotettavissa lisää, vaikka moni asia on muuttumassa: työterveyshuolto keskittyy yhä suuremmille yksityisille toimijoille, Kelan korvauskäytäntö uudistuu ja työterveyshuollon henkilöstön paineet kasvavat. Suomalaisten työhyvinvoinnin kehittämisessä riittää työsarkaa.

– Resurssit pikemminkin vähenevät tulevaisuudessa, kun perusterveydenhuollon puolelle tarvitaan lisää henkilöstöä. Tulevaisuus tuo siis tullessaan myös resurssikilpailun, Mukala totesi.

Moniammatillisuuden lisäarvo esille

Sekä useat päivän alustajat että koulutuspäivän osanottajat korostivat, että aitoon moniammatillisuuteen tarvitaan muitakin kuin työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö työsuojelutoimijoiden kanssa on tarpeen, ja eläke- ja vakuutusyhtiötkin olisi hyvä saada saman pöydän ääreen toimintaa suunnittelemaan. Uusia ovia pitäisi avata, jotta työterveyshuollon perimmäinen tarkoitus toteutuu ja yritysten työntekijöille pystytään räätälöimään oikeat ratkaisut.

Palvelujen ostajat olisi vakuutettava moniammatillisuuden tuomasta lisäarvosta, ja tämän pitäisi näkyä myös työterveyshuollon suunnitelmien tekemisessä.

– Onko meiltä hukkunut työterveyshuollon perusajatus? Työ painottuu nykyisin liikaa sairaanhoitoon, kun sen tulisi painottua ennaltaehkäisyn puolelle, Kristiina Mukala totesi.

Psykologit olleet altavastaajan roolissa

Psykologeja päivän keskusteluissa edustaneet työterveyspsykologit Maaret Punto ja Miia Rautiainen korostivat, että myös palvelujen myynti vaikuttaa siihen, miten asiakasyritykset osaavat käyttää työterveyshuollon palveluja.

Työterveyspsykologi Miia Rautiainen kertoi, että psykologit ovat kärsineet altavastaajan roolista työterveyshuollossa jo pitkään.

– Onkin tärkeää, miten viestimme työterveyspsykologien työn merkityksestä. Yritämmekö livauttaa psykologit sopimuksiin kivaksi ’henkiseksi lisäksi’ vai saammeko ammattihenkilön statuksen, jolloin asiakkaat voisivat hoitaa ajanvaraukset psykologille itse eikä lähetteiden teko kuormittaisi työterveyslääkäreitä ja -hoitajia? Muutenkaan liian moni asia ei saisi olla työterveyshoitajan vastuulla, jotta kuormitus jakautuu tasaisemmin, Rautiainen totesi.

Myös vastaava työterveyspsykologi Maarit Punto vetosi toimintatapojen järkeistämiseen nyt, kun resurssit ovat niukat ja niukkenemassa.

– Yksi tärkeä muutos olisi se, että psykologipalvelujakin voisi käyttää suoraan ilman lähetteitä, Punto sanoi.

Julkilausumassa korostuu tarvelähtöisyys

Koulutuspäivän alkajaisiksi julkaistiin kaikkien tapahtuman järjestäjien yhteinen julkilausuma. Psykologiliiton, Työterveyshoitajaliiton, Työterveyslääkäriyhdistyksen ja Työfysioterapeutit ry:n kannanotto korostaa moniammatillisen työterveyshuollon merkitystä oikea-aikaisen ja tarvelähtöisen työterveyshuollon tarjoamisessa.

Julkilausuman mukaan laadukas työterveyshuolto myös suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä asiakasorganisaation kanssa. Työkykyriskeistä vastaava johtaja Kari-Pekka Martimo Ilmarisesta totesi, että lainsäädäntö takaa jo nyt hyvät rakenteet moniammatillisuudelle ja laki velvoittaa työnantajat käyttämään sekä työterveyshuollon ammattihenkilöitä että asiantuntijoita.

– Mutta miten voisimme auttaa asiakkaita ymmärtämään moniammatillisen yhteistyön lisäarvon? Martimo kysyi.

Hän itse tarjosi yhdeksi uudeksi toimintatavaksi hanketyyppistä toimintaa.

– Yhdessä asiakkaiden kanssa voisimme rakentaa jatkuvan työterveystoiminnan lisäksi hankkeita, joilla on mitattavat tavoitteet. Tämä tietysti edellyttää onnistuakseen hankeosaamista – mutta voisiko tässä olla moniammatillisuuden uusi siemen?