Työtaistelu on työntekijöiden laillinen oikeus
Monilla yksityisen sektorin sopimusaloilla sopimuskausi umpeutui jo lokakuun lopussa. Samalla päättyi myös työrauhavelvoite, ja työntekijäjärjestöillä oli mahdollisuus käynnistää työtaistelutoimenpiteitä neuvottelujen vauhdittamiseksi.
Työntekijäjärjestöjen painostustoimia ovat esimerkiksi ylityökielto ja vapaa-ajalla matkustamisen kielto. Viimeisenä keinona on työnseisaus eli lakko, jolloin työntekijät eivät tee työtehtäviään lainkaan. Työtaistelutoimista päättää se järjestö, jolla sopimusoikeudet ovat. Psykologit työskentelevät useimmiten JUKOn tai YTN:n virka- ja työehtosopimusten piirissä.
Psykologiliitolla on edustajat JUKOn hallituksessa ja neuvottelukunnissa, joissa tehdään neuvottelutavoitteita ja työtaisteluvalmiutta koskevat ratkaisut.
Työtaistelu on työntekijöiden oikeus, joka pohjautuu perustuslakiin. Työntekijää ei voida irtisanoa tai muutoin rangaista lailliseen lakkoon osallistumisen vuoksi. Lakko on laillinen, jos työrauhavelvoite ei ole voimassa, lakko kohdistuu työ- ja virkaehtosopimuksella sovittavissa oleviin asioihin ja järjestö on ilmoittanut siitä työnantajaosapuolelle ja valtakunnansovittelijalle säädyssä määräajassa. Työntekijöiden on noudatettava järjestönsä antamia ohjeita.
Työtaisteluvalmius pyritään rakentamaan niin vahvaksi, että se jo sellaisenaan vaikuttaa neuvotteluihin työntekijäpuolen kannalta suotuisasti: työnantajalle syntyy halu välttää lakon alkamista.
Liitto ja lakkopäällikkö ohjeistavat
Suurin osa psykologeista työskentelee kuntasektorilla: kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä. Psykologiliitolla on merkittävä rooli kuntasektorin työtaisteluvalmiuden rakentamisessa: jäsenyhdistysten palkkatyöryhmät ovat nimenneet edustajansa JUKOn paikallisiin työtaisteluorganisaatioihin. Myös valtiosektorilla psykologeja on mukana virastojen lakko-organisaatioissa, esim. TE-toimistoissa. Uusiakin toimijoita mahtuu mukaan, ja lisätietoa voi kysyä lakkopäälliköltä tai luottamusmieheltä.
JUKO ohjeistaa ja kouluttaa kuntien ja virastojen sekä yliopistojen lakkopäälliköt: koulutuksia ja harjoituksia on pidetty tämänkin syksyn aikana. Jos työtaistelutoimiin olisi ensi keväänä tarvetta, jäsenet saavat toimintaohjeet JUKOlta, omalta liitolta ja viime kädessä oman työpaikan lakkopäälliköltä.
Edellinen neuvottelukierros osoitti, että työtaistelu onnistuu parhaiten useamman sektorin ja kaikkien pääsopijoiden yhteistyöllä. Helsingin yliopistossa taannoin toteutetulla päivän mittaisella lakolla oli laaja tuki, jonka ansiosta saavutettiin hyvä neuvottelutulos. JUKOn, JHL:n ja Pron yhteistyö saanee jatkoa ja vahvistuu.
Mikä parhaiten puree
Työtaistelumallit suunnitellaan siten, että niillä olisi paras mahdollinen vaikuttavuus. Painostus- ja työtaistelutoimet etenevät vaiheittain ja kiristyen. Eri sektoreilla ja sopimusaloilla mallit voivat olla erilaisia. Kaikki työntekijät eivät välttämättä ole yhtä aikaa mukana toimenpiteissä.
Jos lakko on päätetty pitää, sen aikana ei saa tehdä työtä. Työnantajalla on oikeus pidättää lakon ajalta palkka. Liitot maksavat jäsenilleen lakkoavustusta.
– Yksityisen sektorin neuvottelutilanteen perusteella myös julkisen sektorin kevään neuvotteluista on odotettavissa vaikeita. Työnantaja saattaa esittää uusia heikennyksiä työehtoihin, vaikka entisistäkään ei ole toivuttu ja työtä on tehostettu äärimmilleen. Neuvottelijamme tarvitsevat menestyäkseen jokaisen jäsenen tuen, tarvittaessa myös valmiuden työtaisteluun, pääsihteeri Annamari Jokinen muistuttaa.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 4/2019.
