Työharjoittelu on turvallinen kasvun paikka psykologian opiskelijalle

Suvi Öhman työskenteli kaksi päivää viikossa HUSin syömishäiriöyksikössä ja kaksi työkyvyn tutkimuspoliklinikalla. Tämän lisäksi hän teki kerran viikossa masennuksen hoitoon tarkoitettua nettiterapiaa.

– Tein pääasiassa psykologisia tutkimuksia. Syömishäiriöyksikössä olin myös mukana HOT-ryhmän ja psykoedukaatioryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa. Työkyvyn tutkimuspoliklinikalla osallistuin moniammatillisen tiimin jäsenenä laaja-alaisten tutkimusten tekemiseen. 

Työelämään siirtyminen oli opiskelijaelämään tottuneelle myös suuri elämänrytmin muutos.

Katariina Ojala oli harjoittelussa Roukon yhtenäiskoulussa Valkeakoskella. Ojala teki myös paljon psykologisia tutkimuksia ja tapasi oppilaita keskustelukäynneillä. Hän osallistui myös oppilaspalavereihin ja yhteisöllisiin palavereihin.

Ennen harjoittelun alkua Ojala oli työskennellyt opintojen ohella myyjänä, mutta ei ollut tehnyt säännöllistä päivätyötä.

– Aluksi säännöllinen työaika tuntui hankalalta, mutta totuin siihen nopeasti ja totesin, että se sopii minulle todella hyvin.

Harjoittelun ohjaajan tuki äärimmäisen tärkeää

Suvi Öhman koki, että molemmissa harjoittelupaikoissa ohjaajan tuki ja perehdytys oli hyvää.

– Sain ohjausta aina oman tarpeen mukaan. Ohjaajat olivat kiinnostuneita ohjaamisestani. Ohjaaja on nimenomaan se, jolta harjoittelussa oppii kaikista eniten.

Ohjaajat olivat kiinnostuneita ohjaamisestani.

Katariina Ojalakin kehuu työyhteisöään erittäin kannustavaksi ja turvalliseksi. Tämä sai hänet rohkeasti tekemään ja kokeilemaan, ja sitä kautta sietämään omaa epävarmuuttaan.

– Sain lämpimän vastaanoton. Ohjaajani kanssa pystyin juttelemaan kaikista asioita. Minua ilahdutti se, että meillä oli keskusteleva suhde, ei mikään ylhäältä päin ohjattu. Vaikka työtä oli paljon, niin ilmapiiri oli rento.

Harjoittelusta itsevarmuutta psykologin työhön

Suvi Öhman ei halunnut ottaa ylimääräistä stressiä tai painetta harjoittelusta. Alussa tutustuminen kaikkeen uuteen vei luonnollisesti oman aikansa. Harjoittelun loppua kohden henkiseen valmistautumiseen ei mennyt enää niin paljon aikaa kuin alussa.

– Kaksi harjoittelupaikkaa oli ehdottomasti hyvä juttu, koska sain laajemman ja monipuolisemman kuvan psykologin työstä ja sen eri sovellusalueista. Oppiminen oli laajempaa, kun sain jakaa ajan kolmen työn välillä.

Ojalakin huomasi soveltuvansa erilaisiin työyhteisöihin ja tulevansa toimeen eri ikäisten kanssa. Tämä on hänen mielestään vahvuus psykologin työssä.

– Harjoittelun alkaessa tuntui kuin minut olisi tiputettu syvään päätyyn ilman kellukkeita. Alkuun jännitti kovasti, koska muutos opiskelijasta työelämään oli järisyttävä. Pahin kesti onneksi vain muutaman päivän. Harjoittelun myötä vahvistui kuva siitä, että olen oikealla alalla.

Asenne oli sellainen, että jos ei jotain tiedä, niin ottaa selvää. 

Öhman luotti alusta saakka omiin vuorovaikutustaitoihinsa ja osaamiseensa. Hänen asenteensa oli sellainen, että jos hän ei jotain tiedä, niin hän ottaa selvää.

– Tiedostin alusta saakka sen, etten voi mitenkään tietää kaikkea. Olen ihmisenä avoin ja kysyn rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Tästä on hyötyä psykologin työssä jatkossakin.

Ojala huomasi, että hänellä oli taitoja ja osaamista jo etukäteenkin.

– Osaan reagoida ja jutella asiakkaiden kanssa. Olen saanut myös laajasti kokemusta erilaisista tutkittavista. Palavereissakin osasin olla rennosti.

Paljon vahvuuksia tulevalle työuralle

Katariina Ojala uskoo, että harjoittelussa olleen työnohjauksen ansiosta hän tulee pärjäämään työelämässä.

– Olen kokenut, että työpanoksellani ja työlläni on merkitystä. Minä olen arvokas.

Myös Öhman varmistui harjoittelun aikana siitä, että psykologin ammatti sopii hänelle. Työ on rauhallista, itsenäistä sekä haastavaa ja monipuolista.

– Harjoittelun aikana työtahti oli väljä, mikä mahdollisti sen, että sain perehtyä tapauksiin rauhassa. Työpaikalla myös pidettiin huolta siitä, ettei töitä kertynyt liikaa.

Harjoittelussa kirkastuivat omat vahvuudet psykologin työssä.

Harjoittelussa Öhmanille kirkastui myös hänen vahvuutensa psykologin työssä.

– Oma-aloitteisuus, aitous ja lausuntojen kirjoittaminen ovat minun vahvuuksiani. Monimutkaisistakin tutkimuksista selviytyminen on lisännyt itseluottamustani.

Öhman korostaa kuitenkin sitä, että psykologin työ on koko ajan uuden opettelua.

Opiskelijoilla runsaasti taitoja harjoitteluun lähdettäessä

Opiskelijapromoottori Ilmari Moisio työskentelee Psykologiliitossa osa-aikaisena opiskelijaneuvojana. Hän neuvoo muun muassa työharjoitteluun liittyvissä asioissa. Harjoitteluun liittyvissä asioissa häneen ollaankin eniten yhteydessä.

– Opiskelijat kysyvät yleensä sitä, mistä harjoittelupaikkoja löytyy ja mitä sovellusaloja on olemassa. Tarkistan myös työ- ja työehtosopimuksia ja annan palkkaneuvontaa.

Suurin osa tekee harjoittelun hyvinvointialueilla. Ongelmana on erityisesti se, että harjoittelupaikkoja on vaikea löytää. Täytyy tehdä kovasti työtä, että ensinnäkin löytää ne kanavat, joissa harjoittelupaikoista ilmoitetaan.

Ongelmana on, että harjoittelupaikkoja on vaikea löytää.

– Onneksi minun aikanani ei kukaan ole jäänyt ilman harjoittelupaikkaa. Hakeminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, aikaisintaan 1,5 vuotta ja viimeistään puoli vuotta ennen harjoittelun alkua.

Moisio kehuu psykologian opiskelijoiden uskomattomia tieto- ja taitovarantoja, joita heillä jo harjoitteluun lähdettäessä on.

– Opiskelijoille on kertynyt tietoa muun muassa kliinisestä psykologiasta, lausuntojen kirjoittamisesta ja perustietoa psykologiasta sekä kykyä arvioida psykologista tietoa. Psykologian opiskelijoilla on myös hyvät vuorovaikutustaidot.

Katariina Ojala on aloittanut kesän jälkeen koulupsykologin työt Pirkanmaalla. Suvi Öhman puolestaan aloittaa HUSin akuuttipsykiatrian poliklinikalla syksyllä.

Katariina Ojalalla on instagramissa tili nimeltään @runoilijanmieli, jonne hän kirjoittaa psykologiaiheisia runoja ja kertoo erilaisista psykologisista teemoista. Tilillään hän on jakanut myös tunteitaan ja kokemuksiaan harjoitteluun liittyen. Ojalan mukaan se on ollut hyvää itsereflektiota.

Lue myös: Asiantuntijuuden kasvukipuja