Työelämää kehittämässä ja hyvinvointia lisäämässä

Ravintola-alan keikkatyö herätti Kristiina Lehmuksen aikoinaan huomaamaan, miten moninaisia käytäntöjä, tiimejä ja esimiehiä eri työpaikoilla on. Vahva halu tukea ihmisiä työssä sai hänet opiskelemaan psykologiksi ja erikoistumaan työ- ja organisaatiopsykologiaan. Hän valmistui erikoispsykologiksi viime syksynä ensimmäisten joukossa uusimuotoisesta erikoistumiskoulutuksesta. 

– Teen työkseni pääasiassa erityyppisiä rekrytointeja ja suorahakutoimeksiantoja, henkilöarviointeja sekä yksilö-, ryhmä- ja työyhteisövalmennuksia. Asiakkaitani ovat sekä palvelujani tilaavat yritykset että kaikki kohtaamani työnhakijat, Lehmus kuvaa työtään HRS Advisors Oy -konsulttiyrityksessä. 

Yrityksen 14 työntekijästä 12 on psykologitaustaisia, ja he palvelevat usean eri toimialan asiakkaita. Kollegoidensa lailla Lehmus on erikoistunut asiantuntija-, esimies- ja johtotason tehtävien hakuprosesseihin. 

Vaativaa asiantuntijatyötä

Yritykset ostavat rekrytointiensa yhteydessä yhä enemmän henkilöarviointeja. Käytössä on monia eri testimenetelmiä, mutta haastattelu on Lehmuksen työssä kuitenkin aina päämenetelmä.

– Henkilöarvioinneissa tutkitaan, miten tietty yksilö soveltuu tiettyyn työtehtävään ja mitkä asiat vaikuttavat hänen työssä suoriutumiseensa. Kyse on aina psykologisesta interventiosta, jossa persoonallisuus- ja motivaatiotutkimuksen lisäksi on tärkeää systeemiteoreettinen ajattelu. Kukaan kun ei työskentele tyhjiössä. 

Kun psykologi käy läpi testituloksia asiakkaan kanssa, hänellä on suuri vastuu siinä, miten hän asettaa sanansa ja antaa palautteen.

– Arviointihaastattelun on oltava aina voimavarakeskeinen. Jos päädyn kertomaan hakijalle, ettei hän sovellu tehtävään, minun on avattava rakentavasti mihin havaintoihin ja testituloksiin kantani perustuu. Parhaimmillaan henkilö saa tästä välineitä itsensä kehittämiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

Kristiina Lehmus kuvaa työtään monipuoliseksi ja vaativaksi asiantuntijatyöksi, jonka tavoitteena on työelämän kehittäminen, organisaatioiden sparraaminen oikeisiin henkilövalintoihin sekä hyvinvoinnin lisääminen työpaikoilla.

– Olen päässyt näkemään, kuinka merkittävä yhdenkin ihmisen vaikutus yrityksen menestystarinaan voi olla, kun rekrytointivalinta menee nappiin. Myös oma roolini on haastava ja vastuullinen, sillä pääsen vaikuttamaan välillisesti siihen, millaisiksi yksilöiden työurat ja työyhteisöt muotoutuvat. 

Yksi merkittävä ero kliiniseen psykologiaan on hänen työssään siinä, että asiakkaat ovat yleensä toimintakykyisiä ja usein jopa poikkeuksellisen kyvykkäitä. 

– Työ- ja organisaatiopsykologien työtä pidetään monesti korostuneen bisnesorientoituneena ja tuloskeskeisenä. Työskentelen kuitenkin hyvin humaanisti ja yksilökeskeisesti, unohtamatta liikkeenjohdollista näkökulmaa.

Muuttuva työelämä

Työelämän murros näkyy Lehmuksen työssä kolmella tavalla. Ensinnäkin osaavan henkilöstön saatavuus vaikeutuu ja etenkin huippuasiantuntijoiden haussa valta siirtyy yhä enemmän hakijoille. He neuvottelevat työpaikkahaastatteluissa, kuka tarjoaa heille parhaat edellytykset kasvaa ammattilaisina. 

Toiseksi työn murros vähentää suorittavan tason tehtäviä. Monien niiden tekijöiden työelämätaidot ovat vanhentuneet tai terveysongelmat rajoittavat työnhakua.

– Joskus yritysasiakkaamme joutuvat irtisanomaan henkilöstöään, jolloin tuemme heitä ikävien muutosten toteuttamisessa hallitusti. Erilaisissa valmennuksissa pyrimme löytämään vaihtoehtoisia urapolkuja. Ohjaamme myös oivaltamaan, millä tavalla henkilö voi lisätä ammatillista osaamistaan ja markkina-arvoaan pyrkiessään uusiin tehtäviin.

Kolmas selkeä muutos on työn intensifioituminen: työntekijälle asetetut vaatimukset kasvavat koko ajan. 

– Työtahti kiihtyy, työssä käsiteltävän tiedon määrä lisääntyy, työajan käsite häilyy. Työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän itseohjautuvuutta, epävarmuuden sietämistä ja itsensä johtamisen taitoa. Tämä lisää sekä työkyvyn että työssä jaksamisen vaatimuksia.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2020.