Tunteiden juurilla

Turun PET-keskuksessa tiiviissä yhteistyössä lääketieteen toimijoiden kanssa toimiva psykologitaustaisen aivotutkijan Lauri Nummenmaan tutkimusryhmä on tullut tunnetuksi kehon tunnekartoista. Ryhmä selvitti, että ihmiset eri kulttuureista raportoivat hyvin samankaltaisesti siitä, missä kehon osissa eri tunteet tuntuvat.

Aivokuvantamisen avulla tunteiden biologiaan päästään vielä syvemmälle. Tutkimuksessa seurataan radioaktiivisten merkkiaineiden avulla välittäjäaineiden toimintaa aivojen eri osissa tunnereaktioiden aikana. Kuvantamalla voidaan tutkia hyvin monenlaisia tunteita, ja ryhmä onkin tehnyt laajan kirjon tutkimuksia erilaisista tunteita.

Aggressiota käsittelevässä tutkimuksessa on selvinnyt esimerkiksi se, että väkivaltarikollisten aivot ovat erilaiset kuin keskivertoväestön. Aggressio on normaaliväestön keskuudessa varsin piilossa, joten tutkimuskohteeksi valittiin väkivaltarikolliset, joiden aggressiivisuudesta on näyttöä.

– Systemaattinen löydös on, että väkivaltarikollisten otsalohkon etuosassa on vähemmän aivokudosta kuin verrokkiryhmällä, Lauri Nummenmaa kertoo.

Väkivaltavideoita koehenkilöille näyttämällä selvisi myös, että samat alueet aktivoituvat väkivaltarikollisilla voimakkaammin kuin muilla. Ongelma on siis kaksiosainen: aggressiiviset henkilöt reagoivat vahvemmin väkivaltaärsykkeisiin, ja heillä on vähemmän kapasiteettia hallita aggression tunteita.

Nämä piirteet ovat voimakkaasti periytyviä. Perinnöllisyyden vuoksi niitä on myös vaikea hoitaa, ja rikosten uusimisen riski on suuri. 

Tutkimuksessa selvisi myös, että mitä enemmän terveen ihmisen käytöksessä on psykopaattisia piirteitä, sitä enemmän hänen aivonsa muistuttavat väkivaltarikollisten aivoja. Psykopatiaan liittyvät piirteet muodostavat siis jatkumon sopuisista ihmisistä manipuloiviin ja impulsiivisiin persoonallisuuksiin ja aina vankilatuomioon johtaviin psykopaatteihin asti.

Paijaaminen ja c-säikeet

Nummenmaan ryhmä on tutkinut aivokuvantamalla laajasti erilaisia tunteita. Esimerkiksi seksuaalisia tunteita on melko helppo tuottaa ja tutkia laboratorio-olosuhteissa. 

Tutkimuksissa on käsitelty seksuaalisten mielihalujen heräämistä ja parinvalintaa. Parhaillaan on meneillään Åbo Akademin kanssa yhteinen tutkimus orgasmista tunnekokemuksena. Aivokuvantamisen onnistumiseksi koehenkilön on oltava mahdollisimman paikoillaan, joten tutkimuksessa on mukana puoliso, joka tuottaa koehenkilölle orgasmin käsin.

Ryhmä on perehtynyt myös seksuaaliseen koskettamiseen ja sen ja sosiaalisen koskettamisen eroihin. On esimerkiksi selvitetty, onko koskettaminen seksuaalisissa suhteissa laadultaan erilaista kuin muissa suhteissa, vai onko sitä määrällisesti enemmän.

Kehokosketuskartat kertovat, mihin koskettaminen on soveliasta erilaisissa suhteissa olevien henkilöiden kanssa. Tutkimuksessa vastaajia on pyydetty värittämään tietokoneella tyhjistä ihmiskehoista alueet, joita esimerkiksi puoliso, ystävä tai sisarus voi koskettaa.

Seksuaalisen kosketuksen tutkimuksessa koehenkilöt saivat arvioida, mihin koskettaminen tuntuu kiihottavalta yksin tai kumppanin kanssa. Itsetyydytyksessä kosketus keskittyy vain harvoille alueille, lähinnä sukuelimiin. Mutta kun seksiä harrastetaan kumppanin kanssa, erogeeniset alueet ovat paljon kattavammat.

Kokemus lähestyi kehokosketuskarttojen kertomaa siitä, mihin puoliso voi koskettaa: myös silittävä kosketus tuntuu puolison tekemänä seksuaalisessa tilanteessa kiihottavalta. 

Ihminen osaa luonnostaan paijailla oikealla nopeudella: miellyttävää kosketusta välittävät tuntohermot reagoivat voimakkaimmin tietyllä nopeudella silittämiseen, ja ihmiset silittävätkin luonnostaan tällä tavalla esimerkiksi puolisoa, lasta ja koiria.

Paijaamisen miellyttävyys johtuu c-säikeistä, jotka ovat erikoistuneet välittämään silittelevän kosketuksen tuntemuksia. Niitä on kehon karvattomilla ihoalueilla, mutta ei lainkaan sukuelinten alueella.

– Puolisot koskettelevat toisiaan siis myös sosiaalisista syistä, ei vain seksuaalisista, Lauri Nummenmaa sanoo.

Opioidit käärmesiedättäjinä

Aivokuvantamisen keinoin voidaan tutkia periaatteessa kaikkia tunteita; rajana on se, millaisia merkkiaineita pystytään kehittämään.

Kaikkia tunteita ei kuitenkaan ole yhtä helppo synnyttää laboratorio-oloissa. Esimerkiksi autenttista surun tunnetta on vaikea saada aikaan laboratoriossa. Luonnollista surua tuntevia ihmisiä kuten puolisonsa juuri menettäneitä henkilöitä ei myöskään voi helposti tutkia. Sama koskee elämänkaaren suuria onnen hetkiä kuten lapsen syntymää tai avioitumista.

Seksuaalisten tunteiden lisäksi myös pelon herättäminen on helppoa. Sitä varten Nummenmaan tutkimusryhmään kuuluu Jyrki-niminen maitokäärme, jonka tehtävänä on aiheuttaa tutkimustilanteessa luonnollisia pelkoreaktioita koehenkilöissä.

Käärmeen läsnäoloon siedättyminen johtuu todennäköisesti opioidivälittäjäaineista, jotka hillitsevät pelon aiheuttamia serotoniinipurskeita. Tästä syystä tutkimuksissa on huomattu, että traumaattisen tapahtuman jälkeen annettu opiaattilääkitys vähentää riskiä sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön.

Miksi joku lihoo?

Ylipainoisuus on ollut pitkään eräs ryhmän mielenkiinnon kohteista: mitkä keskushermostotekijät vaikuttavat lihavuuden kehittymiseen. 

Keskeinen löydös on aivojen opioidireseptorien toiminnan alenema. Näitä neuroreseptoreita on lihavilla koehenkilöillä merkittävästi vähemmän kuin normaalipainoisilla verrokeilla. Aleneman vaikutus on, ettei syöminen tunnu samalta kuin normaalipainoisilla.

– Ihminen ei ilmeisesti saa pienestä määrästä ruokaa riittävästi nautintoa, ja saadakseen nautintoa hän syö paljon. Toisaalta jatkuva syöminen vapauttaa jatkuvasti välittäjäaineita aivoihin, ja niihin reagoivat neuroreseptorit vetäytyvät, jos niitä koko ajan pommittaa, Nummenmaa kertoo.

Elämäntapaohjaus toimii laihduttamisessa huonosti. Tietoa hyödyllisistä toimintamalleista on tarjolla, mutta niillä on vain vähän vaikutusta ihmisen toimintaan. Tunne siis voittaa järjen.

– On psykologisesti kiinnostavaa, miksi laihtuminen on niin vaikeaa silloinkin, kun ihminen kärsii itse lihavuudestaan. Kirurginen hoito toimii lihavuuteen parhaiten, mutta se on vasta viimeinen keino, koska komplikaatioriski on suuri.

Nummenmaan ryhmä on aloittamassa myös anoreksiatutkimusta, jossa kuvannetaan nuorten anorektikkojen aivoja. Anoreksia on kiinnostava tutkittava, sillä sairauden hoitovaste ja ennuste ovat tällä hetkellä huonoja.

– Valmiiksi tiedetään, että anorektikkojen geneettinen profiili vastaa käänteisesti lihavuudesta kärsivien profiilia ja on suhteellisen lähellä ahdistushäiriöstä kärsivien geneettistä profiilia.

Fakta

Lauri Nummenmaan tutkimusryhmä

• Nummenmaa Lab – Human Emotions Systems Laboratory on Suomen Akatemian ja Sigrid Juseliuksen säätiön rahoittama, Turun yliopistossa toimiva monitieteinen tutkimusryhmä, joka tutkii tunteita aivokuvantamisen avulla
• Tutkii aivojen rakennetta ja toimintaa PET:llä eli positroniemissiotomografialla ja MRI:llä eli magneettikuvantamisella, mutta käyttää myös silmänliikeseuranta- ja mobiilitallennustekniikoita
• Mukana tällä hetkellä 17 tutkijaa ja opiskelijaa
• Toiminut vuodesta 2010

Katso tutkimuksia käsittelevää videomateriaalia ryhmän nettisivuilla

Tärkeimmät tutkimukset

Nummenmaa, L., Hari, R., Hietanen, J.K., & Glerean, E. (2018). Maps of subjective feelings. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 115, 9198–9203. https://doi.org/10.1073/pnas.1807390115

Nummenmaa, L., Glerean, E., Hari, R., & Hietanen, J.K. (2014). Bodily maps of emotions. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 111, 646-651. https://doi.org/10.1073/pnas.1321664111 

Nummenmaa, L., Glerean, E., Viinikainen, M., Jääskeläinen, I.P., Hari, R., & Sams, M. (2012) Emotions promote social interaction by synchronizing brain activity across individuals. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 109, 9599–9604. https://doi.org/10.1073/pnas.1206095109