Toimivat peruspalvelut ovat ratkaisu mielenterveyskriisiin

Alkuvuotta ovat leimanneet eduskuntavaalit ja sen jälkeen hallitusneuvottelut. Psykologiliitto on vaikuttanut vahvasti taustalla, jotta mielenterveyden rakenteet saadaan uudistettua vastaamaan tämän päivän tarpeita. Tätä kautta saadaan myös työllisyysaste kasvamaan ja sote-menojen hallitsematon kasvu kuriin. Liiton vaikuttamisen kärkinä ovat ennaltaehkäisy, tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin ja sosiaali- ja terveysalan vetovoimaan vaikuttavat tekijät.

Psykologiliitto esittää, että mielenterveyspalveluissa otetaan käyttöön porrasteinen hoitomalli, jossa asiakas saa avun ilman tarpeettomia hallinnollisia pullonkauloja ja viivettä. Kun hoidon tarpeen arviointi tehdään perusterveydenhuollossa ajallaan ja oikein, kukin voi saada juuri hänen tarpeitaan vastaavaa palvelua mielenterveysasioissa. Yksi ja sama hoito ei sovi kaikille.

Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa ovat johtaneet siihen, että hoitoa on saanut vasta, kun ongelmat ovat pitkittyneet. 

– Oikean hoidon suunnittelu vaatii asiantuntemusta ja ihmisen kokonaistilanteen huomioimista, ja psykologit ovat merkittävässä asemassa osana hyvinvointikeskusten moniammatillisia tiimejä. Psykologeilla on asiantuntemusta arvioida ja hoitaa lievien mielenterveyshäiriöiden lisäksi myös vaikeampia ja monimutkaisia tilanteita, joita kohdataan erikoissairaanhoidon ohella perustason palveluissa. Psykologeja tarvitaan myös konsultoimaan muita ammattilaisia sekä suunnittelemaan ja kehittämään palveluja, muistuttaa Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Hyvinvointialueet suurin työllistäjä, mutta yrittäjyys kiinnostaa psykologeja

Liiton vaikuttamistyö ammatillisissa asioissa on erittäin aktiivista ja suunnitelmallista. Kuluneen vuoden aikana työ on keskittynyt erityisesti poliittiseen vaikuttamiseen eduskuntavaalien alla. Eduskuntavaalien tuloksen perusteella hallituspohja muuttuu merkittävästi, mikä heijastunee myös mielenterveysasioihin valtakunnallisella tasolla. Seuraavaksi liitto varmistaakin, että Psykologiliiton tavoitteet huomioidaan uudessa hallitusohjelmassa mahdollisimman laajasti ja konkreettisesti. 

Psykologiliitto seuraa tiiviisti uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ja psykologien asemaa siinä. Liitto tekee parhaillaan palkansaajajäsentensä keskuudessa työolo- ja työhyvinvointitutkimusta, jonka tulokset julkistetaan syksyllä. Alustavat merkit viittaavat siihen, että siirtymä kunnista hyvinvointialueille ei ole sujunut kitkattomasti, ja psykologien asemassa on vielä paljon korjattavaa.

Psykologien sijoittumisessa työmarkkinoille on käynnissä voimakas siirtymä, kun kasvava määrä psykologeja siirtyy hyvinvointialueilta yrittäjiksi ja työsuhteeseen yksityiselle sektorille. Päätoimisten yrittäjien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 50 %, ja sivutoimisten 10 %. Yrittäjyys kiinnostaa erityisesti nuoria. Vastatakseen muutokseen Psykologiliitto valmisteleekin erityistä yrittäjyysstrategiaa.

Työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta, ja Psykologiliitto huolehtii jäsentensä aseman turvaamisesta TE-toimistojen muutoksessa ja painottaa psykologiosaamisen olevan välttämätöntä uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle.

Liittovaltuusto vahvisti vuoden 2022 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuustossa hyväksyttiin myös jäsenyhdistysten mallisääntöjen muutos. 

48-jäseninen liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin. Suomen Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 6.5.2023 Helsingissä.  Seuraava sääntömääräinen liittovaltuuston kokous pidetään 18.11.2023.