Tietomurto horjutti luottamusta – miten palauttaa se?

Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari näkee tapahtuneessa tietovuodossa kaikki kriisin elementit: tapahtuma on odottamaton ja yllättävä, ja mahdolliset vahingot ulottuvat laajalle. Näin ollen moni kokee myös normaalit kriisireaktiot: järkytys ja hidas tajuaminen, kuinka laajalle tämä voi yltää. Tietovuoto koskettaa monia, myös asiakastyötä tekeviä psykologeja, joilla ei ole mitään suoraa yhteyttä Vastaamoon. Perusluottamus horjuu laajemmin.

On psykologeja, jotka työskentelevät Vastaamossa. On psykologeja, jotka ovat mahdollisesti olleet asiakkaana tai käyneet siellä työnohjauksissa. Tiedot ovat oletetusti vuotaneet myös henkilöistä, jotka ovat käyneet vaikkapa työhönottohaastattelussa tai asiakkaista, jotka ovat käyneet vasta terapiakartoituksessa.  

Palosaaren mukaan nyt on tärkeä huomata, että ei vain rikoksen kohteena olleet, vaan kaikkien vastaanottotyötä tekevien psykologien ja psykoterapeuttien asiakkaat huolestuvat. Tätä huolta olisi tärkeää ensimmäisenä rauhoittaa.

– Itse lähetin heti asiakkailleni rauhoittavan tiedon tekstiviestinä: minun vastaanottoni potilasdokumentteihin ei ole verkossa pääsyä eivätkä ne siis voi vuotaa. Sain aika monta kiitosviestiä paluupostissa, joten asia oli selvästi tärkeä. Nyt kannattaa siis olla yhteydessä omiin asiakkaisiin, vaikka asia ei mitenkään liittyisi Vastaamoon.

Miten asiakas reagoi luottamuspulaan?

Eija Palosaari ennustaa, että moni terapeutti saattaa menettää potilaansa luottamuspulan takia. Potilas saattaa keskeyttää hoidon, kun ei pysty enää luottamaan auttajaansa. Moni toki myös tajuaa eron, että terapeutti ei ole pettänyt, mutta järjestelmä on. 

– Julkinen keskustelu liikkuu usein tasolla, jossa terapiassa käydään ”vähän juttelemassa”. On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat vakavasti kiintymyssuhdevaurioituneita ja joiden psyyke on rikottu jo varhain kasvuvaiheessa. Luottamus on silloin rikottu, ja terapiaprosessi kestää vuosia. Nyt kun luotetulla taholla luottamus särjetään uudelleen, sama trauma toistetaan – ja se on oikeasti todella vakavaa. Silloin helposti tapahtuu käpertymistä, yksin oman ahdistuksen kanssa olemista, yritetään vain selvitä. Hyvässä lykyssä asiakas yrittää hakea uutta hoitoa, mutta sitä ei löydy, kun ei ole vapaita psykoterapeutteja. Tällainen henkilö hakeutuu ehkä johonkin ei-viralliselle hoitotaholle.

Käytännöt vihdoin kuntoon

Eija Palosaari näkee mahdollisena myös koko psykoterapian kentän uudelleen järjestäytymisen kriisin seurauksena. 

– Ennustajan osa on epäkiitollinen, mutta arvelen sillä olevan merkitystä potilaskantaan, että näin suuri pettyminen on tapahtunut. Tuleeko paljon pieniä terapiakeskuksia, joissa tietoturva järjestetään hyvin? Vastaamon vastuulla on laittaa tietosuoja pikaisesti kuntoon. Asiakkaana itse edellyttäisin, että terapeutti jatkaa työtään jossain muualla, kunnes Vastaamon tietosuojaan voi luottaa. Psykoterapeutinhan on joka tapauksessa noudatettava lain mukaisia kirjauskäytäntöjä, ja pohjimmiltaan se on myös asiakkaan etu.

Palosaari muistuttaa, että psykoterapiadokumenttien säilytyksessä on menneinäkin vuosikymmeninä ollut sekavia käytäntöjä. 

– Vanhoja terapeuttien muistiinpanoja on varmasti Helsingin talojen vinttikamarit täynnä. Oli aika, jolloin terveyskeskukset eivät ottaneet arkistoja vastaan, vaikka niiden olisi pitänyt niin tehdä.  Ohjeistuskin on ollut melko sekava.

Lopuksi kokenut kriisipsykologi antaa neuvon.

– Oli oma roolisi mikä tahansa, yrittäjä, asiakas tai Vastaamon työntekijä, kannattaa valita päivittäinen aikaikkuna huolien vatvomiselle. Samalla, kun yrittää tajuta todellisuuden, koettaisi pitää itsensä tietoisena tästä hetkestä ja muusta elämästä. Keskittyä siihen, mitä kaikkea turvallista ja luotettavaa tässä elämässä kuitenkin on vielä jäljellä. Ettei hukkuisi huoleen. Ja aina kannattaa uskaltaa hakea apua. Ihminen on ihmiselle kuitenkin tärkein.

Eija Palosaari on Psykologiliiton Kriisi- ja traumapsykologien ammatillisen työryhmän puheenjohtaja.

HS: Toimi näin, jos jouduit tietomurron kohteeksi