Terapiatakuu etenee eduskuntaan

Jo yli 52 000 allekirjoittajaa kerännyt Terapiatakuu-kansalaisaloite ajaa mielenterveyslakiin muutosta, joka varmistaisi kaikille nopean pääsyn mielenterveysapuun jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Psykologiliitto kuuluu niihin 30 mielenterveysjärjestöön, jotka ovat aloitteen takana.
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola kertoo, että aloite painottaa varhaisen tuen merkitystä ja vähentäisi siten mielenterveysongelmien syvenemistä.
– Taustalla on se karu tosiasia, että yli puolet suomalaisista kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Nyt isoimmat puutteet ovat juuri perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa, Ahtola toteaa.

Mielenterveyshoito paremmin saataville

Ahtola arvostaa sitä, että suomalaiset ovat asettuneet vahvasti terapiatakuun taakse ja seuraavaksi aloite etenee eduskuntakäsittelyyn. Toteutuessaan uusi laki takaisi perusterveydenhuoltoon sellaiset psykososiaaliset palvelut, joita psykologit tarjoavat jo nyt työterveyshuollossa, kouluissa, oppilaitoksissa, neuvoloissa ja YTHS:llä.
– Terveysasemilla tarjottaisiin ensinnäkin lyhyitä psykososiaalisia hoitojaksoja, joista voisivat vastata psykologi tai päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistunut sairaanhoitaja. Käytännössä se tarkoittaa asiakkaan tarpeen mukaan suunniteltua neuvontaa ja ohjausta tai lyhyttä keskusteluun pohjaavaa hoitojaksoa – ja usein nämä riittävät avuksi, kun niitä on saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi terapiatakuu varmistaisi psykoterapian saamisen sitä tarvitseville, joilla ei kuitenkaan ole tarvetta tai edellytyksiä esimerkiksi Kelan korvaamaan pitempään kuntoutuspsykoterapiaan, Ahtola sanoo.
Varsinaisesta psykoterapiasta puhutaan, kun hoito on Valviran rekisteröimän psykoterapeutin antamaa. Lyhytpsykoterapia kestää yleensä korkeintaan 20 käyntiä.
– Psykososiaalinen hoitojakso voi tarkoittaa esimerkiksi 1–5 tukikäyntiä elämänkriisin yhteydessä tai strukturoitua lyhytinterventiota mielenterveystyöhön koulutetun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Psykoterapiapalvelut voitaisiin tarvittaessa hankkia ostopalveluna, kuten joissakin sairaanhoitopiireissä jo tehdäänkin.

Ammattinimikkeet ja hoitomuotojen nimet sekoittuvat herkästi, ja Ahtola muistuttaakin niiden eroista: Psykologi on yliopistokoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on ihmisen mielen – tunteiden, käyttäytymisen, ihmissuhteiden ja oppimisen – asiantuntija. Psykologi on perehtynyt niin normaaliin kehitykseen kuin ongelmiinkin ja pystyy sekä tutkimaan että hoitamaan asiakkaita. Psykiatri puolestaan on mielenterveyden häiriöihin erikoistunut lääkäri. Vain lääkärit voivat antaa diagnooseja ja määrätä lääkkeitä. Psykoterapeutti on esimerkiksi psykologi, lääkäri tai hoitaja, jolla on täydennyskoulutus psykoterapian antamiseen. Mielenterveystyötä tekevät myös esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajat.

Hoidon tarpeen arviointi tärkeää

Keskeistä terapiatakuun toteuttamisessa on Ahtolan mukaan psykososiaalisen hoidon tarpeen arviointi ja tutkiminen – aivan samoin kuin esimerkiksi lääkehoidossa tai leikkauksen edelläkin. Psykologeilla on hyvät valmiudet psykologin arvion, tutkimuksen ja psykodiagnostiikan tekemiseen. Psykologiliitto pitää myös tärkeänä, että pääsy tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle järjestyy määräajassa.
– Tätä nykyä keskustelu jumittuu usein lääkärille pääsyyn, vaikka joskus paremman avun voi saada suoraan muulta terveydenhuollon ammattilaiselta, kuten psykologilta tai vaikkapa fysioterapeutilta. Olennaista terapiatakuussa onkin, että hoidon tarve arvioidaan heti apua haettaessa ja tarpeen mukainen hoito alkaa kuukauden sisällä, Ahtola sanoo.

Kun hoito on osuvaa ja oikein ajoitettua, se on Ahtolan mukaan myös inhimillistä ja resurssit käytetään tehokkaasti. Ideana onkin saada mielenterveyshoito saataville nykyistä paremmin ja helpommin.

Riittävästi psykologeja terveysasemille

Ahtola korostaa, että kyse ei ole vain psykoterapeuttien ja psykoterapian lisäämisestä vaan laajemmasta psykososiaalisten hoitojen kokonaisuudesta. Läheskään aina ei tarvita psykoterapeuttikoulutetun ammattilaisen antamaa psykoterapiaa.
– Jos kevyempi tuki riittää, ensi vaiheessa ei kannata tarjota psykoterapiaa. Näin resurssit saadaan riittämään useammille. Toisaalta vakavammissa ongelmissa on tärkeää päästä tiiviimmän ja pitkäkestoisemman hoidon piiriin heti. Psyykkisen voinnin ja hoidon tarpeen hyvää arviota ei voi korostaa liikaa, Ahtola toteaa.

Ahtolan mukaan hyvä ratkaisu on palkata kaikkiin terveyskeskuksiin lääkärien ja hoitajien lisäksi riittävästi psykologeja. He ovat mielenterveyden, kriisien, ihmissuhteiden, oppimisen ja muistin asiantuntijoita. Psykologi arvioi, tutkii ja hoitaa sekä tekee yhteistyötä ja konsultoi muiden ammattilaisten kanssa.

– Psykologipalveluja tulee olla saatavilla perustason terveydenhuollossa sote-keskuksissa sekä erikoissairaanhoidossa. Jokaisen sotekeskuksen alueelle tarvitaan vähintään 3 psykologia, mikä tarkoittaisi valtakunnallisesti 480 psykologia. Tämä tavoite olisi toteutettavissa 29 miljoonan euron vuosikustannuksella.

Psykologiliiton suositus perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden järjestämisestä.