Tavoittele rohkeasti palkankorotusta!

Suomalainen ei paljon palkastaan puhele, vaikka muiden tulot usein kiinnostavatkin. Psykologilta palkkapuhe ei tunnu sujuvan sen paremmin kuin muiltakaan. Se selvisi viimeistään, kun etsin psykologeja haastateltaviksi palkasta puhumisen vaikeudesta. Suurin osa kieltäytyi kohteliaasti.
Mistä sitten pitäisi puhua? Ainakin olisi osattava vaatia palkankorotusta, kun siihen on aihetta.
– Psykologien palkkaus määräytyy yhä useammin henkilökohtaisesti sopien. Siksi on tärkeää, että kaikki psykologit tarttuvat rohkeasti niihin tilaisuuksiin, joissa palkkaan on mahdollisuus vaikuttaa. Me täällä liiton toimistossa neuvomme mielellämme palkkausasioissa, Psykologiliiton pääsihteeri Annamari Jokinen toteaa.
Hänen mukaansa palkka on syytä ottaa puheeksi vähintäänkin muutamissa tärkeissä uran nivelkohdissa. Yksi niistä on uudessa työpaikassa aloittaminen. Palkasta on hyvä puhua joko työhaastattelussa tai viimeistään, kun kuulee tulleensa valituksi. Samoin uudessa työtehtävässä aloittaminen tai työtehtävien muuttuminen vaativammiksi on hyvä sauma pyytää lisää palkkaa.
– Palkasta pitää keskustella myös silloin, kun sinusta tulee esimies tai kun saat ohjattavaksesi harjoittelijoita tai perehdytettäviä. Ja jos työpaikalla on henkilöstövajausta ja hoidat useamman kuin yhden ihmisen työt, on aihetta arvioituttaa palkka uudelleen. Luonnollisesti palkka on otettava puheeksi myös, jos epäilet palkkasyrjintää, Jokinen sanoo.

Oletko ulkoistanut palkasta puhumisen?

Oululainen Kari Moilanen on juuri jäänyt eläkkeelle Rikosseuraamuslaitoksen psykologin työstään, jonka rinnalla hän oli toistakymmentä vuotta JUKOn pääluottamusmies. Moilasen mukaan moni pelkää leimautuvansa hankalaksi, jos vaatii lisää palkkaa.
– Me psykologit pyrimme jo työmme puolesta välttämään ristiriitoja myös palkka-asioissa. Joskus jopa lähdetään mieluummin uuteen tehtävään kuin vaaditaan nykyisessä lisää palkkaa, Moilanen toteaa.
Hän toivoo, että psykologit heräisivät ajamaan palkkaetujaan myös luottamusmiehen roolissa. Kun hän tarjosi eläkkeelle lähtiessään pääluottamusmiesmahdollisuutta parillekymmenelle psykologille, kukaan ei tarttunut tilaisuuteen.
– Vaikka harva psykologi innostuu tehtävästä, suurin osa on kuitenkin valmis ulkoistamaan palkastaan puhumisen luottamusmiehelle samoin kuin neuvottelujärjestöille. Vähäinen palkkapuhe on myös merkki siitä, että on jotenkin kiusallista vaatia itselleen etuja. Lisäksi palkka-asenteissa on kutsumustyön ja pyyteettömän auttamistyön painolastia, joka vaikeuttaa palkasta puhumista, Moilanen arvelee.

Älä hyväksy liian alhaista palkkatarjousta

Kari Moilasen mielestä esimerkiksi luottamusmiesten olisi tärkeää tietää ennen neuvotteluja, mitä jäsenet palkastaan ajattelevat.
– Neuvottelijoita helpottaa kovasti se, että he tietävät kentällä olevan painetta palkkojen korjaamiseksi ja kuulevat myös sille perusteita. Toki ymmärrän, että moni on työssään niin lujilla, että ei jaksa panostaa henkilökohtaiseen edunvalvontaansa.
Moilasen kokemus on, että myös pääluottamusmiehen kanssa omasta palkasta puhutaan harvoin.

– Rekrytointitilanne on oikeastaan ainoa, jossa palkkatoiveet otetaan oma-aloitteisesti puheeksi. Yksi syy vähäiseen palkkapuheeseen löytyy varmasti myös siitä, miksi psykologiksi ylipäänsä lähdetään opiskelemaan: motiivina on harvemmin raha tai arvostettu yhteiskunnallinen asema.
Jokaisella yksittäisellä jäsenellä on Moilasen mukaan myös vastuu oman ammattikunnan palkkakehityksestä.
– Jos hyväksyt liian alhaisen palkkatarjouksen, vedät alaspäin koko ammattikunnan keskipalkkaa. Rekrytointitilanteessa pitäisi siis olla tarkkana ja suhteuttaa oma palkkatoive siihen, mitä psykologeille yleensä maksetaan. Eikä vähimmäispalkkaan pidä tietenkään suostua.

Muista nämä palkankorotuksen perusteet

Annamari Jokinen korostaa, että kunta- ja yksityisellä sektorilla, kuten yrityksissä ja järjestöissä, psykologi ja työnantaja neuvottelevat palkat vapaasti. Kari Moilasen edustamalla valtiosektorilla neuvotteluja ei käydä täysin yksilöllisesti, vaan palkkausperiaatteista on sovittu virka- ja työehtosopimuksilla. Tällöinkin on silti varaa neuvotella esimerkiksi erilaisista palkanosista.
– Oman palkankorotuspyynnön perusteita kannattaa listata ennen esimiehen puheille menoa. Esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan laki toimii myös työmarkkinoilla: kova kysyntä merkitsee korkeampia hintoja. Koska psykologeista on kova kysyntä, voi palkassa olla neuvotteluvaraa reilusti ylöspäin etenkin monilla pikkupaikkakunnilla, Jokinen sanoo.
Psykologin tehtävä on erittäin vaativa ja edellyttää yliopistokoulutusta, minkä tulee näkyä palkkauksessa.
– Korkea peruskoulutus ja lisäkoulutukset lähtökohtaisesti parantavat työsuoritusta. Työnantajalle asia kannattaa perustella konkreettisesti vaikkapa niin, että parempi koulutus mahdollistaa paremman palvelun tarjoamisen asiakkaille, Annamari Jokinen sanoo.
Esimiesasema on yleensä kiistattomin palkankorotuksen lähde. Jos sinulle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä esimiestehtäviin, älä siis arastele palkasta puhumista. Myös henkilökohtainen suoriutuminen, kuten oman ammatin hallinta, kyky kehittää omaa työtä ja koko työyhteisön toimintaa, ovat palkankorotuksen perusteita.
– Yleensä työkokemuksen karttuminen parantaa henkilökohtaista suoriutumista esimerkiksi nopeutena, kykynä erottaa olennainen sekä yleisinä työyhteisötaitoina. Tämä kaikki kannattaa tuoda esille palkkaneuvottelussa, Jokinen kannustaa.

Perehdy liiton ohjeisiin ja palkkatutkimuksiin

Psykologiliitto tekee joka toinen vuosi tutkimuksen jäsentensä palkoista kaikilla keskeisillä työnantajasektoreilla. Koska julkistetut palkkatiedot ovat faktaa eivätkä suosituksia, niillä on painoarvoa palkkaneuvotteluissa. Verkosta liiton jäsensivuilta löydät ohjeistuksia palkkaneuvottelujen käymiseen.
– Onkin tärkeää, että mahdollisimman moni jäsen vastaa liiton palkkakyselyihin, jotta saamme kattavat tiedot edunvalvonnan tueksi, Annamari Jokinen toteaa.
Säännöllisesti julkaistaan esimerkiksi kuntasektorin palkkaopas, jossa palkkauksen muodostumista ja palkasta neuvottelemista selostetaan hyvin käytännönläheisesti. Palkkaoppaasta löydät tukea myös muilla työpaikolla käytäviin palkkaneuvotteluihin.
Annamari Jokinen muistuttaa, että JUKOn ja muut akavalaiset luottamusmiehet huolehtivat työpaikoilla siitä, että työ- ja virkaehtosopimusta ja palkkausjärjestelmää noudatetaan.
– Luottamusmiehillä on tiedot työpaikkasi akavalaisten palkkauksesta. Heillä on myös oikeus ja velvollisuus neuvotella työnantajan kanssa sopimuksen ehtojen tulkintaerimielisyyksistä.