Taitoa ja tehoa tietotyöläisen arkeen 

Tehokkuus on aliarvostettu hyve tietotyössä. Se ei tarkoita hampaat irvessä puurtamista, vaan aikaa ja energiaa säästävää työskentelyä. Psykologi Sanna Aulankosken uusi kirja opastaa tietotyöläistä ottamaan taitonsa käyttöön täysimääräisesti ja tehokkaasti. 

Digitalisoituva maailma on täynnä tietotyötä: käsite viittaa työn itsenäisyyteen, tietojen hallintaan, luovaan ajatteluun ja monimutkaisten asioiden työstämiseen. Työntekijän näkökulmasta ne ovat myönteisiä asioita, mutta kovin usein tietotyöstä puhutaan kielteiseen sävyyn: se kuormittaa liikaa, kiire tappaa luovuuden, tietotekniikka mättää, ihmiset uupuvat. 

Psykologi Sanna Aulankoski on halunnut tuoda oman näkemyksensä tietotyön kuormituksesta käytävään keskusteluun, koska hänen mielestään se on viime vuosina keskittynyt liikaa itsemyötätunnon korostamiseen. Tietotyötä käsittelevän kirjan kirjoittaminen kuitenkin roikkui vuosikausia to-do-listalla; se jäi syystä tai toisesta aina muiden töiden jalkoihin. 

Kun Aulankoski viimein tarttui toimeen, ajankohta oli vähintään epäkiitollinen: hänestä oli hiljattain tullut äiti, ja kirjoittaa saattoi vain vauvan nukkuessa päiväunia. Mutta kirjoittaminen veikin mukanaan ja toi mukavaa vaihtelua vauva-arkeen.

– Arvelen, että aikapaine auttoi. Aiemmin en saanut kirjaa tehtyä ehkä osin siksi, että aikaa ja erilaisia tapoja käyttää sitä oli liikaa, hän analysoi. 

Tutkittua tietoa ja tehtäviä

Sanna Aulankosken oma kokemus soveltuisi esimerkiksi hänen Tietotyön taidot -kirjaansa siitä, miten aikapaineeseen liittyvä myönteinen stressi motivoi. Hän ei kuitenkaan kerro kirjassa kokemuksistaan, vaan tarkastelee tutkimustiedon valossa, miten mielen mekanismit vaikuttavat tietotyön sujumiseen – tai sen jumittamiseen.  

Halusin tuoda tieteellistä psykologista ääntä self help -kirjojen kategoriaan.

Kirja on suunnattu ihmisille, jotka haluavat kehittää itseään ja jaksamistaan työssä. Psykologit voivat käyttää sitä myös luentojen pohjana tai asiakastyön tukena. Vahvan teoreettisen pohdinnan lisäksi kirja sisältää lähes 50 tehtävää.

– Halusin tuoda tieteellistä psykologista ääntä self help -kirjojen kategoriaan. Kirjassa on myös käytännönläheisiä harjoituksia, jotta se puhuttelee lukijaa henkilökohtaisesti, Aulankoski perustelee. 

Harjoitukset eivät tarjoa mitään pika-apua, vaan vaativat syventymistä ja sitoutumista. Ne ovat osin yleisesti tunnettuja ja osin kirjoittajan omaan asiakastyöhönsä kehittämiä, ja ohjaavat lukijaa esimerkiksi tunnistamaan oman työnsä motivaatiotekijät, pukemaan huolet sanoiksi ja vapauttamaan itsensä vatvomisesta. 

Tehot ylös, kuormitus sopivaksi

Tietotyö ei ole pelkkää datankäsittelyä. Aulankoski korostaa, että tietotyö kuormittaa ihmisen mieltä, koska kognitiivisten haasteiden lisäksi siihen kuuluvat tunteet ja tiivis vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Myös toimimaton tietotekniikka voi hankaloittaa työtä. 

– Aivot kuormittuvat, jos työ ei innosta tai aika ja energia eivät riitä siihen, mitä pitäisi tehdä, hän summaa.  

Aulankosken keskeinen viesti on, että tietotyön kuormitusta voi räätälöidä sopivaksi hiomalla omia taitojaan ja tehostamalla työtapojaan. Se edellyttää itsensä johtamista, mikä puolestaan vaatii omien motiivien, taitojen, tunteiden ja mahdollisten haitallisten toimintamallien tunnistamista. 

Tehokkuus ei tarkoita raivopäistä raatamista, vaan sitä, että sovitetaan yhteen pyrkimykset minimoida panostus ja maksimoida tuotos. Mitä parempi kompromissi näiden ihanteiden välille saadaan, sitä tehokkaampaa työskentely on.

– On ikävää, että tehokkuudesta puhutaan niin kielteisesti. Olisi syytä nähdä, ettei siitä seuraa minkäänlaisia haittoja. Kenenkään aivot eivät uuvu sen vuoksi, että ne käsittelisivät tietoa liian tehokkaasti, hän huomauttaa. 

Motivaatio vaatii haasteita

Kirjassaan Aulankoski tarkastelee, miten psyyken prosessit eli motivaatio, ajattelu, tunteiden säätely, tiedostaminen ja toiminnanohjaus vaikuttavat tietotyössä. Hän toteaa, että työmotivaation säilyminen korkealla vaatii sopivassa määrin uusia haasteita.

Johdon tehtävä on mahdollistaa työn ilon löytyminen
ja työssä kehittyminen.

– Kaikki eivät silti kaipaa yhtä paljon haasteita, ja työpaikan tavat ja ihmissuhteet voivat myös nujertaa motivaation. Esihenkilöiden ja johdon tehtävä on mahdollistaa työn ilon löytyminen ja työssä kehittyminen.

Tutkimusten mukaan on olemassa viisi piirrettä, jotka edistävät motivaatiota ja suoriutumista kaikessa työssä. Ne ovat käytettävien taitojen moninaisuus ja niiden kehittäminen, tehtävän yhtenäisyys eli työprosessien vieminen alusta loppuun, työn merkityksellisyys eli vaikutus muiden ihmisten elämään sekä työn autonomia ja palautteen saaminen.

Motivoituneinkin tietotyöläinen kokee silti toisinaan stressiä. Aulankoski huomauttaa, että stressi voi olla ihan hyvä asia, kunhan siitä palautuu. Ilman palauttavia jaksoja jatkuvasta stressistä seuraa uupumus. Myös työstään innostunut voi sairastua työuupumukseen. 

Ihan liian moni sairastuu työuupumukseen.

– Liialliset paineet ja useasta suunnasta tulevat vaatimukset ajavat ihmisiä työuupumukseen. Ihan liian moni sairastuu siihen, Aulankoski myöntää. 

Tunteita ei pidä vähätellä

Tunteiden merkitystä tietotyössä ei ole syytä vähätellä. Aulankoski muistuttaa, että niiden tehtävä on sama kuin muuallakin elämässä: auttaa toimimaan tai pidättäytymään toiminnasta. Lisäksi on syytä huomioida, että tunteiden säätely kuluttaa mielen rajallisia resursseja. 

Nykyään työelämässä korostetaan positiivisuutta. Aulankoski toteaa, että myös työssä kaikille tunteille on oltava paikkansa. Negatiivisten tunteiden ja kritiikin kiistäminen voi kertoa organisaation johdon kyvyttömyydestä korjata taustalla olevia ongelmia. 

Työhyvinvoinnin lisäämiseen suositellaan usein meditaatiota. Myös Aulankoski kannustaa ihmisiä meditaation pariin, sillä sen myönteisistä vaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa. Meditaatio mm. vähentää ruminaatiota eli kielteisillä ajatuksilla märehtimistä ja syventää keskittymiskykyä. 

– Meditaatio palauttaa tehokkaasti kuormituksesta ja kehittää tunteiden säätelyä. Ajatus kulkee kirkkaammin, kun tunnistamattomat tunteet eivät jumita aivoissa, hän kuvailee.