Kuvataideterapia

Psykologi ja psykodynaaminen kuvataidepsykoterapeutti Sanna Pikku-Pyhältö kertoo, että kuvataideterapiaa on Suomessa alettu käyttää psykiatrisissa sairaaloissa jo 1900-luvun alussa. Kuvataidepsykoterapiakoulutusta täällä on ollut tarjolla 1970-luvulta lähtien.

Pikku-Pyhällön mukaan toiminnallista kuvataideterapiaa käytetään paljon ennaltaehkäisevässä työssä sekä monien erityisryhmien parissa esimerkiksi lastensuojelussa, vanhuspalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Kuvataidepsykoterapia toimii mielenterveyden hoidossa samoin säännöin kuin muukin psykoterapia. 

– Molemmissa käytetään taidemateriaaleja, mutta kohderyhmä, terapian tavoitteet ja terapeutin koulutustausta ovat useimmiten erilaisia.

Sekä kuvataideterapiaa että kuvataidepsykoterapiaa voi opiskella useiden eri koulutustahojen tarjoamana. Kaikilla Kelan hyväksymillä kuvataidepsykoterapiaa tarjoavilla terapeuteilla on psykoterapeutin koulutus. Kuvataideterapia ja kuvataidepsykoterapia on tutkimuksissa todettu yhtä lailla vaikuttaviksi terapiamuodoiksi kuin joku muukin.

Toiminnallista kuvataideterapiaa käytetään paljon esimerkiksi lastensuojelussa, vanhuspalveluissa ja kehitysvammahuollossa.

Pikku-Pyhällön mukaan kuvataideterapia sopii kaikille. 

– Ennakkotietoja ja taitoja kuvallisesta työskentelystä ei tarvita, mutta on toki hyvä, jos on oma kiinnostus ja halu tutkia itseään taidemateriaalien kautta. Kuvataiteen ja kuvallisen ilmaisun käyttö on laaja-alaista, ja sitä voi soveltaa monella tavalla. Sen avulla voidaan ylittää monenlaisia rajoja, kuten kulttuurisia ja kielellisiä. 

Kuvien tekeminen terapiatapaamisessa on vapaaehtoista.

– Taidemateriaalit ovat tarjolla ja useimmiten kuvista myös keskustellaan yhdessä, on kuvallisen tekemisen aika sekä yhteisen sanallistamisen hetki. Toisaalta kaikki eivät ole halukkaita sanalliseen työskentelyyn tai siinä on haasteita.

Musiikkiterapia

Musiikkiterapiatyössä käytetään menetelmiä ja erityismenetelmiä, jotka perustuvat soittamiseen, laulamiseen, musiikin kuunteluun, musiikin mukana liikkumiseen tai oman musiikin tekemiseen. Musiikkiin voidaan yhdistää myös muita luovan toiminnan muotoja, kertoo pitkän linjan musiikkiterapeutti sekä myös aiheesta väitellyt psykologi Päivi Saukko.

– Asiakkaan musiikillisilla taidoilla ei ole merkitystä, vaan olennaista on motivoituneisuus terapiaan, jossa käytetään musiikkia. Usein, mutta ei aina, keskusteleminen on olennainen osa terapiaprosessia.

Saukon mukaan musiikkiterapian tavoitteet ovat aina yksilöllisiä ja vaihtelevia. 

– Musiikkiterapia voi olla psykoterapeuttinen hoitomuoto, esimerkiksi masennuspotilaille. Musiikkiterapiaa toteutetaan myös lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyä edistävänä kuntoutusmuotona, esimerkiksi Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. 

Musiikin vaikutukset voidaan havaita aivokuvantamismenetelmillä.

Musiikkiterapia on erityisen toimivaa silloin, kun erilaisista toimintarajoitteista johtuen kommunikointi puheella ja asioiden käsittely keskustelemalla on vaikeaa tai mahdotonta.

Musiikkiterapiasta on tehty runsaasti sekä laadullista että vaikuttavuustutkimusta.

– Aivotutkimus on todistanut, että musiikin vaikutukset voidaan havaita aivokuvantamismenetelmillä. Paljon tutkimustietoa löytyy myös suotuisista vaikutuksista hyvinvointiin, elämänlaatuun, toimintakykyyn ja sairauksista kuntoutumiseen. 

Tanssi-liiketerapia

Psykologi Kaisa Tilli valmistui vuonna 2017 tanssi-liiketerapeutiksi yhteensä neljän vuoden koulutuksen jälkeen. Hänen mukaansa tanssi-liiketerapia sopii kaikille, niin aikuisille kuin lapsille ja nuorillekin.

– Aikuisten mielenterveystyössä sitä voi käyttää esimerkiksi ahdistuksen hoidossa erilaisten kehollisten säätelykeinojen opetteluun. Masennuksen hoidossa taas voidaan käyttää muun muassa kehollista aktivointia, eli että kehosta voi kehon ja liikkeen kautta löytää sellaisia voimavaroja, joita ei pelkästään puhumalla löydä. 

Psyykkisesti hauraan ihmisen kanssa työskennellessä keskitytään konkreettiseen fyysiseen toimintaan, erityisesti kehotietoisuuden vahvistamiseen ja kehollisten voimavarojen lisäämiseen.

Liikeimprovisaation kautta voidaan päästä käsiksi sellaisiin muistoihin ja kokemuksiin, joita ei voi sanallisesti tavoittaa. 

Tapaamiseen kuuluu aina sanallinen reflektointi. 

– Se voi olla myös psykoterapian osana, esimerkiksi liikeimprovisaation kautta voidaan päästä käsiksi sellaisiin muistoihin ja kokemuksiin, joita ei voi sanallisesti tavoittaa. Sovellusala on siis monipuolinen ja laaja riippuen myös terapeutin pohjakoulutuksesta ja osaamisesta. 

Tanssi-liiketerapiaa voi käyttää myös psykofyysisenä tukena somaattisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Esimerkiksi kipupotilaille ja syövästä kuntoutuville sitä on tarjottu ryhmäterapiana.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2023.