Näin sanoo Hannu Soronen, joka on työskennellyt seitsemän vuotta korkeakouluopiskelijoiden psykologina ja alueellisesti mielenterveyspalveluista vastaavana psykologina Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) Tampereella.

Eräs palkitseva ja antoisa kohtaaminen sattui huhtikuun mielenterveyspäivänä. Hän pystytti silloin torin Tampereen Hervannan korkeakoulukampukselle yhdessä alueella toimivien mielenterveysjärjestöjen kanssa. Päivän aikana Soronen pysähtyi keskustelemaan nuoren kanssa, jolla oli omakohtaisia kokemuksia Ukrainan sodasta. 

– Nuori aikuinen keskittyi sattumanvaraiseen kohtaamiseemme ja teki sydämellistä, rehellistä arviota elämästään, Soronen muistelee hetkeä.

Korkeakouluopiskelijat ovat erityinen asiakasjoukko

YTHS:ssä työskentelee lähes 90 psykologia. Heistä kolmisenkymmentä osallistuu alueelliseen opiskelijayhteisötyöhön. Opiskeluyhteisötyö on opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskeluympäristön terveellisyyden tukemista. Opiskelijatapahtumiin osallistuminen on yksi osa YTHS:n opiskeluyhteisötyötä.Lisäksi YTHS:n terveydenhoidon asiantuntijat muun muassa järjestävät teemoitettuja tilaisuuksia ja verkostoituvat korkeakoulun ja alueen hyvinvointitoimijoiden kanssa. 

– Opiskeluyhteisötyö luo psykologin työhön oman spesiaalimausteensa. Seisomme oppilaitoksen kanssa rinnakkain terveyden seuraamisessa ja edistämisessä, yritämme tunnistaa puutteellisia kohtia opiskeluympäristössä ja luoda edellytyksiä hyvälle opiskelulle. Korkeakouluopiskelijat ovat erityinen asiakasjoukko, jonka kehityksessä pyrimme pysymään mukana. He ovat valveutuneita, auliita ja alttiita keskustelemaan.

YTHS, korkeakoulut, opiskelijat ja järjestöt luovat yhteisötyössä toimintamalleja, joilla ylläpidetään opiskelijoiden hyvinvointia ja vähennetään terveysongelmille altistavia ja laukaisevia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi häirintään puuttuminen ja varhaisen välittämisen malli. Koska toimintaa toteutetaan alueittain, työssä otetaan huomioon alueelliset ja korkeakoulukohtaiset tarpeet ja erityispiirteet. 

”Halusin edistää mielenterveyttä järeämmin kuin asiakas kerrallaan”

Soronen tapaa vuosittain esimerkiksi Tampereen alueen korkeakoulujen johtoa ja tuo keskusteluun mielenterveysnäkökulmaa ja tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista opetuksen suunnittelun tueksi sekä opiskelukyvyn edistämiseksi.

– Tämä on suoraa toimintaa ja paikalliset asiat ovat sen kokoisia, että saan omalla työllä nytkähtämään asioita eteenpäin. Tunnen, että omalla tekemisellä on vaikutusta.

Opiskelija tarvitsee yhä opettajaa

Soronen teki toista vuotta YTHS:llä yksilöpainotteista vastaanottotyötään, kun työpaikan mentori ehdotti hänelle opiskelijayhteisötyöhön mukaan lähtemistä. Soronen tarttui ehdotukseen siltä istumalta, koska hän halusi edistää mielenterveyttä järeämmin kuin asiakas kerrallaan. 

– Minua kiinnosti isoihin joukkoihin vaikuttaminen samalla kertaa, ja myös työajan käyttäminen on ekonomista. Näen, että tällaisia juttuja painotamme työssämme jatkossa.

Soronen viittaa ”jutuilla” mielenterveyspalvelujen hoitomalliin ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn. 

– Nythän kouluissakin on alettu opettamaan esimerkiksi tunnetaitojen tukemista. Ennaltaehkäisemme mielenterveyden ongelmia uuden sukupolven lapsuudesta alkaen. Uskon, että meidän YTHS:n psykologienkin on tärkeää tarjota välineitä nuorelle itselleen ja tukea aikuistuvia nuoria olemaan henkisesti valmiita opiskelemaan sekä tekemään töitä. Ja toisaalta auttaa korkeakouluja suunnittelemaan opetusta myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. 

” Tarvitaan ihmistä ja opettajaa, joka puhuu ja asettaa rajoja”

Soronen näkee siis työnsä paitsi YTHS:llä, myös nuorten aikuisten parissa merkityksellisenä. Oma työ liittyy tulevaisuuden rakentamiseen, ihmiskäsityksen muokkaamiseen. 

– Uskon, että lähiaikoina palaamme vähän takaisin entiseen ajatteluun kasvun tukemisesta. Pian emme enää usko, että lapset ja nuoret pärjäävät opiskelussa, kunhan vain annamme heille materiaaleja. Edelleen tarvitaan ihmistä ja opettajaa, joka puhuu ja asettaa rajoja.