SuomiAreenalla puhutti luottamus

SuomiAreena kokosi Porissa jälleen yhteen päättäjiä, asiantuntijoita, yrityksiä ja järjestöjä. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli luottamus, ja se näkyi useissa keskusteluissa nuorten tulevaisuudenuskosta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.  

SuomiAreenan virallisissa keskusteluissa käsiteltiin suomalaisten luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sote-järjestelmän kehittämistä kohti 2040-lukua tarkasteltiin siitä näkökulmasta, että kehittämistä tulisi tehdä pitäen mielessä laajempi tavoite terveydestä ja hyvinvoinnista. Järjestelmän kehittämisen pitäisi tapahtua pitkäjänteisten investointisuunnitelmien kautta ja samalla arvioida myös päätösten vaikutuksia kattavasti. Esiin nousivat myös eri hallinnonalojen yhteydet, joiden tunnistaminen on tärkeää. Esimerkistä käy se, miten mielenterveys vaikuttaa työllisyyteen ja koulutuksen hankkimiseen.

Psykologiliitto järjesti SuomiAreenalla jälleen jo pieneksi perinteeksi muodostuneen aamiaistilaisuuden. Tänä vuonna aamiaisen teemana oli syntyvyys. 

Puheenjohtaja Jari Lipsanen avasi tilaisuuden kertomalla tiiviisti Psykologiliiton tavoitteista tulevalle hallituskaudelle. Tavoitteissa korostuvat mielenterveys, toimivat palvelut ja psykologisen asiantuntemuksen hyödyntäminen päätöksenteossa. 

Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov ja Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja johdattelivat keskustelua syvemmälle syntyvyyden moniulotteisiin kysymyksiin. Lapsia toivotaan usein parisuhteeseen, joten keskustelussa lähdettiin liikkeelle siitä, miten parisuhteita voidaan tukea niin, että entistä useampia nuorten parisuhde johtaisi eroamisen sijaan toiveeseen saada lapsi.

Keskustelussa syvennyttiin toki myös perheiden palvelut ja vanhemmuutta harkitsevien tarvitsema tuki laajemmin. Tiedetään, että yhä useampi perheellistymistä harkitseva pohtii omaa jaksamistaan. Siihen nähden on huolestuttavaa, että vanhemmat ovat kyselyvastausten perusteella tyytyväisiä neuvolan palveluihin lapsen terveyden seuraamisessa, mutta antavat paljon huonommat arviot sille, miten neuvolasta saa tukea omaan jaksamiseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen.

Toiveikkuuteenkin on kuitenkin syytä, koska tutkimuksen pohjalta on tunnistettu ja tiedetään paljon sekä vauvaperheiden hyvinvointiin liittyvistä riskitekijöistä että myös suojaavista tekijöistä. On siis mahdollista kehittää palveluita vastaamaan paremmin myös moniin syntyvyyttä haastaviin tekijöihin. On myös niin, että vaikka palvelujen kehittäminen tähän suuntaan ei lopulta vaikuttaisikaan syntyvyyteen, sillä olisi silti positiivisia vaikutuksia jo syntyneiden nuorten hyvinvointiin, mikä puolestaan auttaa turvaamaan esimerkiksi heidän mahdollisuuksiaan kouluttautua ja osallistua työelämään.

SuomiAreenan keskusteluissa toistui ja kirkastui ajatus siitä, että ilman luottamusta on vaikea rakentaa hyvinvointia. Nuorten tulevaisuudenusko, perheiden hyvinvointi ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole toisistaan tai vaikkapa taloudesta ja turvallisuudesta irrallisia kysymyksiä, vaan osa samaa kokonaisuutta. Nämä kysymykset ovat kaikki osa keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta Suomessa halutaan rakentaa.