Psykologien kehittämistyö avainasemassa lakiuudistuksessa

Suomessa seksuaalista ja muuta väkivaltaa kohdanneita lapsia ja nuoria on tutkittu ja hoidettu 2000-luvun alusta saakka lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian (OiPsy) yksiköissä yliopistosairaaloissa. Näissä yksiköissä on vahva psykologiedustus, ja henkilökunta on koulutettu erityisesti väkivaltailmiön ymmärtämiseen ja -epäilyjen selvittämiseen.

Barnahus-mallin tarkoituksena on yhtenäistää väkivaltaa kohdanneiden lasten tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. 

– Barnahus on kokoelma erilaisia toimintamalleja, toimenpiteitä ja tutkimukseen pohjautuvia käytänteitä, joilla pyritään siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat esimerkiksi poliisitutkinnassa, kehittämispäällikkö Viivi Mondolin HUS:sta kertoo. 

Malli kattaa lapsiin kohdistuvan väkivallan eri muodot, sekä niihin liittyvän hoidon ja juridisen prosessin. 

Nimestään huolimatta kyse ei ole ’talosta’, jossa toiminta tapahtuisi. Suomessa toiminta on keskittynyt yliopistosairaaloiden OiPsy-yksiköihin. Tavoitteena on myös erilaisten materiaalien ja koulutusten avulla viedä mallin toiminta yliopistosairaaloiden ulkopuolelle – kohdataanhan lasten kaltoinkohtelua monenlaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Barnahus-malli on saanut alkunsa Islannissa ja se pohjautuu eurooppalaisiin standardeihin. Malli tuli Suomeen sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta vuonna 2019. THL otti kansallisen koordinaatiovastuun mallin toteutukseen viemisestä. 

Psykologien rooli tärkeä kehittämisessä

Suomessa Barnahus-mallia ovat kehittäneet monet ammattiryhmät, mutta psykologien rooli on ollut monella osa-alueella keskeinen. 

Mondolinin mukaan psykologit ovat mallintaneet ja implementoineet erityisesti traumafokusoitua kognitiivista käyttäytymisterapiaa (TF-KKT). Barnahusissa on kokeiltu, että se on soveltuva myös väkivaltaa kohdanneille lapsille ja nuorille. Hoidon toteuttajina ja kouluttajina toimivat pääasiassa psykologit.

Psykologit ovat olleet keskeisesti kehittämässä ja toteuttamassa myös nuorisosensitiivistä Seri-tukikeskustyötä seksuaalirikoksia kohdanneiden lasten ja nuorten parissa. 

– Psykologit ovat niin ikään keskeisessä asemassa lasten haastattelemisessa, ensin arvioimassa haastateltavuutta ja sitten haastattelutilanteissa. Tätä on toki tehty jo pitkään ennen Barnahusia, mutta nyt Barnahusin aikana psykologien haastattelu- ja kohtaamisosaamista on saatu tuotua vahvemmin mukaan esimerkiksi lastensuojeluun.

Psykologien haastattelu- ja kohtaamisosaamista
on tuotu vahvemmin mukaan lastensuojeluun.

Yksi tärkeä linja Barnahusissa on erilaisten materiaalien tuottaminen. Niitä on tuotettu esimerkiksi ensi linjan mielenterveystyön ammattilaisille. Näin siksi, että Mondolinin mukaan monet ammattilaiset kohtaavat vain harvoin vakavaa väkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneita lapsia. 

– Siten rutiineja ja toimintamalleja ei pääse kehittymään. Esimerkiksi koulupsykologille, jonka vastaanotolle tulee väkivaltaa kohdannut lapsi, ei aiemmin ollut juuri mitään materiaalia. Nyt meillä on opas ensi linjan ammattilaisille. Näin kaikki pystyvät tarpeen mukaan tekemään Barnahusin mukaista työtä. Haluamme myös vahvistaa väkivallan tunnistamista päiväkodeissa ja kouluissa. 

Psykologit ovat kehittäneet Barnahusissa myös psyykkisen tuen palvelupolkuja. 

– Vaikkapa somaattiset tutkimukset poliisitutkinnan yhteydessä on mallinnettu jo aiemmin, mutta psyykkisen tuen palvelupolkurakenne oli kesken.

OiPsy-yksiköistä osaamiskeskuksia

Mondolinin mukaan oikeuspsykiatrian ja -psykologian yksiköt tulevat jatkossa toimimaan osaamiskeskuksen kaltaisina. Ne kouluttavat ammattilaisia Barnahus-mallin mukaisesti. Myös muiden ammattilaisten konsultoiminen tulee olemaan keskeistä. 

– Oipsy-yksikön konsultaatiopuhelin on ollut jo pitkään käytössä. Siitä on kyselty erityisesti poliisitutkintaan liittyviä kysymyksiä. Nyt Barnahusin myötä konsultaatio on laajentunut Etelä-Suomessa myös muun muassa psyykkisen tuen asioihin. 

Kun puhutaan lapsiin kohdistuvista rikoksista, Mondolinin mukaan kaikissa tutkinnan ja hoidon vaiheissa mukana olevat ammattilaiset tarvitsevat psykologista osaamista.

– On tärkeää, että väkivallan kohteeksi joutunut lapsi tai nuori kohdataan sensitiivisesti poliisissa, lastenlääkärin vastaanotolla, haastattelussa, tutkimuksissa ja lastensuojelussa. Kaikissa näissä psykologin ymmärrys ja asiantuntemus on hyödyllistä, onhan mielenterveys läsnä jokaisessa osa-alueessa. 

Uusi laki valmistelussa

Hallituksen esitys laiksi lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä on parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Uusi laki pohjautuisi Barnahus-malliin. 

Laissa säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivista yksiköistä, jotka avustaisivat esitutkintaviranomaisia, syyttäjää ja tuomioistuimia lapsiin kohdistuvien rikosten selvittämisessä sekä tuomioistuimia erityisen vaativien huoltoriitojen selvittämisessä. 

– Uuden lain soveltamisala olisi siis laajempi kuin OiPsy-yksiköiden tehtävät nykyisin ovat, toteaa psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.

Uusi laki korjaisi merkittävän puutteen.

Gergovin mukaan lakiesitys on ammattikunnalle tärkeä, sillä siinä näkyy vahvasti kehitys- ja oikeuspsykologisen tiedon ja ammattitaidon hyödyntäminen lasta koskevissa rikosprosesseissa.

– Toki soveltamisalan laajentamisen vaikutukset henkilöstöresursseihin sekä henkilöstön koulutus- ja työnohjaustarpeisiin tulee arvioida huolellisesti, jotta yksiköissä tehtävän työn laatu pystytään jatkossakin varmistamaan.

Uusi laki korjaisi myös merkittävän puutteen: tähän asti OiPsy-yksiköitä ohjaava lainsäädäntö ei ole sisältänyt mahdollisuutta tarjota ensivaiheen psyykkistä tukea rikoksen kohteeksi joutuneille lapsille ja nuorille, vaan toiminta on keskittynyt tutkintaan. Uusi laki mahdollistaisi tuen ja tukisi sen toteuttamista.

Lakiesitys esitellään eduskunnalle huhtikuussa 2026 ja sen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.