Suomeksi suorituskyvyn psykologiasta

Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kirjoittajat avaavat näkemystään suorituskyvyn taustalla. Heidän keskeinen ajatuksensa suorituskyvyn kehittämisen taustalla on ”suorituksen erinomaisuuden sekä henkilökohtaisen, itse ihmisenä koetun elämänilon ja elinvoiman saumaton yhdistyminen”. Teoreettinen lähestymistapa kirjoittajilla perustuu kognitiiviseen ja nk. kognitiivisen terapian kolmannen aallon kahteen teoriaan ja työskentelyotteeseen eli mindfulness- ja hyväksymis- ja omistautumisteorioihin sekä positiiviseen psykologiaan ja ratkaisukeskeiseen työskentelyotteeseen. Tosin käytännössä kirjassa esitellään ilmiöitä myös muista lähtökohdista käsin, kuten esimerkiksi ryhmäilmiöitä käsiteltäessä hyödynnetään psykodynaamista tulokulmaa. Kirjan alussa kirjoittavat avaavat omaa näkemystään sekä suorituskyvyn että hyvinvoinnin tulokulmista. 

Toisessa osassa pureudutaan suorituskyvyn ja hyvinvoinnin osatekijöihin; vuorovaikutukseen, ryhmäilmiöihin ja puhtaasti suorituskyvyn kehittämiseen tarvittaviin taitoihin, kuten mielikuvaharjoitteluun, keskittymiseen ja tavoitteenasetteluun. 

Osassa kolme tarkastellaan suorituskyvyn ja hyvinvoinnin haasteita ja esteitä. Esille on nostettu ahdistus ja pelot, masennus, syömishäiriöt ja riippuvuudet sekä loukkaantumiset ja uran loppuminen. 

Kirjoittajat perustelevat tekstissään, miksi kirjoittavat kustakin teemasta. Kirjaan ei ole valittu lähtökohdaksi esimerkiksi oppimisen psykologiaa tai taitojen kehittymisen näkökulmaa, mitkä voisivat olla myös perusteltuja, kun puhutaan suorituskyvyn psykologiasta. Kirjoittajia ohjaa hyvinvoinnin ja huippusuorituksen pohtiminen ja niiden yhdistäminen, millä laajasti valitut teemat perustellaan.

Kirjoittajien oma huomio ja kysymys ”voivatko huippusuoriutuminen kunkin oman alan huipulla sekä hyvinvointi yhdistyä” kirjan alkupuolella tuo esiin tämän kirjan suurimman haasteen. Kun pyrkii vastaamaan suorituskykyyn alalla kuin alalla ja vielä ottamaan hyvinvoinnin tähän mukaan, lienee ymmärrettävää, että haaste on kova. Ajoittain lukija joutuu ponnistelemaan muistaakseen, mihin käsitelty teema liittyy ja miten se linkittyy suorituskykyyn. 

Kirjassa on esitelty mielenkiintoisia tutkimuksia, joskin joissain kohtaa luettelomaisesti esitetyt tulokset vaativat lukijalta paljon – luetellut tulokset eivät aina ole lukijaystävällisessä muodossa. Joskus myös kappaleiden lopun kysymykset saavat miettimään, pohtiako omasta näkökulmasta vai onko kysymykset muistitestinä, mitä on juuri lukenut. Lukijaa helpottamaan jokaisen kappaleen loppuun on tehty laatikot, joissa on mainittu jokainen harjoite, joka kappaleessa on kerrottu. Lisäksi kappaleiden lopussa on aina yhteenveto, joissa vielä kerrataan, mitä kappaleessa käytiin läpi. Tämä auttaa lukijaa pitämään punaista lankaa yllä.

Harjoitukset parasta antia

Parasta antia mielestäni on osan kaksi ”suorituskyvyn kehittäminen käytännössä”. Uskoisin, että tästä osiosta sekä omaa että toisten suorituskykyä kehittävät ihmiset saavat matkaan niin hyvää tietoa kuin loistavia harjoituksiakin. Esimerkiksi mielikuvaharjoitteisiin liittyen on esitetty yli kymmenen eri harjoitetta, joten varmasti tästä paketista löytyy jokaiselle jotakin. 

Koska kirja on kirjoitettu laajalle lukijakunnalle eikä vain perinteisesti katsottuna ”huippusuoritusta” vaativille urheilun ja taiteen alalle, kilpailu- ja esiintymistilanteet ja niihin valmistautuminen on korvattu mielenkiintoisella sanavalinnalla; ”merkityksellinen tilanne”. Kirjoittajille se on siis tilanne, ”jossa henkilö tai ryhmä mistä tahansa syystä kokee suorituksen ja siinä onnistumisen erittäin merkittävänä, jopa välttämättömänä”. 

Yleensä merkityksellinen tilanne tarkoittaa emotionaalisesti merkityksellistä hetkeä, kuten lapsen ensimmäinen askel tai halaus, joka saa tuntemaan itsensä rakastetuksi. Merkitykselliset tilanteet ovat mieleenpainuvia hetkiä – hyvässä ja pahassa. Kirjoittajille merkityksellinen tilanne on kuitenkin nimenomaan tarkkuutta ja valppautta vaativa hetki, jossa on paine onnistua, kuten esimerkiksi kilpailutilanne. 

Suorituskyvyn ja hyvinvoinnin haasteita ja esteitä osiossa parasta antia oli mielestäni loukkaantumiset-osio. Siihen on poimittu keskeiset liikuntapsykologian tämän ajan näkemykset ja tutkimukset sekä hyviä menetelmiä, kuten ohjeet, miten voi auttaa urheilijaa pysähtymään pohtimaan loukkaantumiseen liittyviä tunteita ja reaktioita sekä miten auttaa asettamaan tavoitteita kuntoutumiselle. 

Varsinaiset pahoinvointia aiheuttavat ”mielenterveyden haasteet”, kuten ahdistus, masennus, syömisongelmat ja riippuvuudet käsitellään pintapuolisemmin ja kapea-alaisemmin. Kirjoittajat tosin sanovatkin tämän luvun alussa, että ”teos toimii johdatuksena niiden kliinisten ilmiöiden pariin…” ja suosittelevat alan kirjallisuuden pariin, jos aihe kiinnostaa. Hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämisen näkökulmasta mielestäni oleellinen asia on madaltaa kynnystä pyytää apua: mieluummin matalalla kynnyksellä kuin ”toivoen parasta ja koittaen suorituskyvyn kehittämisen menetelmien avulla auttaa”.

Ensimmäinen alan teos suomeksi

Kirjassa on yli 600 sivua. Se ei kuitenkaan ”tunnu niin pitkältä”, jos näin voi sanoa. Aukeamiin on saatu väljyyttä esimerkkien, kaavioiden ja taulukoiden avulla. Esimerkit ovat mielenkiintoinen lisä kirjassa. Esimerkit ovat niin yritysmaailmasta kuin urheilusta ja taiteesta. Joitain henkilöitä on käytetty usein, kun taas joku on mainittu vain kerran. Kirjoittajien omat vanhemmat ovat myös esimerkkeinä, mikä itse asiassa tuo henkilökohtaisen sävyn kirjan tekstiin. 

Kirja on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu teos suorituskyvyn psykologiasta. Kirja olisi varmasti ollut selkeämpi ja kompaktimpi, jos se olisi puhtaasti suunnattu urheilun ja taiteen alalle ja fokusoitu vain suorituskyvyn kehittäminen edellä. Toisaalta on hyvä pohtia, mikä ala on sellainen, jossa ei suorituskykyä tarvita? Yhtä lailla on tärkeää pohtia, miten hyvinvointi edellä voidaan kehittää myös suorituskykyä. Vaikka ajoittain nämä teemat voivat hajottaa kirjassa liikaa, valinta oli perusteltu ja hyvä mielestäni. 

Uskon, että kirjasta hyötyvät niin asiantuntijat kuin itse suorituskykyään kehittävät. Kirjaa voi hyödyntää esimerkiksi hakuteoksena, josta voi poimia haluttuun tilanteeseen liittyviä suorituskyvyn kehittämisen harjoitteita. Kirjan lisäksi lukijalla on mahdollisuus käyttää myös verkkopohjaista lisämateriaalia, johon on koottu erilaisia suorituskyvyn kehittämisen harjoituksia, mikä on hyvä lisä ja nykyaikaan sopiva.

Kirjoittaja on PsT ja urheilupsykologi (sert)