Strategia johtotähtenä kohti tulevaa
Psykologiliitto on tänä vuonna saanut uuden strategian ohjaamaan Liiton työtä. Puheenjohtaja Annarilla Ahtola on tyytyväinen, kun suuri työ on nyt valmis ja strategiaan voi tukeutua jokapäiväisessä työssä.
– Liittomme perustehtävä on valvoa psykologien ja psykologian etuja. Tavoitteemme on myös lisätä psykologiatieteeseen perustuvan asiantuntijuuden käyttöä, näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa.
Puheenjohtaja Ahtola haluaa pitää huolen, ettei strategia jää ylätason puheeksi tai hautaudu vain yhdeksi asiakirjaksi muiden joukkoon. Sen tarkoitus on auttaa joka päivä sekä toimiston väkeä että luottamushenkilöitä työssään sekä kertoa jäsenille, mitä liitto tekee.
Psykologiliiton varapuheenjohtaja Jari Lipsanen on ollut noin 15 vuotta Psykologiliiton työssä mukana.
– Luonnollisesti Liittoa on aina pyritty kehittämään tulevaisuuteen suunnaten, mutta aikaisemmin ei näin systemaattisesti. Samoin tavoitteista ja ennen kaikkea toiminnasta voi tulla entistä avoimempaa ja suunnitelmallisempaa. Valitettavan usein psykologian alalla on jouduttu ainoastaan reagoimaan ympäristön tapahtumiin, ja nyt strategian tavoitteena on tuoda kaivattua ennakoitavuutta, Lipsanen kiittää.
Strategia keskittyy kolmeen painopisteeseen: Kollegiaalisuus, Tutkittuun näyttöön perustuva yhteiskunnan kehittäminen ja Hyvinvoinnin tukena elämänkaarella oleminen.
Painopiste 1: Kollegiaalisuus
Liiton kivijalkana ovat jäsenyhdistykset. Liitto on kaikkien psykologien liitto – niin kliinikon, konsultin, yrittäjän kuin yliopistolaisenkin. Annarilla Ahtola on iloinen, että jäsenet on nyt nostettu entistäkin näkyvämpään rooliin. Mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Millaisia toimia liitto aikoo tulevina vuosina tehdä jäsentensä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden parantamiseksi?
– Käynnissä on parhaillaan suuri jäsenrekisterin uudistus, joka valmistuessaan palvelee sekä jäseniä että liittoa aivan uudella tavalla. Pystymme vielä paremmin tuntemaan jäsenemme ja olemaan tukena juuri siellä, missä meitä uran eri vaiheissa tarvitaan.
Psykologiliitto viestii jäsenilleen monin tavoin ja haluaa mahdollistaa myös toimivien käytäntöjen jakamisen yhdistysten ja jäsenten kesken. Omaa asiantuntemustaan kannattaa jakaa rohkeasti.
– Psykologit ovat fiksuja ja aktiivisia keskustelijoita, mikä on hieno asia. Aktiiviset jäsenemme ovat viestinnässäkin kullanarvoisia antaessaan asiantuntemustaan liiton omien kanavien ja median käyttöön. Harva se päivä vastaan lehtien sivuilla haastatellaan jotakuta psykologia, ja se jos mikä nostaa koko ammattikunnan arvoa joka kerta, Ahtola kiittää.
Painopiste 2: Tutkittuun näyttöön perustuva yhteiskunnan kehittäminen
Psykologin asiantuntijuutta ja uusinta psykologiatietoa tarvitaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnassa on paljon alueita, joissa psykologin osaamista ja ymmärrystä ihmisen käyttäytymisestä tarvittaisiin, mutta sen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että esimerkiksi koronapandemian aikana psykologien kriisiosaamisella on ollut valtava kysyntä.
– Tuomme esiin psykologisen tiedon lisäarvon ja merkityksen omalla viestinnällämme. Kannustamme myös entistäkin enemmän jäseniämme olemaan itse aktiivisia: hakeutumaan mukaan paikkoihin, joissa toimintaa suunnitellaan ja asioista päätetään ja tuomaan rohkeasti omaa ammattitaitoaan esiin, Ahtola sanoo.
Psykologiliitto haluaa olla mukana kaikissa valtakunnallisesti merkittävissä työryhmissä, jotka suunnittelevat ja visioivat terveyden- ja sosiaalihuollon kehitystä, mielenterveyden edistämistä sekä opetuksen, kasvatuksen ja työelämän kehittymistä Suomessa.
Psykologien edunvalvonta on totta kai yksi liiton peruspilari. Psykologin ammatti on yhteiskunnassa arvostettu, mutta se ei näy vielä tarpeeksi palkoissa ja vaikutusmahdollisuuksina.
– Tavoitteenamme on myös, että psykologien palkka- ja urakehitys johtaa entistä useammin huipulle asti. Neuvomme ja koulutamme jäseniä oman työpaikan asioiden hoitoon ja siellä vaikuttamiseen.
Painopiste 3: Hyvinvoinnin tukena elämänkaarella
Psykologiliitto voi vaikuttaa voimakkaasti siihen, että psykologipalveluita on monipuolisesti tarjolla elämänkaaren eri vaiheissa. Strategisiin tavoitteisiin on kirjattu myös se, että Liitto tukee ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
– On tärkeää, että tunnistamme kansalaisia koskettavat ongelmat palveluiden saatavuudessa ja tarjoamme niihin ratkaisuvaihtoehtoja ja tukea. Vaikutamme koko ajan vahvasti monella rintamalla, vaikka kaikki ei välttämättä näy julkisuuteen. Kampanja opiskeluhuollon pitämiseksi kouluissa yhteisön tukena on juuri nyt ajankohtainen, mutta pyrimme vaikuttamaan myös moneen muuhun asiaan. Tällä hetkellä työskentelemme sen eteen, että varhaiskasvatukseen ja lastensuojeluun saataisiin lakisääteinen psykologiosaaminen osaksi arkea. Haluamme myös parantaa mielenterveyspalveluiden ja psykologin vastaanoton saatavuutta terveyskeskuksissa sekä työllistymisen tukena te-toimistoissa.
Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko, ja Psykologiliiton valtuusto vahvisti sen kevätkokouksessaan 2020. Puheenjohtaja Ahtola on tyytyväinen strategiaan ohjenuorana. Hallituksessa se ohjaa vuosittain toiminnan suunnittelua ja eri painopistealueita seurataan.
– Lupaamme, että strategia ei jää pelkiksi juhlapuheiksi, vaan se ohjaa liiton arkea joka päivä, Ahtola vakuuttaa.