Eläkeläiset kuuluvat liittoon alueellisen jäsenyhdistyksensä kautta. Jäsenoikeuksiin kuuluu muun muassa äänioikeus yhdistyksen vaaleissa ja oikeus olla ehdolla liiton päättäviin elimiin, kuten hallitukseen ja liittovaltuustoon. Myös liiton palvelut, kuten yksityiselämän lakineuvonta, ovat käytettävissä työuran jälkeenkin. Eläkeläiset voivat osallistua kaikkeen yhdistysten ja liiton järjestämään toimintaan: koulutus-, neuvottelu- ja virkistyspäiviin. Psykologi-lehti ja liiton kalenteri kuuluvat edelleen jäsenetuihin. Jäsenmaksu eläkeläisillä on alempi kuin työssäkäyvillä.

Psykologiliitossa on omaa toimintaa eläkeläisjäsenille. Liiton hallituksen asettaman senioritoiminnan johtoryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa seniorien virkistystoimintaa. Senioreilla onkin vuosittain ollut oma kesäretki ja pikkujoulu, ja niihin on osallistuttu sankoin joukoin. Seniorijohtoryhmä on myös tehnyt jäsenkyselyjä, joiden perusteella toimintaa on suunnattu. Viimeksi kerättiin seniorijäsenten muistelmakirjoituksia, ja ne on tallennettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon historiantutkijoiden ja -kirjoittajien käytettäväksi. Seniorijohtoryhmä tekee yhteistyötä Nuorten psykologien verkoston kanssa työhyvinvoinnin merkeissä ja on edustettuna Akavan seniorityöryhmässä.

Hallituksen seniorijohtoryhmälle antama tehtävä on määritelty johtoryhmän ohjesäännössä. Liiton toimistossa johtoryhmän yhteyshenkilönä liiton hallituksen suuntaan toimii pääsihteeri Annamari Jokinen.

Keskustelut kollegojen kanssa

Seniorijohtoryhmän puheenjohtaja David Parland kertoo, että eläköityneille psykologeille suunnattu toiminta koetaan erittäin tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Palautteissa korostuu sosiaalinen vuorovaikutus kollegoiden kanssa eri asiatietojen ympärillä.

– Tämä joukko on rakentanut Suomen psykologiatieteen ja ammattikäytännöt kivijalasta nykyiseen arvostukseen ja tuloksellisuuteen todella kovalla työllä ja henkilökohtaisella panostuksella. Kun he peilaavat keskenään mennyttä, nykyistä ja tulevaa elämäänsä tilaisuuksissamme eri tiedollisten ja kulttuuristen virikkeiden ympärillä, uskon perustellusti, että sillä on suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen ja halukkuudelleen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

– Vain kollega voi ymmärtää ja tukea ammattiin liittyviä tarinoita vaivattomasti ja tehokkaasti. Verkostoyhteistyö esim. Nuorten psykologien verkoston kanssa tuo perspektiiviä omaan ammattiuraan ja mahdollisuuden ammattikäytäntöjen kehittämiseen. Eläköityminenhän on paitsi ammatista myös jossakin vaiheessa elämästä luopumista, ja uskon että tapaamisemme edesauttavat ammatillisen kertomuksen ja elämäntarinan saattamista hyväksyttävään ja kiitolliseen muotoon.

– Henkilökohtaisesti työni seniorijohtoryhmän puheenjohtajana antaa mahdollisuuden tukea näitä tavoitteita ja kehittää toimintaa idearikkaiden ja sitoutuneiden kollegoiden kanssa, Parland kiittää.

Mukana paikallistoiminnassa

Seniorijohtoryhmän jäsen Henriette Hämeenaho on kuluvana vuonna ollut mukana myös Pirkanmaan Psykologiyhdistyksen johtokunnassa ja toiminut varapuheenjohtajana. 

– En ole mieltänyt itseäni nimenomaan senioriedustajaksi, vaan ajatellut olevani yksi tasavertaisessa porukassa ja ottanut sovitusti hoitaakseni erilaisia tehtäviä, joihin minulla on ollut taitoa ja ajallisia mahdollisuuksia. Olen selvittänyt mahdollisuutta järjestää edunvalvontakoulusta ja osallistunut sote-uudistukseen liittyvän ministerikierroksen tilaisuuksiin. 

Toki olen pitänyt silmällä sitä, että seniorien näkökulma ja senioritilaisuudet tulevat huomioiduksi toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminta yhdessä vielä työelämässä toimivien kollegoiden kanssa on ollut kiinnostavaa ja luontevaa. Joissakin asioissa, kuten keskusteluissa työtaisteluvalmiudesta, on vanhojen kokemusten muistelusta ollut muille ehkä jotain hyödyllistä ja informatiivistakin annettavaa.

Eläkkeelle jääminen merkitsee usein myös jättäytymistä pois entisistä aktiviteeteista. Monella on silti sekä voimavaroja että kiinnostusta toimia edelleen yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Harva silti tohtii tai huomaa ehdottaa itseään, kun paikallisyhdistyksen vuosikokous valitsee johtokuntaansa. 

Hämeenahon mielestä on hyvä, että liitto muistuttaa eläkkeelle jääviä paitsi senioritoiminnan mahdollisuuksista, myös senioreiden merkityksestä jäsenkunnan elävänä osana. Rohkaisu aktiiviseen osallistumiseen voi antaa kimmokkeen osallistua paikallisyhdistyksen toimintaan, kun eläkkeellä aikaakin on aiempaa vapaammin käytettävissä. Paikallisella tasolla yhteyksien luominen alueen senioreihin on oleellista. 

– Omassa yhdistyksessäni on ollut tapana kutsua sidosryhmien edustajat vuorotellen johonkin johtokunnan kokoukseen mukaan. Näin sekä opiskelijat, seniorit ja vaikkapa Psykologien sosiaalisen vastuun edustajat tulevat tutummiksi, ja kiinnostus lähteä toimintaan mukaan voi viritä puolin ja toisin.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Psykologi-lehdessä 4/2020.