Selvityspyynnön käsittely tarjoaa mahdollisuuden psykologin ammattieettiselle kehittymiselle
Suomen Psykologiliiton jäsenenä tai ollessaan liiton myöntämän sertifikaatin haltija, psykologi sitoutuu noudattamaan Pohjoismaisten psykologien ammattieettisiä periaatteita, ollen täten velvollinen reflektoimaan omaa ammatillista toimintaansa ja toimimaan eettisten periaatteiden mukaisesti.
Ammattieettiset periaatteet säätelevät psykologien ammattitoimintaa. Psykologin korkea ammattipätevyys edellyttää, että psykologi on tietoinen ammattieettisistä periaatteista ja soveltaa niitä ammattitoimintaansa. Psykologin tulee tiedostaa ammattieettisten ongelmien olemassaolo. Psykologin velvollisuus on selvittää näitä ongelmia ja neuvotella niistä kollegoiden, toimeksiantajien ja/tai Psykologiliiton kanssa.
Liiton vastuulla on tutkia jäseniinsä ja liiton myöntämän sertifikaatin haltijoihin kohdistuvat valitukset. Käytännössä tämän työn hoitaa liittovaltuuston alaisuudessa toimiva ammattieettinen lautakunta, joka koostuu eri aloilla työskentelevistä ja alueyhdistystensä suosittelemina valituiksi tulleista psykologeista.
Selvityspyynnön voi tehdä asiakas tai kollega
Lautakunnalle tulee vuosittain keskimäärin kymmenen psykologin ammattitoiminnan eettisyyttä koskevaa selvityspyyntöä. Ammattieettinen lautakunta harkitsee jokaisen vastaanottamansa selvityspyynnön kohdalla, onko selvityspyynnössä esille tuotua asiaa syytä selvittää. Lautakunta ottaa selvityspyynnön käsittelyyn, mikäli se koskee liittoon kuuluvan tai sertifioidun psykologin ammattitoimintaa ja sisältää ammattieettisiä kysymyksiä. Lautakunta ei ole velvollinen käsittelemään yli viisi vuotta sitten tapahtuneita asioita.
Suurin osa selvityspyynnöistä on psykologien asiakkaiden tekemiä. Selvityspyynnön psykologin toiminnasta voi tehdä myös kollega. Hyväksyessään Pohjoismaisten psykologien ammattieettiset periaatteet myös Suomessa noudatettavaksi, Psykologiliiton liittovaltuusto toi esille, että psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, pyrkii korjaamaan tilanteen yhdessä kollegan ja tarvittaessa tämän esimiehen kanssa. Ellei tämä johda tulokseen, psykologi on velvollinen ilmoittamaan epäillyn ammattieettisen rikkomuksen ammattieettiselle lautakunnalle. Kun psykologi tekee kollegana selvityspyynnön toisesta psykologista, hän tekee sen ammatillisesta roolistaan käsin ja hänen tulee huomioida ammattieettisten periaatteiden noudattaminen.
Tilanne, jossa psykologin ammattitoiminnan eettisyydestä tehdään selvityspyyntö, on usein ammatillisesti haastava ja psykologia kuormittava. Oman toiminnan eettisyyden kyseenalaistaminen voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, loukkaavalta tai hyökkäykseltä itseä kohtaan. Tilanne saattaa myös herättää häpeän tunteita ja/tai voimakkaan tarpeen puolustaa omaa toimintaa, jolloin on vaikea säilyttää kyky ammattieettiseen pohdintaan.
Asiakkaalla tai kollegalla on kuitenkin aina oikeus tehdä pyyntö psykologin toiminnan ammattieettisyyden selvittämiseksi. Selvityspyynnön kohteena olevalle psykologille se on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan yhdessä kollegan kanssa omaa työskentelyään ja siihen vaikuttavia tekijöitä ammattieettisestä näkökulmasta.
Keskustelua ja pohdintaa yhdessä
Nykykäytännöllä selvitysprosessissa ammattieettisen lautakunnan edustaja käy keskusteluja selvityspyynnön kohteena olevan psykologin kanssa. Keskusteluissa olennaista on selvitysprosessissa olevan psykologin oman toiminnan ammattieettinen pohdinta. On tärkeä asettua pohtimaan tilannetta eri näkökulmista, myös selvityspyynnön tekijän näkökulmasta. Psykologin tulee muistaa kunnioittava suhtautuminen kaikkia asianosaisia kohtaan ja miettiä tarkoin, mitä asioita on huomioitava luottamuksellisuuden ja vaitiolovelvollisuuden näkökulmasta.
Keskusteluissa pohditaan mm. mitkä tekijät ovat mahdollisesti johtaneet selvityspyyntöön, millaiset mahdollisuudet psykologilla on omassa työssään ammattieettiseen reflektioon, keskusteluun ja virheistä oppimiseen, näkeekö psykologi tarvetta muuttaa omaa toimintaansa jotenkin ja kuinka hän vastaisuudessa voisi tunnistaa ammattieettistä harkintaa vaativia tilanteita. Keskusteluissa pohditaan myös mitä ammattieettisiä periaatteita kyseiseen tilanteeseen liittyy.
Lautakunta ei nykykäytännössä enää pyydä kirjallista vastinetta psykologilta tai anna kirjallista kannanottoa selvityspyyntöön liittyen. Molemmat osapuolet saavat kuitenkin anonyymin yhteenvedon, jossa lyhyesti kuvataan selvitysprosessin kulku. Prosessiin kuuluu myös psykologin kokemuksiin painottuva arviointi- ja palautekeskustelu sekä noin puolen vuoden kuluttua prosessin päättymisestä kerättävä anonyymi palaute prosessin arvioimisen ja kehittämisen näkökulmasta.
Kati Puumala on ammattieettisen lautakunnan puheenjohtaja.
Kirjoitus on muokattu uuden selvitysprosessin mukaiseksi ammattieettisen lautakunnan Psykologi 8/2014 -lehdessä julkaistusta artikkelista ”Kun psykologi saa selvityspyynnön – Ammattitoimintaa on myös se tilanne, kun psykologin ammatillisesta toiminnasta valitetaan”.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2025.
