Rennon toimintakulttuurin edistäjä

Anniina Hietaharju nähdään rennon toimintakulttuurin edistäjänä. Valintaperusteluissa mainitaan, että hän on luotettava toimija, joka viestii jäsenistölle avoimesti ja edistää matalan kynnyksen rentoa vuorovaikutusta. Toiminnasta näkyy se, että Hietaharju välittää kanssaopiskelijoiden ja koko jäsenistön hyvinvoinnista. Psykologian opiskelijana oleminen on tuntunut Hietaharjusta todella hienolta. Opiskelijaporukassa huokuu yhteisöllisyys. Tie psykologian opiskelijaksi ei ole ollut ihan mutkaton.

– Pääsin opiskelemaan viidennellä yrittämällä ja todistusvalinnan kautta. Minulla oli koko ajan selkeä visio siitä, että haluan psykologiksi.

Kiinnostus ihmisyyttä kohtaan

Hietaharjun kiinnostus psykologiaa kohtaan heräsi lukion ensimmäisellä psykologian kurssilla. Hän on ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja ihmisyydestä. Hietaharju ei opintoja aloittaessaan ajatellut lähtevänsä mukaan ainejärjestötoimintaan, mutta opiskelijatuutorit osasivat erittäin hyvin markkinoida työtä.

– Aloitin opinnot syksyllä 2020 koronapandemian ollessa pahimmillaan. Opiskelijatoiminta oli jäissä koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Fuksitapaamisia pidettiin ulkona ja pienryhmissä. Ensimmäinen varsinainen opiskelijatapahtuma ilman koronarajoituksia oli vuoden 2022 puolella.

Poikkeuksellinen opintojen aloitus ei ollut Hietaharjulle pettymys eikä hän kokenut oloaan yksinäiseksi. Hän oli ainoastaan kiitollinen siitä, että oli päässyt vihdoin opiskelemaan psykologiaa.

Opiskelijatuutorit opiskelijatuutorit osasivat markkinoida ainejärjestötoimintaa.

Hietaharju haluaa valmistumisen jälkeen tehdä kliinistä psykologin työtä lasten ja nuorten parissa. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun hän suunnittelee tekevänsä perusterveydenhuollossa. Myös psykoterapeutin opinnot kiinnostavat. Tällä hetkellä Hietaharju työskentelee opintojensa ohessa tutkimusassistenttina INVEST tutkimuskeskuksessa ja lippulaivassa.

– Aloitin työskentelyn syksyllä 2021 tutkimusavustajan tehtävissä. INVESTissä on käynnissä useita tutkimusprojekteja, joista kolmessa olen tällä hetkellä aktiivisesti mukana. Projektien sisällöt keskittyvät sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikuttamiseen, erityisesti kiusaamiseen liittyviin teemoihin.

Hietaharju on luonut järjestötyöhön rennon ilmapiirin

Hietaharju aloitti ainejärjestö Fobia ry:ssä liikunta- ja hyvinvointivastaavana. Sen jälkeen hän on toiminut yhden kauden SPOLin varapuheenjohtajana ja Fobian hallituksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä Hietaharju on SPOLin opiskelijaedustajana Psykologiliiton liittovaltuustossa. Hietaharjun mielestä on ollut hienoa valvoa opiskelijoiden etua.

– Pidän ainejärjestötyöstä. Teemme järjestössä asioita tosissaan, mutta mukana on aina huumoria ja joustavuutta. Ainejärjestössä toiminen ei ole pelkästään tylsää puurtamista. Koen, että olen puheenjohtajana pystynyt luomaan rennon ilmapiirin.

Kolmeen järjestötyövuoteen on mahtunut monenlaisia kokemuksia, jotka ovat kasvattaneet Hietaharjua yksilönä ja tulevana ammattilaisena.

– Olen ollut mukana järjestämässä tapahtumia, suunnittelemassa toimintaa, johtamassa kokouksia ja tekemässä edunvalvontaa. Olen oppinut johtamisen ja vuorovaikuttamisen taitoja. Lienee klisee, mutta tärkeintä on kuitenkin ollut erilaisten ihmisten kanssa työskentely ja sitä kautta saadut uudet kokemukset.

Opiskelijoilla on pula työharjoittelupaikoista.

Opiskelijoiden asemassa on Hietaharjun mielestä muutamia epäkohtia, esimerkiksi pula työharjoittelupaikoista. Monissa kaupungeissa harjoittelupaikkoja on suhteessa hakijoihin aivan liian vähän.

– Harkkapaikkoihin liittyvät haasteet aiheuttavat opiskelijoille ylimääräistä stressiä. Pula paikoista voi myös viivästyttää valmistumista.

Hietaharjun mielestä yksi ongelma on myös se, että psykologian oppiaineiden sisäänottomääriä on kasvatettu useita kertoja, mutta opetuksen resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Äärimmilleen venytetty opetusresurssi heikentää opetuksen laatua ja vaarantaa ammatillisen pätevyyden ja osaamisen.

– Hallituksen päätökset leikata koulutuksesta ja opiskelijoiden toimeentulosta ovat suoraan pois maamme tulevaisuudesta. Mielestäni leikkauksilla on kauaskantoisia seurauksia. Opiskelijoiden pitäisi olla tulevaisuuden ammattilaisia, mutta sen sijaan olemme kuormittuneita. Moni elää köyhyysrajalla. Jos me emme jaksa, kuka jaksaa.

Psykologien pitää olla mukana päätöksenteossa yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Hietaharjun mielestä psykologian koulutusohjelma antaa laajan tietopohjan ihmisen kokonaisvaltaisesta kehityksestä. Tämän vuoksi psykologeja pitäisi nyt ja tulevaisuudessa olla mukana yhteiskunnallisen päätöksenteon kaikilla tasoilla.

– Siellä missä on ihmisiä, pitää olla myös psykologeja. Psykologian opiskelijat ovat tällä hetkellä todella kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. He näkevät tärkeänä yhteisöllisen ajattelun. Yksilökeskeinen ajattelu ei välttämättä toimi, jos yhteiskunnan rakenteissa on vikaa. Psykoterapia totta kai auttaa yksilöä, mutta se voi olla joissain tapauksissa niin sanotusti laastarin laittamista. Se ei poista ongelmaa, joka on yhteiskunnan rakenteissa.

Psykologian opiskelijat ovat tällä hetkellä todella kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Hietaharju toivoo, että tulevaisuudessa psykologit olisivat näkyvämmin ja monipuolisemmin esillä eri asioiden tiimoilta. Hän myös toivoisi, että kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus toteutuu.

– Hyviä keinoja vaikuttaa ovat muun muassa sosiaalinen media, ainejärjestöt ja kunnallispolitiikka. Toivon myös sitä, että psykologit luottaisivat omaan osaamiseensa, koska meillä on laajasti tietoa ja taitoa.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2024.