Rakentavasti ja räksyttämättä

”Ihan vahingossa.” Näin Hanna-Maija Kause kuvaa tempautumistaan 2000-luvun alussa mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen.

”Ystäväni soitti ja kysyi, haluaisinko kansanedustajan avustajaksi. Yhteinen tuttavamme oli lähdössä pois kansanedustaja Katri Komin avustajan tehtävästä, ja Katri halusi avustajaksi epäpoliittisen nuoren naisen, joka osasi kirjoittaa.”

Kause osasi kirjoittaa, olihan hän opiskellut yliopistolla yleistä kirjallisuustiedettä. Nuori, epäpoliittinen nainenkin hän oli.

”Avustajan työn kautta kiinnityin siihen yhteisöön, ja jäin aika pitkäksi aikaa sille polulle.”

Polku vei usean muunkin kansanedustajan avustajaksi, sosiaali- ja terveysministerin erityisavustajaksi, varapuhemiehen erityisavustajaksi, keskustan viestintävastaavaksi ja viestintäkonsultiksi.

Nykyisessä hallituksessa Kause työskenteli perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustajana. Vähitellen hän alkoi kuitenkin kaivata työ- ja elämänrytmiin muutosta.

”Tilaisuus tuli eteen, kun Akavassa oli paikka haussa. Minulla oli hyvä kuva Akavasta niin työyhteisönä kuin asioiden puolesta. Tämä hyvä kuva on osoittautunut oikeaksi”, Kause kiteyttää.

Päätöksiin voi vaikuttaa

Heinäkuun alusta Kause on työskennellyt Akavassa johtavana asiantuntijana, jonka vastuulla ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, työterveyshuolto, työsuojelu ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset.

Kause kokee, että hän voi hyödyntää aiempaa kokemustaan erinomaisesti uudessa työssään.

”Tämä on lähes täydellinen jatkumo. Minulle on tullut substanssi tutuksi, ja toisaalta olen nähnyt hyvin laajasti yhteiskunnallisen vaikuttamisen koneiston ja rakenteen.”

Tärkein oppi Kauselle on ollut, että päätöksiin voi vaikuttaa. Vaikuttavinta on pitkäjänteinen vuorovaikutus, jossa omia näkemyksiään pääsee esittämään jo valmistelun varhaisessa vaiheessa.

”Suomi on hyvin avoin maa, ja täällä on matala kynnys päästä tapaamaan poliittisia vaikuttajia ja virkamiehiä, jos on oikeasti asiaa. Jos oma asenne on rakentava ja ratkaisuhakuinen, sillä pääsee jo pitkälle.”

Lobbarinkaan ei pidä Kausen mukaan ajaa härkäpäisesti vain omaa asiaansa. Pitää olla valmiutta myös kuunnella ja ymmärtää, mihin ongelmiin haetaan ratkaisuja. Myös omaa mielipidettä tulisi olla valmis muuttamaan tarvittaessa.

”Lähtökohtaisesti poliitikot ja virkamiehet haluavat tehdä hyviä ja parhaita päätöksiä, mutta asioita on todella paljon ja kiire leimaa usein valmistelua. On arvokasta, jos siihen tuo ratkaisuja ja uusia näkökulmia. Pelkkä räksyttäminen ei vie asioita eteenpäin”, Kause korostaa.

Järjestelmällistä vaikuttamistyötä

Akavassa on Kausen mukaan hyvä vaikuttamisen kulttuuri.

Päätöksiin pyritään vaikuttamaan osallistumalla laajasti keskusteluun ja valmisteluun sekä tekemällä järjestelmällistä vaikuttamistyötä, jossa tavataan poliitikkoja, virkamiehiä ja sidosryhmiä. Järjestö osallistuu aktiivisesti myös julkiseen keskusteluun.

”Lisäksi perustyö, erilaiset työryhmät ja lausunnot, on ihan konkreettista valmisteluun vaikuttamista. Etenkin työryhmissä, joissa on kolmikantainen edustus, pääsee tekemään vaikuttavaa työtä. Siellä ne lakiesitykset usein hioutuvat”, Kause kuvailee.

Akavan tuoreessa terveyspoliittisessa ohjelmassa mainitaan kolme isoa teemaa, jotka tulisi ottaa seuraavien hallituskausien strategisiksi tavoitteiksi: painopisteen siirtäminen terveyttä edistävään ja kuntouttavaan toimintaan, ihmisten voimavarojen vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen.

Näistä erityisesti työ- ja toimintakyky tulee Kausen mukaan vain korostumaan lähivuosina.

”Kun elinikä pitenee, väestö vanhenee ja työssä pitäisi jaksaa entistä pitempään, yhteiskunnan tulisi järjestelmällisesti edistää meidän kaikkien työ- ja toimintakykyä. Se kuulostaa ehkä pehmeältä, mutta on oikeasti kova taloudellinenkin kysymys”, hän huomauttaa.

Psykologien merkitys kasvaa

Psykologien rooli on merkittävä ihmisten työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa – ja tulevaisuudessa ehkä vielä merkittävämpi.

Kun digitalisaatio muuttaa työtä, se muuttaa myös kuormituksen luonnetta. Kognitiivinen kuorma kasvaa ja riskit aivoterveydelle lisääntyvät.

”Näen, että psykologit voisivat ottaa tätä keskustelua haltuun ja tuoda välineitä siihen, miten kognitiivista kaaosta ja kiirettä pystyisi hallitsemaan paremmin. Onko kiire osittain itse tehtyä, onko siihen pakko mennä mukaan ja miten itseään voisi hallita ja johtaa paremmin? Siinä psykologeilla voisi olla paljon annettavaa”, Kause pohtii.

Akavassa Kause on kokenut, että Psykologiliiton edustajat osallistuvat aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja edunvalvontaan.

Hyvää yhteistyötä on tehty monissa ajankohtaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät esimerkiksi Kelan kuntoutuksen kilpailutukseen tai työterveyshuollon pätevöittävään koulutukseen.

”Liitot tekevät työtä suhteellisen pienillä resursseilla, mutta ne tekevät paljon ja intohimoisesti”, hän summaa.

Sote saatava isoille harteille

Hanna-Maija Kause hyppäsi pois sosiaali- ja terveysministeriöstä kesken sote-uudistuksen kiivaimman valmistelun. Tätä juttua kirjoitettaessa ei ollut vielä varmaa, miten uudistuksen käy eduskunnassa.

Kausen mielestä on joka tapauksessa selvää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kuntia laajemmilla alueilla. Tästä ovat hänen mukaansa yksimielisiä niin poliitikot kuin asiantuntijat.

”Kauheat kertomukset, joita tulee ilmi vanhustenhoidon tilasta, heijastavat nimenomaan sitä, että suurin osa kunnista on liian pieniä ja heikkoja järjestämään näitä palveluita. Yksityiskohdista voidaan olla eri mieltä, mutta tämä perusajatus ei ole muuttunut mihinkään.”

Myös terveyden edistäminen onnistuisi Kausen mukaan nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla, kun resurssit saataisiin paremmin käyttöön ja parhaat toimintatavat voitaisiin levittää koko alueelle.

Kentällä on jo tehty paljon sote-valmistelua, joka vie toimintaa oikeaan suuntaan. On lisätty yhteistyötä ja kehitetty järjestelmällisiä, alueellisia toimintamalleja. Kause painottaa, että tämä työ ei saa missään tapauksessa valua hukkaan.

 Taide on rakas harrastus

Naiset joita ajattelen öisin. Tämä Mia Kankimäen kirjoittama kirja sai Hanna-Maija Kausen lumoihinsa.

Kirja kertoo kymmenestä historiallisesta naisesta – kirjailijasta, taiteilijasta ja tutkimusmatkailijasta. Ihmisistä, jotka halusivat elää toisin ja tehdä valintoja oman päänsä mukaan.

”Kirjassa on vain yksi huono puoli: siitä tulee hirveä matkakuume!”

Kause lukee vapaa-ajallaan paljon. Taide on hänelle muutenkin rakas harrastus: hän laulaa ja soittaa mielellään, käy taidenäyttelyissä ja konserteissa.

”Liian harvoin viime vuosina, kun on ollut muita kiireitä. Tänään olen kuitenkin menossa oopperaan”, hän paljastaa.

Suuren osan vapaa-ajasta vie perhe, johon kuuluvat 6-vuotias tytär, pian 11-vuotias poika, mies ja kissa. Kuntoaan Kause hoitaa pilateksessa.

”Oli vuosia, etten muka ehtinyt liikkua, mutta nyt olen löytänyt pilateksesta henkireiän”, hän hymyilee.

Kysymykseen, mistä Kause haaveilee tulevaisuudessa, hän vastaa hetken pohdittuaan:

”Elän niin tässä hetkessä, etten haaveile juuri nyt mistään. Koetan tasapainottaa arkea aiemman hektisyyden jälkeen, ja taidan olla nyt aika tyytyväinen.”

Kuva: Hanna-Maija Kausen mukaan yhteiskunnallinen vaikuttaminen on parhaimmillaan vuoropuhelua. ”Jos asioita katsoo hyvin kapeasti omasta kulmasta, silloin ei välttämättä tule kuunnelleeksi, mikä on se tarve tai ongelma, johon ratkaisua haetaan.”

Juttu on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2019.