Psykologityö ikääntyneiden parissa ei ole lisääntynyt todetuista tarpeista huolimatta

Psykologiliiton jäsenille tehdyn kyselyn mukaan ikääntyneet ovat psykologien työssä huomattavan pieni asiakasryhmä. Kyselyyn vastanneista vain 4 % työskenteli ikäihmisten parissa päivittäin, ja liki puolet (40 %) ei kohtaa työssään ikääntyneitä asiakkaita koskaan. Vinouma johtuu hoitojärjestelmästä, joka painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin.

Vaikka jo aiemmassa vuonna 2010 toteutetussa kyselyssä kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että ikääntyneet tarvitsisivat enemmän psykologipalveluita, ei selkeää trendiä ikääntyneiden parissa työskentelyn lisääntymisestä nähdä eri vuosien kyselytuloksia verratessa. 

Mielenterveystyötä, arviointia ja erotusdiagnostiikkaa

Kun psykologi työskentelee ikääntyneiden parissa, tyypillisesti kyse on mielenterveysongelmasta, terapeuttisesta työstä tai ohjauksesta ja neuvonnasta. Mielenterveys on ollut myös kahden edellisen kyselyn tuloksissa keskeinen psykologin tapaamisen syy. Lisäksi psykologit tekevät työssään monenlaisia arviointeja (mm. työkyky, toimintakyky, ajokyky, oikeustoimikelpoisuus, kuntoutustarve, psykoterapia-arvio) sekä neuropsykologista ja psykiatrista erotusdiagnostiikkaa. Asiakkaita tavattiin liittyen akuuttiin kriisiin, päihdeongelmaan, itsemurhariskiin tai omaishoitajuuteen. Lisäksi vastaajat tekivät kuntoutustyötä, psykoterapiaa ja pitivät luentoja. Ikääntynyt henkilö saattoi myös olla läsnä lapsi- tai aikuisasiakkaan vanhempana, isovanhempana tai muuna läheisenä. Tärkeä havainto onkin, että ikääntymiseen liittyvät erityiskysymykset saattavat tulla psykologin työssä vastaan tätä kautta. 

Haasteina psykologityössä ikääntyneiden kanssa esille nousi muuan muassa testien käytön rajoitukset, kuten normitietojen puute ja testitulosten tulkinta suhteessa arjen toimintakykyyn, sukupolvierot suhtautumisessa terapeuttiseen työskentelyyn, somaattisen terveyden kuten heikon kunnon, näön tai kuulon vaikutukset työskentelyyn sekä riittämättömät hoitojaksot. Vastauksissa kuvautui myös kokemus työn vaativuudesta. 

Psykologin monipuolinen rooli ikääntyneiden palveluissa

Kyselyyn vastanneet psykologit näkevät, että psykologien osaamista tulisi hyödyntää ikääntyneiden palveluissa monenlaisissa konteksteissa. Suoraan asiakastyöhön liittyen perusterveydenhuollossa toivottiin psykologiosaamisen käyttöä aikaisempaa enemmän keskustelutukeen ja muistisairausepäilyn arviointiin. Lisäksi osaamisen hyödyntämistä toivottiin vanhuspsykiatrian palveluihin, erotusdiagnostiikkaan, psykoterapiaan, tiedon ja tuen tarjoamiseen asiakkaalle ja omaiselle esimerkiksi muistisairauteen liittyen, neuropsykologiseen kuntoutukseen, kivunhoitoon, päihdehuoltoon ja palliatiiviseen hoitoon. Suoran asiakastyön lisäksi ryhmätason tai välillisen työn kautta psykologiosaamista voisi hyödyntää aikaisempaa enemmän esimerkiksi ryhmien ohjaamisessa, interventioiden suunnittelussa, koulutuksessa ja työnohjauksessa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Yhtenä erityiskysymyksenä kyselyssä tuli esille iäkkään potilaan rajoittamiseen liittyvät päätökset. 

Väestön ikääntyessä ja eläkeiän noustessa yli 65-vuotiaiden osuus työelämässä kasvaa ja ikääntymisen ilmiöt tulevat lähitulevaisuudessa näkymään lisääntyvässä määrin esimerkiksi työterveyshuollossa. 

Vastauksissa nousi useasti esille geropsykologian ammatillisen työryhmänkin tärkeänä pitämä ajatus, että psykologien osaamista tulisi aikaisempaa enemmän hyödyntää kotihoidossa, hoivakodeissa ja palvelukeskuksissa. 

Lisä- ja täydennyskoulutukselle suuri tarve

Lähes puolet vastaajista (47 %) koki, että heillä ei ole tarvittavaa osaamista, jotta he voisivat tarvittaessa työskennellä ikääntyneiden kanssa. Ikääntyneiden parissa työskentelevistä vastaajista runsas puolet (57 %) toivoi lisä- tai täydennyskoulutusta. Koulutuksen tarpeita vastaajat toivat monipuolisesti esille. Keskeisinä teemoina esille nousivat muun muassa elämänkaaripsykologiaan ja ihmisen kehitykseen vanhuudessa liittyvät kysymykset, mielen hyvinvointiin liittyvät aiheet, kuten mielenterveys ikääntyessä ja normaalin ikääntymisen psyykkiset muutokset, sekä ikääntyneen kohtaaminen terapiassa. Toisaalta lisäkoulutusta toivottiin erityisryhmiin kuuluvien ikääntymisestä, kuten esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden ikääntymiseen liittyvistä piirteistä.  

Moni psykologityön teema voi sisältää erityiskysymyksiä kun aikuisasiakas ikääntyy. Tämän tyyppisistä aiheista koulutuksen tarvetta nousi esille muun muassa päihteisiin, uneen, syyllisyyteen, häpeään, psykooseihin, skitsofreniaan, neurologisiin sairauksiin, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen sekä perhetyöhön liittyen. Esimerkiksi yksinäisyys, läheisen menetys tai ajo- ja työkyvyn alentuminen voivat koskettaa ketä tahansa, mutta niiden yleisyys lisääntyy iän myötä. 

Erotusdiagnostiikka, etenevät muistisairaudet, neuropsykologinen arviointi ja kuntoutus sekä ikääntyneen kognition tutkimisen erityispiirteet ja menetelmien käytettävyys nousivat koulutustarpeina myös toistuvasti esille. Lisäksi koulutusta toivottiin hyödylliseksi havaituista hoidollisista interventioista ja psykososiaalisista tukimuodoista. Vielä esiin nousi tiedon tarve hoitopoluista ja siitä, minne asiakkaan voi ohjata. 

Koulutustarpeeseen vastaamisen geropsykologian ammatillinen työryhmä aloittaakin 26.11. webinaarilla, jossa tarkastellaan ikäihmisten mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä näkökulmia. Tavoitteenamme on jatkaa säännöllisten koulutuspäivien tarjoamista psykologeille, mutta toivomme muidenkin tahojen ja erityisesti yliopistojen koulutusten suunnittelijoiden tarttuvan ylläolevaan listaan, joka on vain karkea yhteenveto kaikista kyselyssä esille tuoduista koulutusideoista. 

Psykologien osaaminen käyttöön

Ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti tulevina vuosina. Ikääntymisen ilmiöt koskettavat myös niitä asiakasryhmiä, joiden kanssa psykologit työskentelevät vaatien perehtymistä ja erityisosaamista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveydenhuollon palveluiden keskeisenä haasteena on ikäihmisten toimintakykyisyyden tukeminen ja ylläpitäminen. Tässä keskeisenä tulisi tunnistaa mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Psykologeilla on jo monipuolista osaamista hyödynnettäväksi palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi geropsykologian osaamista on kehitettävä lisä- ja täydennyskoulutusta tarjoamalla. 

Suomen Psykologiliiton geropsykologian ammatillinen työryhmä toteutti keväällä 2021 liiton jäsenistölle kyselyn, jossa kartoitettiin psykologien työtä ja työskentelymahdollisuuksia ikääntyneiden ja ikääntymisen ilmiöiden parissa. 

Vastauksia toivottiin kaikilta liiton jäseniltä riippumatta siitä, työskentelevätkö he ikääntyneiden parissa. Kyselyssä selvitettiin psykologien kokemuksia koulutuksen tarpeesta ja ajatuksia psykologien osaamisen aikaisempaa paremmasta hyödyntämisestä ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Vastaava kysely on toistettu noin viiden vuoden välein, edellinen vuonna 2015. 

Kyselyyn vastasi yhteensä 432 henkilöä eri puolilta Suomea. Vastaajista yli 90 % oli ammatissa toimivia henkilöitä ja suurin osa ilmoitti tekevänsä pääsääntöisesti yksilötyötä. Yli puolet vastaajista työskenteli kuntatyönantajalla. Psykologi-nimikkeellä toimi yli puolet ja lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa psykoterapeutteja ja neuropsykologeja.

Suomen Psykologiliiton Geropsykologian ammatillinen työryhmä
Ilona Hallikainen, Sirkkaliisa Heimonen, Emma Hietarinta, Riikka Karvinen, Anu Määttä