”Psykologit auttavat suomalaisia säilyttämään toivon”

Psykologeja tarvitaan nyt siellä missä ennenkin, kuten hoitamaan jo aiemmin alkaneita asiakassuhteitaan. Lisäksi heitä tarvitaan tukemaan niitä, joiden jaksamista korona koettelee erityisen paljon. Heitä tarvitaan työyhteisöjen, johdon, esimiesten ja työntekijöiden apuna samoin kuin lastensuojelun ja perhetyön poikkeusoloista kumpuavissa haasteissa.

Psykologit työskentelevät kouluissa ja oppilaitoksissa tukemassa uudenlaiseen opiskeluun siirtyneitä oppijoita ja opettajia. Ja heitä tarvitaan nyt yhä enemmän myös terveydenhuoltoalan henkilöstön tukijoina.

– Psykologit ovat aina työskennelleet hyvin monipuolisissa tehtävissä. Nyt korostuu entisestään se, että verkostomme keskittyy tukemaan suomalaisia hyvin kattavasti. Autamme koko kansakuntaa selviytymään tästä koettelevasta ajasta siten, että toivo säilyy, tiivistää siilinjärveläinen psykologi, Terveystalon itäisen alueen vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykologian tohtori Aino Kohtala. Kohtala on myös Psykologiliiton valtuuston 1. varapuheenjohtaja.

Hän korostaa, että asiaa on tärkeää käsitellä paitsi yksilöiden myös yhteisöjen ja ryhmien kanssa. Kaikkia siihen liittyviä kysymyksiä ei pystytä hoitamaan yksilötasolla.

– Tällaisessa tilanteessa on tärkeä tukea esimerkiksi työyhteisöjen esimiehiä ja johtoa sekä opettajia ja vanhempia, koska kriisin keskellä lapsi etsii tukea vanhemmasta tai opettajasta, työntekijä esimiehestä ja johdosta. Heidän jaksamisensa tukeminen auttaa tuomaan selkeyttä ja rauhallisuutta muille.

Myös psykologit ovat osa kriisiä

Kohtala korostaa, että koronapandemian kaltaisen haastavan kriisin äärellä psykologin kova osaaminen korostuu. Siihen kuuluu myös kyky suojata itseään, kun kriisi tulee hyvinkin lähelle.

– Moni meistä psykologeista on tehnyt töitä yksittäisten ihmisten kriisien kanssa. Nyt mittakaava muuttui. Edelleen asiakkaamme voisivat olla yksittäisiä ihmisiä, mutta me kaikki olemme osa suurempaa kriisiä.

Tilanteessa on aivan uutta Kohtalan mukaan se, että myös jokainen psykologi elää nyt poikkeusoloissa.

– Meilläkin on läheisiä, joista kannamme huolta ja meistäkin osa kuuluu riskiryhmään. Olemme henkilökohtaisesti näiden samojen isojen kysymysten äärellä, joita käsittelemme asiakkaidemme kanssa. Siksi nyt korostuu myös psykologin ammattitaitoon olennaisesti kuuluva psyykkisen etäännyttämisen taito.

Kaikkien meidän on Kohtalan mukaan tärkeää puhua tilanteesta ja sen herättämistä tunnelmista läheisten, kollegoiden ja työyhteisöjen kanssa suoraan ja rehellisesti.

– Jokaisella on oikeus kokemuksiinsa. Siitä huolimatta myös rajaaminen on tärkeää: koronahuolille on aikansa ja paikkansa, mutta jokaisen arjen tai työn hetken ei tarvitse olla täynnä sitä, koska jaksamisemme ei sellaista kestä.

Psykologi on muutosten asiantuntija

Psykologi pystyy Kohtalan mukaan tuomaan ymmärrystä sekä rauhan, toivon ja turvallisuuden tunnetta ja näkökulmaa tilanteeseen, jossa moni pelkää koronavirusta tai kärsii arkea rajoittavista viranomaismääräyksistä. Osalla etäopiskelu tai -työskentely ei ota sujuakseen tai mieltä koettelee pitkien päivien tekeminen koronaan sairastuneita hoitamassa. Osa kaipaa tukea, kun lomautus tai irtisanominen osui kohdalle, taloudellinen tilanne romahti tai yksinäisyys ahdistaa.

– Me olemme muutosten, tunteiden ja ihmisten käyttäytymisen asiantuntijoita. On hienoa, että lähes päivittäin joku meistä välittää tietoon ja toivoon pohjautuvaa näkökulmaa myös median kautta suomalaisille. Kun työmme tulee tutuksi, avun hakemisen kynnys toivottavasti madaltuu.

Tärkeää on Kohtalan mukaan muistaa, että tilanne on nyt epänormaali, ja se hämmentää meitä kaikkia.

– Meidän mielenterveyttämme, jaksamistamme ja hyvinvointiamme koettelevat nyt olot, joissa jokainen joutuu toteamaan, että oma hallinnan tunne katoaa. Päällimmäiseksi nousee haavoittuvuus. Emme olekaan niin turvassa kuin olimme ajatelleet olevamme. Ja se vaikuttaa jokaiseen – kaikkiin vähän eri tavalla.

Voimakas reagointi poikkeusajan tapahtumiin ei siis ole sairautta tai heikkoutta, vaan hyvinkin normaalia. Psykologien viesti on, että oman mielen huoltaminen on aina hyvä asia, onpa tilanne tai vaihe mikä tahansa. Kun tuntuu siltä, että omat keinot loppuvat, apua on saatavilla.

Kun kriisi helpottuu, tuen tarve lisääntyy

Suomalaisessa koronaepidemiassa on vielä Kohtalan mukaan menossa akuutin selviytymisen vaihe. Tärkeintä on, että terveydenhuolto toimii, oireilevat ja sairastavat saavat hoitoa ja lapset ja nuoret selviytyvät koulunkäynnistä, aikuiset työelämän haasteista ja perheet uusista rassaavistakin tilanteista.

– Kun ensimmäiset toimintojen rajoitukset ja viranomaismääräykset tulivat, osa asiakkaista alkoi perua varattuja psykologikäyntejään. He keskittyivät lievässä sokissa siihen, että arki saadaan uusiin uomiin. Nyt tilanne alkaa tasoittua, kun huomataan, että arkeen mahtuu myös entisiä rutiineja ja psykologin käyntien ja tuen jatkumisesta on tärkeää huolehtia edelleen. Osa asiakkaista toki on jatkanut kontaktejaan koko ajan, sillä tukea oli saatavilla heti muutostilanteen alkumetreiltä lähtien.

Kohtala ennakoi, että kun rajoitukset puretaan ja tilanne normalisoituu, nousee uusia tuen tarpeita. Osa uskaltaa turvallisesti ryhtyä työstämään vasta silloin sitä, mitä todella tapahtui ja miltä se tuntui.

– Psykologien työ lisääntyy siinä vaiheessa, todennäköisesti ensi syksynä. Mielen huoltamisen tarve vain kasvaa, kun pääsemme akuutin selviytymisen vaiheesta, jolloin omia tunteita työnnetään ymmärrettävästi syrjään.

Psykologien tilanteet hyvin moninaisia

Kohtala itse hoitaa Kuopion Terveystalossa sekä asiakastyötä että hallinnollisia tehtäviä.

–Siirryin hyvin suoraviivaisesti fyysisestä vastaanottotyöstä etävastaanottoihin. Olin saanut niihin koulutuksen, ja järjestelmät olivat valmiina. Neuvottelimme asiakkaideni kanssa tilanteesta yhdessä ja sovimme siirtymisestä pääsääntöisesti etävastaanottoihin.

Nyt kotona työskentelevä Kohtala tietää, että kaikkien psykologien arki ei ole loksahtanut poikkeusoloissa näin kohdilleen. Osa on menettänyt töitään, osalla työt ovat lisääntyneet niin, että kaikkea ei ehdi tehdä. Asiakkaat ovat peruneet aikojaan, vaihtelevat viranomaisohjeistukset ovat haastaneet työskentelyä ovat rajoittaneet työskentelyä, luentoja ja koulutuksia on siirretty.

Psykologien on näinä aikoina tärkeää myös huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Kohtalalle se tarkoittaa ulkona liikkumista, jotta keho toipuu uusista oudoista kotikonttorin työasennoista. Hän myös rajaa median seuraamista, mitä hän suosittelee monille asiakkailleenkin.

– Vaikka ei vielä ahdistaisikaan, koronavapaasta ajasta kannattaa huolehtia. Minulla se tarkoittaa videopuheluja ystäville, koiran lenkittämistä tai leffan katsomista miehen kanssa.