Psykologipalvelut osaksi hoitotakuuta? Näin budjettikäsittely edistyy
taa perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut. Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola korostaa, että myös matalan kynnyksen psykologipalvelujen on kuuluttava takuun piiriin. Näin mielenterveysongelmien ehkäisyyn saadaan vauhtia.
– On tärkeää määritellä hoitotakuu uudelleen niin, että se koskee aina tarpeenmukaista ammattilaista. Takuun pitää tarkoittaa sekä lääkärin että psykologin vastaanotolle pääsyä. Tämä edistäisi merkittävästi mielenterveysongelmien hoitoa ja ehkäisyä, Ahtola muistuttaa.
Hän korostaa, että psykologit arvioivat ja tutkivat asiakkaiden psyykkistä vointia sekä hoitavat sitä osana moniammatillista hoitotakuuketjua. Psykologit myös ovat terveyskeskuksen muiden ammattilaisten tärkeitä konsultoijia ja yhteistyökumppaneita. Mielenterveysongelmien ehkäisyn on oltava tässä yhteiskunnassa kaikkien yhteinen asia.
Peruspalveluihin kuuluu myös mielenterveystyö
Ensi vuoden budjetti satsaa myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kehittämiseen. Näin vahvistetaan peruspalveluja, otetaan yksilölliset tarpeet entistä paremmin huomioon ja parannetaan palvelujen saatavuutta eri puolilla maata. Myös ehkäisevä työ ja palvelujen laatu korostuvat ohjelmassa.
Psykologiliitto pitää peruspalvelujen resurssien lisäämistä ja moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistä tervetulleina muutoksina. Ahtola muistuttaa, että peruspalveluihin kuuluu myös mielenterveystyö.
– Terveysasemien mielenterveystyö ei ole psykiatrian osa, vaan perusterveydenhuoltoa. Hyvä yhteistyö ja konsultaatio erikoissairaanhoitoon tietenkin tarvitaan, puheenjohtaja Ahtola toteaa.
Tätä tulevaisuusohjelmaa rahoitetaan noin 70 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Käytännössä se toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea, ja kunnat ja kuntayhtymät saavat sitä varten valtionavustusta. Ensimmäinen rahoitushaku avataan joulukuussa 2019. Avustusten jakamista varten säädetään valtioneuvoston asetus, jonka luonnos on parhaillaan kommenttikierroksella.
TE-keskusten psykologit edistämään työllisyystavoitetta
Lähetekeskusteluissa työllisyys ja työttömyys puhuttivat eduskuntaa melkoisesti. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mutta valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tavoite ei toteudu ilman lisätoimia. Hallitus onkin perustanut työryhmän alaryhmineen miettimään työllisyyttä edistäviä keinoja.
– TE-keskusten psykologit ovat avainroolissa, jos työllisyystavoitteeseen halutaan päästä. Psykologien määrä on kuitenkin 2000-luvulla puolittunut – samaan aikaan, kun psykologien asiantuntemukselle olisi ollut eniten kysyntää. Nyt tämä resurssi on saatava kuntoon, jotta ongelmien ytimeen päästään käsiksi psykologien avulla, puheenjohtaja Ahtola toteaa.
Osatyökykyisten työkykyohjelmaan on näillä näkymin luvassa 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseksi esitetään miljoona euroa vuodelle 2020.
Mielenterveysstrategian valmistumiseenkin tukea
Eduskunnan enemmistö tukee lähetekeskustelujen perusteella myös muutamien muiden suurien kehittämishankkeiden edistämistä.
Yksi niistä on kansallinen mielenterveysstrategia, jonka laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on luvassa budjettirahaa: 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 sekä 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien pysyvästi peruspalvelujen valtionosuuksiin.
Mielenterveysstrategia on lausuntokierroksella lokakuun 28. päivään saakka.
Lähes 60 miljoonaa euroa on varattu myös oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella, mutta vasta vuosina 2021–2023.
Seuraavaksi hallituksen budjettiesitys käsitellään tarkemmin eduskunnan eri valiokunnissa, ja eduskunta vahvistaa budjetin joulukuussa.
