– Minulle on tärkeää yhdistää tutkimus ja käytäntö psykologina, sanoo psykologian tohtori, erikoistutkija Minja Westerlund. Nyt hän työskentelee Digiparent-hankkeessa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa. Tutkimus on osa tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin toimintaa.

Kipinä ulkomaanreissuihin syntyi teinille, kun isosisko lähti au pairiksi Englantiin. Turkulaisesta Westerlundista muut kulttuurit vaikuttivat yksinkertaisesti mielenkiintoisilta. Lääkärit ilman rajoja -järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1999, mikä teki suunnattoman vaikutuksen teinityttöön. Järjestö oli silloin paljon uutisissa, ja Westerlund ihaili järjestön kansainvälistä auttamistyötä.

– Lähdin vaihto-oppilaaksi Ecuadoriin vuosina 2000–2001. Tiesin teoriassa, että maa oli köyhä, mutta sen näkeminen omin silmin oli suomalaistytölle rankka kokemus.

Kaksikielinen Westerlund opiskeli psykologiksi Åbo Akademissa.  Opiskeluaikana hän oli vaihdossa Perussa vuosina 2005–2006.

Siellä maailmanparantaja ymmärsi konkreettisesti, minkälaisessa hyvinvointivaltiossa me suomalaiset elämme. Kysyessään ystäviltään, että mistä varaton perulainen saa sairastuttuaan apua, hänelle vastattiin: ”Ei mistään. Hän kuolee.”

– Tällaisen hyvinvointivaltion kasvatin oli vaikea käsittää asiaa.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on asia, jota Westerlund korostaa ja kiittää läpi haastattelun.

– Menneet sukupolvet ovat rakentaneet meille hyvän järjestelmän, jota haluan psykologina ylläpitää ja kehittää. 

Maanosasta toiseen

Lääkärit ilman rajoja -järjestö valitsee avustuskohteet aina maan terveystarpeiden mukaan. Järjestö antoi hyvän valmennuksen maailmalle kenttätyöhön haluavalle suomalaiselle psykologille. 

Ensimmäinen komennus suuntautui Papua-Uuteen-Guineaan vuonna 2012. Minja Westerlund työskenteli sekä kirurgisen sairaalan äitiyspoliklinikalla että klinikalla, joka oli perustettu perheväkivallan uhreille.

– Maa on ylätasankoa eikä teitä ollut paljon. Useisiin paikkoihin piti siksi lentää. Maassa oli lisäksi paljon väkivaltaa ja vähän kirurgeja töissä. Koulutin siellä terveydenhuollon työntekijöitä vuoden ajan.

– Kun Isis oli voimissaan, työskentelin vuosina 2013–2014 Turkin ja Syyrian rajalla. Työskentelimme ja annoimme teknistä tukea terveyskeskuksessa ja mielenterveysprojektissa. Tein työtä syyrialaisten pakolaisten parissa. 

Eri maissa on valtavia kulttuurieroja.

Rajalta matka jatkui vuosiksi 2014–2015 Jordanian ja Syyrian rajalle, jossa Westerlund työskenteli traumasairaalassa.

– Sairaalaan tuotiin tynnyripommien räjähdysten uhreja. Heille tehtiin usein amputaatiota, ja sodan uhrit viettivät sitten pitkiä aikoja sairaalassa ja kuntoutuksessa.

Lisäksi hän työskenteli vuonna 2015 Jordaniassa pakolaisleirillä. Sieltä psykologi siirtyi Afrikkaan ja siellä Zimbabween.

– Työskentelin maassa sekä psykiatrisessa sairaalassa, että huipputurvallisen vankilan psykiatrisella osastolla. Olin myös psykologina HIV- ja tuberkuloosiklinikalla. 

Eri maissa on valtavia kulttuurieroja.

– Käsitykset mielenterveydessä eroavat, ja tapahtuu paljon myös ylikategorisointia. Lisäksi psykologin on pohdittava, miten länsimaalaiset diagnoosit viedään toisiin maanosiin ja kulttuureihin sekä miten niitä tulkitaan siellä. 

– Yli- ja alidiagnosointia tapahtuu todennäköisesti kaikkialla. Mielenterveys ymmärretään, koetaan, tulkitaan ja ilmaistaan kulttuurisen kontekstin mukaan. Siksi länsimaisessa kulttuurissa luodut ja testatut diagnoosit eivät välttämättä sovellu sellaisenaan hyvin erilaisiin kulttuureihin.  Esimerkiksi yksilökeskeisemmän kulttuurin diagnoosit eivät välttämättä heijasta prosesseja sellaisina kuin ne koetaan yhteisöllisimmissä kulttuureissa. 

– Ellei mielenterveysongelmien taustalla olevia prosesseja ja mekanismeja tunnisteta tarpeeksi tarkasti, hoidon laatu kärsii.

Tärkeimmät työkalut

Minja Westerlundin mielestä on ollut helppoa työskennellä maailmalla suomalaisena psykologina. Hänen mukaansa suomalaisia avustustyöntekijöitä pidetään nöyrän tehokkaina ja järjestelmällisinä.

– Psykologikoulutus Suomessa on hyvä ja kattava. Tärkeimpinä työkaluina kansainvälisessä avustustyössä pidän kolmea asiaa: tietoja maan kulttuurista ja ihmisten käyttäytymisestä, tieteellistä ja kriittistä ajattelua sekä tietoa siitä, minkälaiset interventiot sopivat eri konteksteihin ja tilanteisiin. 

Lisäksi tieteelliset menetelmät on nivottava paikalliseen kulttuuriin, koska kaikkialla ei painoteta samoja asioita. Aina pitää toimia maan kulttuuria kunnioittaen ja paikallisten ihmisten ehdoilla. Tietyissä ryhmissä ajatellaan esimerkiksi, että henkiolennot (kuten jinn) vaikuttavat psykiatriseen sairastumiseen. Tällaiset ajatusmallit on huomioitava kaikessa mielenterveystyössä, aina psykoedukaatiosta kliiniseen arviointiin ja hoitoon.

Vaarallisissa oloissa työskentely ei ole aina ollut helppoa.

– Minulla on ollut työpäiviä, jolloin rajat ovat tulleet vastaan. Eräänä päivänä kohtasin sairaalassa liian monta peräkkäistä traagista ja järkyttävää ihmiskohtaloa. Silloin itkin ja soitin äidilleni, Westerlund kertoo. 

Vaarallisimmista komennuksistaan hän ei ole aina etukäteen vanhemmilleen, etteivät nämä huolestuisi. Hän on kertonut esimerkiksi lähtevänsä ”kuukaudeksi Kreikkaan”. 

Numerot arabiaksi

Minja Westerlund kertoo puhuvansa monia kieliä ”vähän”. Kielitaitopakkiin kuuluvat suomen ja ruotsin lisäksi englanti, espanja, saksa ja ranska.

– Arabiaksi osaan laskea yhdestä kymmeneen sekä lausua muutaman kohteliaisuuden. Niillä pääsi pitkälle Lähi-idän maissa. 

Belgialaisen taiteilija-valokuvaajamiehensä kanssa hän puhuu englantia; tosin mies opiskelee suomea ja hän itse lisää ranskaa.

Unelmatyö pääkonttorista

Tieteellinen työ ja tutkimus on aina ollut tärkeää Minja Westerlundille.

– Palasin vuonna 2016 Suomeen ja tein väitöskirjan Åbo Akademissa. Se on nimeltään Lens of Emotion: Emotion Regulation and Out-Group Attitudes. Tutkin sitä, miten tunnetekijät vaikuttavat siihen, millaisina eri ryhmiä, kuten vähemmistöjä, koetaan.  

Koronan takia väitöstilaisuus kesäkuussa 2020 oli yksi Åbo Akademin ensimmäisistä etäväitöstilaisuuksista.

Psykologian tohtori sai unelmapestin vuosiksi 2020–2023 Lääkärit ilman rajoja -järjestön pääkonttorista Brysselistä Belgiassa.

– Työskentelin siellä johtavana mielenterveysasiantuntijana. Matkustin paljon: esimerkiksi Irakiin, Serbiaan ja Etelä-Afrikkaan. Koordinoin suoraan mielenterveysprojekteja yli 20 maassa. 

Gazassa hän työskenteli keväällä 2023.

– Sota siviilejä vastaan todella koskettaa. Minulla on paljon ystäviä siellä ja mietin nyt, missä he ovat.

Talo Turusta

2023 Minja Westerlund palasi miehensä David Crunellen kanssa palasi Suomen ja Turkuun, missä Westerlundin sukulaiset ja ystävät asuvat. Pariskunnan haaveena on ostaa talo Turusta. 

Maailmalle vapaaehtoistyöhön haluavalle psykologille hän sanoo:

– Palo on tärkeää! Pitää olla myös realistinen käsitys kenttätyöstä, ja tärkeää on omata vahva tieteelliseen näyttöön pohjautuva työskentelytapa.  

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2024.