Psykologiliitto: Mielenterveyttä rakennetaan vahvoilla peruspalveluilla

Psykologiliiton vuotta ovat leimanneet keväällä tiukat sopimusneuvottelut ja lakot. Pian psykologeilla on jälleen edessään historiallinen käänne, kun lähes kaikki kunta-alan psykologit siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palvelukseen. Samaan aikaan liitto valmistautuu jo vaikuttamaan kevään eduskuntavaaleihin.

Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen muistutti ajankohtaiskatsauksessaan, että liitolla on taloudellisen perusedunvalvonnan lisäksi paljon tehtävää myös jäsentensä urapolkujen vahvistamisessa ja selkeyttämisessä. Tavoitteena on selkeyttää psykologin työkenttää ja palkkauksen perusteita entisestään. 

Kevään 2022 neuvottelukierros oli haastava ja pirstaloitui täydellisesti eri sektorien välillä. Lopulta kunta-alalle ja muille sektoreille saatiin sopimus. Sote/kunta-alan lakko koetteli liiton taloutta, mutta liiton taloudellinen tilanne on edelleen vakaa.

Yrittäjien määrä Psykologiliitossa jatkaa kasvuaan. Siirtymä työsuhteista yrittäjiksi on jatkuvaa, ja jo 40 % valmistuneista jäsenistä on yrittäjiä tavalla tai toisella. Psykologiliiton jäsenmäärä on vakaalla kasvu-uralla, ja jäseneksi liitytään tyypillisesti jo opintojen alussa. 

Liittovaltuusto vahvisti vuoden 2023 toimintasuunnitelman ja talousarvion. 

Kolme päätavoitetta eduskuntavaaleissa

Psykologiliitto on asettanut kevään eduskuntavaaleihin kolme päätavoitetta.

1. Ennaltaehkäisyä läpi elämänkaaren

Mielenterveydessä kaikkein vaikuttavimpaan tulokseen päästään ennaltaehkäisemällä ongelmia. Tällä hetkellä lapsen mahdollisuus saada psykologin tukea vaihtelee asuinpaikan mukaan. Varhaiskasvatuslakiin on kirjattava, että varhaiskasvatuksen perushenkilöstöön kuuluu psykologi. Jokaisessa kunnassa tulisi olla ainakin yksi varhaiskasvatuksen psykologi. 

Mielenterveysongelmat ovat nousseet opintojen etenemisen esteeksi ja työurien suurimmaksi uhaksi. Korkeakoulujen opintopsykologit on saatava lakisääteisiksi, jotta palveluja on kaikkien korkeakouluopiskelijoiden saatavilla. Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi, jotta työntekijä pääsee käyttämään psykologin palveluja suoraan ilman lähetettä. 

Myös iäkkäiden on saatava psyykkistä tukea matalalla kynnyksellä. Hyvinvointialueilla on oltava vanhuuden psykologiaan liittyvää osaamista palveluita suunniteltaessa ja muita ammattiryhmiä konsultoitaessa.

2. Kaikille tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin hyvinvointialueilla

Mielenterveyden ongelmien juurisyyt ovat monimutkaisia, joten palveluissa on osattava huomioida ihmisen kokonaistilanne. Psykologeja tarvitaan sote-keskusten moniammatillisiin tiimehin, ja psykologin luo pitää päästä ilman lähetettä.

Psykologiliitto kannattaa mielenterveyshäiriöiden hoidossa porrasteista hoitomallia, jossa asiakas pääsee asiantuntevaan hoidon tarpeen arvioon ja saa apua silloin kun sitä tarvitaan, ilman tarpeettomia pullonkauloja ja viivettä. Tarvittaessa hoito jatkuu saumattomasti erikoissairaanhoidossa tai Kelan korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa.

Hyvinvointialueet pystyvät toteuttamaan toimivat mielenterveyspalvelut vain, jos niillä on riittävä rahoitus. Hyvinvointialueille siirtyvät myös perusopetuksen sekä toisen asteen oppilas- ja opiskeluhuolto. Siirtymän sujuvuutta sekä rahoituksen riittävyyttä ja kohdistumista mielenterveyspalveluihin tulee valvoa.

3. Sosiaali- ja terveysalalle osaajia & veto- ja pitovoimaa

Psykologien osaamiselle on valtava tarve. Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta psykologien valmistumista viivästyttää pula harjoittelupaikoista. Valtion pitäisi rahoittaa psykologien maisteriopintoihin kuuluva harjoittelu, jotta kulut eivät estäisi harjoittelijoiden vastaanottamista erityisesti julkisella sektorilla. 

Maksulliset erikoispsykologikoulutukset on muutettava opiskelijalle maksuttomiksi, samaan tapaan kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen. Erikoispsykologikoulutuksen voi käydä esimerkiksi neuropsykologian, kliinisen mielenterveyspsykologian tai työ- ja organisaatiopsykologian alalta.

Psykoterapeuttisten hoitojen saatavuus paranisi muuttamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi. Perustason koulutus antaisi valmiudet lyhytinterventioihin, joille on suuri tarve perustason mielenterveyspalveluissa, ja ylempi taso vastaisi nykyistä psykoterapeuttikoulutusta.  Psykoterapian perustason pätevyys myönnettäisiin jatkossa automaattisesti perustutkinnon suorittaneille psykologeille, joiden tutkintoon opinnot sisältyvät. Lisäksi olisi edelleen kouluttajapsykoterapeutin koulutus.

Lue lisää tavoitteiden taustoista

48-jäseninen liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin. Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin 12.11.2022 Helsingissä. Seuraava sääntömääräinen liittovaltuuston kokous pidetään 6.5.2023.