Psykologiliitto ehdottaa kaksiportaista mallia psykoterapeuttien koulutukseen

Alkuvuotta ovat leimanneet vaikeat työehtosopimusneuvottelut ja historialliset lakot, joissa psykologejakin on ollut mukana eri puolilla Suomea. Psykologiliitto on ollut neuvotteluissa mukana JUKOn kautta, eikä ratkaisun ole vielä päästy.

Eduskunnassa pyörähti käyntiin viimeinen vuosi ennen ensi kevään vaaleja, mikä näkyy ripeänä lainsäädännön edistämisenä monilla eri aloilla. Tämä tarkoittaa sitä, että Psykologiliitto on antanut poikkeuksellisen paljon lausuntoja psykologian alaan ja psykologien työhön liittyvissä asioissa, ja lausuntopyyntöjä odotetaan tulevan runsaasti edelleen.

Kohti eduskuntavaaleja

Eduskuntavaaleihin keväällä 2023 Psykologiliitto valmistautuu omalla tavoitelistalla. Liiton vaalitavoitteiden kärkinä ovat ennaltaehkäisy, tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin ja sosiaali- ja terveysalan vetovoimaan vaikuttavat tekijät. 

– Mielenterveydessä ei ole kyse vain oireiden hoitamisesta, vaan vaikuttavaan tulokseen päästään kunnollisella ennaltaehkäisyllä, Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen muistuttaa.

Jotta tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin toteutuisi, psykologin vastaanotolle pitää päästä nykyistä helpommin myös terveyskeskuksissa. 

– Jokainen meistä kohtaa elämänmuutoksia ja kriisejä. Psykologin luo täytyy päästä ilman lähetettä jo ennen kuin niistä kehittyy mielenterveyden ongelma. Jotta tämä toteutuu, hyvinvointialueiden peruspalveluissa on oltava omat psykologit.

Psykologien rekrytointi on julkisella sektorilla vaikeaa eri puolilla Suomea. Yliopistojen opiskelijoiden sisäänottomääriä on kasvatettu reilusti, mutta työnantajien ongelma ei poistu vain sillä. 

– Palkkaus, työolot ja -ehdot on saatava vastaamaan vaativaa asiantuntijatyötä, jotta julkisella sektorilla olisi työnantajana veto- ja pitovoimaa, Lipsanen muistuttaa.

Koulutuskeskustelu jatkuu – ratkaisuna Ruotsin malli

Psykoterapeuttikoulutuksen rahoituksesta ja järjestämistavoista käydään parhaillaan keskustelua Suomessa, koska ammattilaisten saatavuudessa on haasteita. Psykologiliitto ehdottaa koulutukseen kaksiportaista ”Ruotsin mallia”, jossa psykoterapian perustason pätevyys myönnetään automaattisesti perustutkinnon suorittaneille psykologeille, joiden tutkintoon opinnot sisältyvät.

Ruotsissa psykoterapeuttikoulutus jakautuu kahteen tasoon. Perustason koulutus muodostuu teoriaosuudesta sekä taitojen ja psykologisten lyhytinterventioiden koulutuksesta, jonka osana toteutetaan myös työnohjattua hoitoa. Ylempi taso vastaa käytännössä Suomen psykoterapeuttikoulutusta. 

Portaittainen malli toisi helpotusta myös koulutuksen maksullisuuteen. Kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat tällä hetkellä noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen, mikä rajaa monien kouluttautumismahdollisuuksia.

– Psykologiliitto on ollut huolissaan koulutuksen korkeista kustannuksista. Liitto on pitkään vaatinut kaikkien psykologian alan erikoistumiskoulutusten muuttamista opiskelijalle maksuttomaksi vastaavasti kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Eduskunta hyväksyi toukokuun alussa kansalaisaloitteeseen sisältyneen ehdotuksen koulutuksen maksuttomuuteen tähtäävän lainsäädäntötyön käynnistämisestä. Lisäksi valtioneuvostolla on käynnissä psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvitystyö.

Palkkaopas apuna neuvotteluissa

Valtuuston kokouksessa julkistettiin myös uusi Psykologin palkkaopas, jossa ensi kerran kootaan yhteen kaikkien työmarkkinasektoreiden palkkaperusteet ja -suositukset. Palkkasuositukset perustuvat Psykologiliiton tekemiin palkkatutkimuksiin ja luottamusmiehiltä saatuihin palkkatietoihin.

– Psykologiliiton laatiman palkkaoppaan tarkoitus on kannustaa ja ohjeistaa kaikkia työ- tai virkasuhteessa työskenteleviä liiton jäseniä pyrkimään palkkatasonsa nostamiseen niin, että palkka paremmin vastaisi psykologin työn vaativuutta ja vastuullisuutta – ja merkitystä koko yhteiskunnalle, sanoo pääsihteeri Annamari Jokinen.

Liittovaltuusto vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuustossa valittiin myös vaalitoimikunta. Liittovaltuuston johdossa 2022–2023 jatkavat puheenjohtajana Aino Kohtala, (Pohjois-Savon Psykologiyhdistys), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Eloranta (Pirkanmaan Psykologiyhdistys) ja toisena Dmitry Poletaev (Helsingin Psykologiyhdistys). 48-jäseninen liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin. 

Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 14.5.2022 Helsingissä.  Seuraava sääntömääräinen liittovaltuuston kokous pidetään 12.11.2022.