Psykologiliiton vaatimus budjettipöytään: Hoitotakuuta on laajennettava

Hallituspuolueet valmistelevat parhaillaan vuoden 2020 valtion budjettia. Psykologiliitto vaatii, että budjettiin on sisällytettävä hoitotakuu, joka sisältää myös psykologien saamisen terveyskeskuksiin.
– Hoitotakuu ei voi koskea vain lääkärille pääsyä. Psykologit voivat arvioida ja tutkia asiakkaiden psyykkistä vointia sekä hoitaa sitä. He ovat myös terveyskeskuksen muiden ammattilaisten tärkeitä konsultoijia, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola sanoo.
Ahtolan mukaan yli puolet suomalaisista kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Nyt isoimmat puutteet ovat juuri perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa.
– Mielenterveyden ongelmat ovat kallein kansantautimme, jonka ehkäisyn pitäisi olla yhteinen asiamme. Siksi hoitotakuun laajentamista ja psykologipalvelujen tuomista terveyskeskuksiin ei pidä enää lykätä. Myös fyysisissä sairauksissa on tärkeää huomioida psykologinen näkökulma esimerkiksi vakavaan sairauteen sopeutumisen tilanteissa sekä silloin, kun sairaus vaatii elämäntapamuutoksia ja hoitoon sitoutumista.

Ongelmien hoidosta siirryttävä ehkäisyyn

Kansalaiset ovat Ahtolan mukaan nyt liian epätasa-arvoisia perusterveydenhuollon matalan kynnyksen psykologipalvelujen saamisessa. Hoitotakuun laajentaminen vaatisikin paitsi rahaa valtion budjetista myös lakimuutoksen.
– Kunnilla on liikaa liikkumavaraa päättää, mitä mielenterveyspalveluja perusterveydenhuollossa tarjotaan ja miten ne toteutetaan. Siksi kaikkia kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä pitää tarkentaa.
Mielenterveyspalvelujen järjestäminen on nyt kuntien vastuulla, mutta laki ei määrittele palveluiden järjestämistapaa. Osa kunnista huolehtii palvelujen järjestämisestä ja osa ei.
– Lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Se takaisi perusterveydenhuoltoon sellaiset psykososiaaliset palvelut, joita psykologit tarjoavat jo nyt hyvässä työterveyshuollossa, kouluissa, oppilaitoksissa, neuvoloissa ja YTHS:llä. Lisäksi olennaista on se, että tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle päästään määräajassa.
Ahtolan mukaan kyse olisi myös tärkeästä periaatteellisesta muutoksesta: siirtymisestä mielenterveysongelmien hoitamisesta ongelmien synnyn ehkäisemiseen ja mielenterveyden edistämiseen.
– Perusterveydenhuollon matalan kynnyksen palvelut auttavat nimenomaan mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä sekä varhaisen vaiheen hoidossa. Psykologi on sekä normaalikehityksen että ongelmien asiantuntija, ja hänellä on osaamista myös terveyden edistämisen kysymyksissä.

Palveluja asiakkaan tarpeen mukaan

Mitä sitten ovat matalan kynnyksen psykologipalvelut, joita terveysasemille halutaan?

– Ne ovat ensinnäkin lyhyitä psykososiaalisia hoitojaksoja, joista voisivat vastata psykologi tai päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistunut sairaanhoitaja. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaan tarpeen mukaan suunniteltua neuvontaa ja ohjausta tai lyhyttä keskusteluun pohjaavaa hoitojaksoa – ja usein nämä riittävät avuksi, kun niitä on saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Siihen voi sisältyä esimerkiksi 1–5 tukikäyntiä elämänkriisin yhteydessä, Ahtola toteaa.
Tärkeää on myös asiakkaan psyykkisen voinnin ja tilanteen arviointi. Psyykkisiä ongelmia pitää Ahtolan mukaan tutkia ja arvioida vastaavasti kuin fyysistäkin vointia.
– Vasta näiden arviointien jälkeen voidaan päättää hoidosta. Näidenkin arviointien tekijänä psykologi on tärkeä osaaja.
Myös psykoterapian saaminen tulee Ahtolan mukaan varmistaa perusterveydenhuollon kautta sitä tarvitseville. Tämä tarkoittaa niitä, joiden työ- tai opiskelukyky on jo selvästi vaarantunut mutta joilla ei kuitenkaan ole tarvetta tai edellytyksiä esimerkiksi Kelan korvaamaan pitempään kuntoutuspsykoterapiaan.

Psykologi on paras psyykkisen voinnin arvioija

Puheenjohtaja Annarilla Ahtola korostaa, että nyt ei haluta vaikuttaa vain psykoterapeuttien ja psykoterapian lisäämiseen vaan laajempaan psykososiaalisten hoitojen kokonaisuuteen. Aina ei kuitenkaan tarvita psykoterapeuttikoulutetun ammattilaisen antamaa psykoterapiaa.
– Jos kevyempi tuki riittää, ensi vaiheessa ei kannata tarjota psykoterapiaa. Näin resurssit riittävät useammille. Toisaalta vakavammissa ongelmissa on tärkeää päästä tiiviin ja pitkäkestoisen hoidon piiriin heti. Psyykkisen voinnin ja hoidon tarpeen hyvää arviota ei voi korostaa liikaa – ja sen tekemisessä psykologit ovat parhaita ammattilaisia, Ahtola toteaa.
Samantyyppisiä tavoitteita edistää parhaillaan myös Terapiatakuu-hanke. Kaikkiaan 53 060 allekirjoittajaa kerännyt Terapiatakuu-kansalaisaloite ajaa mielenterveyslakiin muutosta, joka varmistaisi kaikille nopean pääsyn mielenterveysapuun jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Aloite etenee seuraavaksi eduskuntakäsittelyyn.