Psykologiliiton tutkimus: Työterveyspalveluja leikattu rajusti poikkeusaikana

Työnantajien tekemät säästöt ovat näkyneet ja tuntuneet yksityisen sektorin työterveyspsykologien työssä selvästi enemmän kuin muiden psykologiryhmien arjessa: jopa kaksi kolmasosaa heistä kertoo työnantajansa säästötoimista Psykologiliiton jäsentutkimuksessa. Kunnissa ja valtiolla sama ilmiö ei näy.

Psykologiliitto toteutti huhtikuun lopulla poikkeusajan työskentelyyn liittyvän laajan kyselytutkimuksen jäsenilleen. Vastaajissa oli 75 työterveyspsykologia, joista valtaosa työskentelee yksityisellä sektorilla ja vajaa viidesosa kunnissa.

– Vastaajista jopa 63 % on ollut yt-menettelyjen piirissä, ja lomautukset ovat olleet työnantajien yleisin työterveyspsykologeja koskeva säästötoimi. Säästöjä ovat tehneet käytännössä kaikki suuret yksityiset työterveystoimijat, kertoo Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas.

Tämä on Vähäkankaan mukaan hälyttävää. Työnantajien velvollisuus on taata riittävät työterveys- ja työpsykologipalvelut, ja poikkeusaika vain lisää tarvetta huolehtia työntekijöiden osaamisesta, jaksamisesta ja tuesta.

– Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että jopa kriittisillä aloilla, kuten hoitotyössä, psykologin tuki on ollut poikkeusoloissa riittämätöntä, Vähäkangas sanoo.

Laajoja säästötoimia

”Vaikka olen osa-aikaisesti lomautettu, työt ovat vain lisääntyneet eli nyt pitäisi tehdä enemmän töitä kolmena päivänä kuin aiemmin viitenä.”

Psykologiliiton tutkimukseen vastanneista kaikista työterveyspsykologeista 63 % kertoo olevansa yt-menettelyjen piirissä. Lomautuksista raportoi 36 % vastaajista. Suurin osa heistä on lomautettu osa-aikaisesti, vain kaksi vastannutta kokoaikaisesti. Kuusi vastaajaa sanoo ottaneensa poikkeusajalle vuosilomaa työnantajan käskystä – selkeä työnantajan säästötoimi sekin.

– Paljon suurempi joukko kuitenkin kertoo erilaisista muista työnantajan säästötoimista, kuten koulutusten, työnohjausten ja hankintojen jäädyttämisestä. Ne näyttävät olleen laajasti käytössä, Vähäkangas kertoo.

Vähäkankaan mukaan tutkimustulokset kertovat, että työterveyspsykologien lomautukset on tehty jonkinlaisena pikamääräyksenä ilman, että psykologien työt ovat olennaisesti vähentyneet.
– Yksityissektorin toiminta näyttää siltä, että liinat on vedetty kiinni saman tien, ennen kuin tilannetta on kunnolla ehditty analysoida. Samalla unohdettiin, miten merkittävä rooli työterveyshuollolla on normaalioloissakin työhyvinvoinnin tukemisessa ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Poikkeusoloissa psykososiaalisen tuen tarve vain lisääntyy, kun kaikkien jaksaminen on koetuksella.

Osalla kovia tulostavoitteita

”Meillä työterveyspsykologien on pitänyt kehittää ja luoda uusia palveluita, kuten työkykyneuvontaa ja palveluita irtisanomisuhan alla oleville asiakkaille sekä tuottaa koronaan liittyvää materiaalia. Nämä ovat ei-laskutettavaa työtä, joten osalle ne tuovat paineita lisätä suoraa asiakastyötä.”

Vähäkankaan mukaan yksityissektorilla voitaisiin hyödyntää psykologien työpanosta sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole suoraa asiakastyötä, ja josta näin ollen ei voi toimeksiantajia laskuttaa – ja tämä on monille työnantajille ongelma. Muutama vastaaja totesikin, että uusia työmuotoja voi ja pitää nyt kehittää. Psykologit esimerkiksi tuottavat tietoa ja tiedotteita sekä ovat taustalla tukemassa työyhteisöjä.
– Mutta jos tästä työstä ei kerry laskutettavaa, niin sen arvoa ei nähdä. Kun tällaisessa työssä osattaisiin hyödyntää psykologeja, suoran asiakastyön väheneminen korvautuu tällä epäsuoralla tuella ja hyödyttää psykologin asiakasyhteisöjä, Vähäkangas toteaa.

Osalle työnantaja on asettanut kovia tulostavoitteita, joihin pääsee vain valtavalla määrällä yksilötyötä.

Tutkimukseen vastanneista työterveyspsykologeista 60 % kertoo, että heidän työnsä sisältö on ollut poikkeusaikana sama kuin sitä ennen ja 35 % tekee suurimmaksi osaksi samaa työtä. 10 %:lle työnantaja on määrännyt muita psykologin työtehtäviä.

– Työyhteisötyöt on suurimmalta osalta peruttu tai siirretty. Työpaikkaselvityksistä on voinut tehdä vain ne, jotka onnistuvat ihmisiä tapaamatta ja työpaikoilla käymättä. Työ on siis siirtynyt yksilövastaanottotyöksi ja nimenomaan kriisipainotteiseksi työksi, jota suurin osa on tehnyt etäyhteyksillä, Vähäkangas kertoo.

Työmäärä notkahti tai lisääntyi

”Jos toimeksiantaja on lomauttanut omat työntekijänsä, työterveyden käyttö on vähentynyt. Tilanne voi olla myös päinvastainen ja toimeksiantaja tarvitsee entistä enemmän työterveyden palveluita, jolloin työterveyspsykologien työt ovat lisääntyneet.”

Tutkimukseen vastanneista työterveyspsykologeista 46 % kertoo töidensä vähentyneen poikkeusaikana, 16 % kertoo niiden lisääntyneen ja 20 %:n työmäärä ei ole muuttunut.
– Monen työmäärässä näkyi poikkeusajan alussa notkahdus. Samat vastaajat kuitenkin ennakoivat, että jatkossa palveluiden tarve jopa kasvaa. Palvelujen ostajien ja toimeksiantajien tilanne on pitkälti vaikuttanut siihen, ovatko työterveyden työt vähentyneet vai lisääntyneet, Vähäkangas toteaa.

Psykologille ohjautumista on vähentänyt myös se, että työterveyslääkärit ja -hoitajat eivät ehdi ohjata, koska ovat itse niin kiinni muissa töissä. Vähäkangas kertoo esimerkin erään sairaanhoitopiirin työterveyspsykologin työstä:
– Sairaalan normaali työterveyshuolto lakkasi poikkeusaikana lähes kokonaan, koska muut kuin psykologit ovat olleet kiinni koronaan liittyvissä tehtävissä. Psykologeille ohjautuminen väheni siis merkittävästi ja etukäteen sovittu työyhteisötyö peruuntui, Vähäkangas toteaa.

Osa työterveyspsykologeista taas kertoo, että lähetteistä ja ohjauksista on poikkeusaikana luovuttu.

– Normaalioloissakin parasta olisi, että asiakkaan ei tarvitse kiertää psykologin vastaanotolle työterveyshoitajan tai lääkärin kautta. Näin ongelmat eivät pääse pitkittymään eikä tule turhia käyntejä lääkärille. Tämä vaatii lainsäädäntöön muutoksen, jossa työterveyspsykologit määritellään ammattihenkilöiksi, Vähäkangas sanoo.

Tervetuloa, etätyöskentely

”Kotona etätöissä täytyy käyttää milloin mitäkin hyllyä, jaloitella paljon, ja liikkua välillä myös puhelinvastaanottoa tehdessä. Hiukan vinosti suhtaudun siihen, että etätyöskentely ei ollut aiemmin työpaikallani mahdollista muuten kuin erittäin hyvää myyntiä tekeville, tällöinkin rajatusti.”
Suurelle osalle tutkimukseen vastanneista työterveyspsykologeista etätyön tekeminen eli työskentely muualla kuin työpaikalla on ollut uusi kokemus: 66 % ei ole ennen tehnyt etätöitä, ja vain vajaa 7 % on tehnyt niitä aiemmin säännöllisesti. Yli puolet vastaajista on tehnyt korona-aikana työnsä enimmäkseen etäyhteyksillä tai koko ajan omassa työpisteessään työpaikalla.
– Osalle vastanneista työnantaja ei tarjoa koneita ja laitteita, ja tilanne on tältä osin melko samanainen kuin erikoissairaanhoidon psykologeilla. Työnantaja myös vaatii psykologeja joissakin tapauksissa tulemaan työpaikalle. Jopa neljäsosa vastanneista on työskennellyt poikkeusaikanakin pääasiassa kasvokkain asiakkaidensa kanssa, Vähäkangas kertoo.
Etäyhteydellä työskentely oli monelle tutkimukseen vastanneelle tuttua entuudestaan. Tällä hetkellä jopa 73 % vastanneista työterveyspsykologeista tekee lähes kaikki tai kaikki työnsä etäyhteyden välityksellä. Tästä huolimatta osalla on merkittäviä hankaluuksia saada siihen sopivia välineitä, eikä työnantaja tue tätä työskentelymuotoa esimerkiksi luomalla etävastaanottojärjestelmää. Jotkut ovat huomanneet, että asiakkaiden on helpompi puhua vaikeista asioista etäyhteydellä omasta kodistaan kuin paikan päällä vastaanotolla.
”Etäyhteydet toimivat hyvin, ja asiakkaat ovat ottaneet työtavan hienosti vastaan. Itse olen asettunut siihen myös hyvin, laitteiden käyttäminen ja nopea uuteen sopeutuminen sekä joustavuus ovat ihan tuttua.”

Psykologiliitto selvitti kyselytutkimuksessaan, miten jäsenten työon poikkeusolojen aikana muuttunut. Tutkimus lähetettiin 5 665 jäsenelle. Työterveyspsykologeja vastaajissa oli 75. Heistä 12 työskentelee kuntasektorilla 12, loput yksityisellä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viikolla 17/2020.

• Kursivoidut sitaatit on poimittu tutkimuksen avoimista vastauksista.
• Lue täältä koostejuttumme tutkimustuloksista.
• Lue täältä, mitä tutkimustulokset kertovat psykologiyrittäjien tilanteesta korona-aikana.
• Lue täältä, mitä tutkimustulokset kertovat koulupsykologien tilanteesta korona-aikana.