Psykologiliiton tutkimus: Psykologien asiantuntijuus kysyttyä poikkeusoloissakin

Psykologiliitto toteutti viime viikolla laajan poikkeusajan työskentelyyn liittyvän kyselytutkimuksen palkansaaja- ja yrittäjäjäsenilleen. Tulosten perusteella korona-aika on leikannut töitä vain osalta palkansaajia. Yrittäjäpsykologeista taas yli puolet kertoo töiden vähentyneen joko runsaasti tai jonkin verran.

Palkansaajista töissä on nyt aivan normaalisti 92,5 prosenttia kaikista vastanneista psykologeista ja lomautettuna osa- tai kokoaikaisesti 3,7 prosenttia. Lomautukset keskittyvät yksityiselle sektorille, jossa peräti yli 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista psykologeista on lomautettu osa- tai kokoaikaisesti. Osa lomautuksista toteutuu aiempien YT-neuvottelujen seurauksena ja osuu tähän ajankohtaan.

Valtiotyönantaja on osoittanut vastuullisuutta ja on suositellut virastoille lomautuksista pidättäytymistä. Kunnissa vasta suunnitellaan lomautuksia. Jonkin verran lomautuksia on myös järjestöissä ja säätiöissä.

– Tulokset kertovat, että psykologien työpanos on nyt kysyttyä. Koronapandemian kaltaisessa kriisissä psykologin kova osaaminen mielenterveyden, psyykkisen hyvinvoinnin ja kriisien asiantuntijana korostuu. Työn psyykkinen kuormittavuus onkin kyselyvastausten perusteella lisääntynyt, sillä vaativat asiakastyöt ajavat monilla nyt kiireettömien töiden ohi, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa.

Ahtola myös paheksuu meneillään olevaa mittavaa yksityissektorin palvelujen alasajoa, joka vaikuttaa hätiköidyltä.
– Juuri tässä tilanteessahan kansalaisten psyykkisen tuen ja hoidon tarve vain lisääntyy, Ahtola korostaa.

Valtiolla digiloikka, kunnat laahaavat perässä

”Tekisin mieluusti pelkästään etätöitä sen takia, että kuulun riskiryhmään, mutta työnkuvani ei anna myöten.”

Psykologiliiton tutkimus nostaa esille merkittävät erot valtion, kuntien ja yksityisen sektorin etätyökäytännöissä. Kolmasosa palkansaajapsykologeista ei tee tällä hetkellä ollenkaan etätöitä, joskin suuri osa heistä tekee työt etäyhteydellä.

Etäyhteydellä työskentely tarkoittaa kohtaamista jonkin välineen kautta. Etäyhteydellä voi työskennellä työpaikalla tai kotona. Etätyö taas tarkoittaa työskentelyä muualla kuin työpaikalla.
Esimerkiksi valtion psykologeista yli 90 prosenttia työskentelee pääosin etäyhteydellä ja yli puolet työpisteistäkin on suljettu.

– Toisaalta esimerkiksi kuntien erikoissairaanhoidossa täysin etäyhteydellä työskentelee vain viidesosa psykologeista ja suurimmaksi osaksi noin 40 prosenttia. Kunnissa työskentelevillä psykologeilla on lähikontakteja asiakkaiden kanssa enemmän kuin muilla sektoreilla, kertoo Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas.

Noin kolmasosalle vastaajista työn sisältö ei mahdollista etätyötä. Yli viidesosa ei saa työnantajalta etätyön vaatimia koneita, ohjelmistoja tai yhteyksiä, ja viidesosan etätyön estävät perhesyyt tai mahdottomuus työskennellä tietoturvallisesti.

– Yrittäjille tilanne tuli erityisen isona haasteena, sillä heidän omalla vastuullaan on etäyhteysvälineiden ja -ohjelmistojen hankinta. Tekniikan kanssa kamppaileminen onkin kuormittanut heitä melkoisesti, Vähäkangas toteaa.

Etätyökieltojen määrä yllätti

”Työnantajallani ei ole tarjota mitään etäyhteysvälineistöä, ei työpaikalla eikä kotona etätyönä käytettäväksi. Työpaikalla käytössä vain pöytäkoneet, joissa ei ole esimerkiksi videokameraa.”
Yhtenä tulosten yllätyksenä Vähäkangas pitää sitä, miten moni psykologi joutuu poikkeusoloissa työskentelemään vasten tahtoaan lähikontaktissa asiakkaiden kanssa. Työnantajat ovat antaneet jopa etätyökieltoja.

– Jopa 13 prosenttia psykologeista kertoo, että työnantaja ei salli etätöiden tekemistä. Tämä on huolestuttavaa oloissa, jossa valtiovalta suosittelee etätyöskentelyä, Vähäkangas toteaa.

Moni psykologi kokeekin oman ja asiakkaansa terveyden uhatuksi, kun etätapaamisten sijasta on tavattava kasvokkain. Riittäviä suojaimiakaan kaikilla ei työnantajan puolesta ole. Osalla työpaikoista myös VPN-yhteyksiä on rajallinen määrä, ja niitä käytetään vuorotellen.

– Koneiden ja laitteiden puutetta työntekijät ovat paikanneet kiitettävästi käyttämällä tarvittaessa vaikkapa pelkkää puhelinta etätyölaitteenaan, Vähäkangas sanoo.

Nopea siirtyminen etäyhteydellä työskentelyyn oli monille hyppy tuntemattomaan: lähes 50 prosenttia vastanneista psykologeista kertoo, että ei ole ennen poikkeusaikaa työskennellyt lainkaan etäyhteydellä ja 35 prosenttia on työskennellyt vain satunnaisesti.

Ristiriitaiset ohjeet hämmentävät

”Kansalaisena saamani ohjeistus on ristiriidassa työnantajan antaman ohjeistuksen kanssa. Työpaikalla ei oteta tosissaan koronauhkaa, vaan asioita tehdään paljon niin kuin ennenkin.”

Tutkimuksen tulokset kertovat hyvin kirjavista ja ristiriitaisista työnantajien käytännöistä korona-aikana. Asiakaskäyntejä ohjeistetaan pidettäviksi ensisijaisesti vastaanottokäynteinä yllättävän monilla työpaikoilla. Eivätkä läheskään kaikki ole saaneet työnantajaltaan kunnollisia etätyöohjeita silloinkaan, kun etätyöt sallittaisiin.

Yksi vastaajista kertoi huhtikuun lopulla tulleesta uudesta työnantajan ohjeistuksesta, jonka mukaan nyt palataan normaalien kasvokkaisten neuropsykologin tutkimusten tekemiseen lyhyen koronatauon jälkeen. Niissä psykologi ja asiakas ovat pienessä tilassa neljä tuntia kaksin ilman suojaimia.

– Pahimmillaan työnantaja näyttäisi ikään kuin kieltäneen todellisuuden ja vaativan jatkamaan työtehtäviä kuten ennenkin: asiakkaat on tavattava livenä, tutkimukset on tehtävä – riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä itse tai asiakas riskiryhmään. Sote-alan työnantajien erittäin kirjavat linjaukset ovat asettaneet osan psykologeista kohtuuttomiin tilanteisiin, Katja Vähäkangas toteaa.

Vaikka esimerkiksi sairaanhoitopiirien ohjeistukset ovat vaikuttaneet sinänsä selkeiltä, ne ovat saattaneet olla ristiriidassa valtioneuvoston linjausten kanssa. Myöskään perustaso ja erikoissairaanhoito eivät ole linjanneet asioita yhdessä.

– Sote-ohjeistusten kokonaisuus ei ole ollut kenenkään käsissä. Viestejä yhtenäisten ohjeiden tarpeesta tuli myös Psykologiliiton toimistolle heti poikkeusajan alussa. Liitto on ohjeistanut jäseniään pitkin matkaa, mistä tuleekin tutkimuksessa kiitosta.

Työhön tullut paljon uutta ja hyvää

”Etätyö tuntuu mielekkäältä ja säästää aikaa, kun siirtymät jäävät pois. Kokoukset ovat lyhentyneet ajallisesti. Aiemmin työnantaja suosi 3–3,5 tunnin kokouksia. Nyt useimmat kokoukset hoituvat 45–60 minuutissa.”

Vakava kriisitilanne on tuonut myös paljon uutta ja hyvää sekä työtapoihin että työn organisointiin. Vastaajat arvelevat, että esimerkiksi etäpalaverit ja etätyönohjaus saattavat jäädä pysyviksi käytännöiksi poikkeusajan jälkeen. Jotkut ovat siirtyneet ulkona toteutettaviin vastaanottoihin, ja nämä luontointerventiot ovat antaneet uutta virtaa psykologien työhön.

– Työpaikoilla on myös kehitetty uusia palveluja, joiden uskotaan jäävän pysyvään käyttöön pandemian jälkeenkin, Vähäkangas kertoo.

Yrittäjäpsykologien tilanne poikkeaa selvästi palkansaajien tilanteesta muutenkin kuin siinä, että yrittäjien työt ovat yleisemmin vähentyneet. Osalle yrittäjistä on ollut helpotus, että asiakasmäärä on kohtuullistunut, eikä asiakkaille tarvitse myydä jatkuvasti eioota. Osa taas on menettänyt merkittävästi töitään viranomaisten koronalinjausten takia. Jotkut osa-aikaiset ammatinharjoittajat ovat töiden vähentyessä pistäneet toimintansa tauolle poikkeusajaksi.

Kiireettömiä töitä siirretty, peruutukset yleisiä

”Työssä on keskitytty enemmän kiireelliseen työhön, ja psykologin tutkimusten aloituksia on siirretty. Potilasaines on nyt entistä vaativampaa.”

63 prosenttia tutkimukseen osallistuneista palkansaajapsykologeista tekee nyt samaa työtä kuin ennen poikkeusaikaa ja 30 prosenttia suurimmaksi osaksi samaa työtä. Vain 2 prosentilla työtehtävät ovat muuttuneet kokonaan. Perehdytystä uusiin mahdollisiin työtehtäviin on tarjottu kohtuullisesti, mutta 33 vastaajaa kertoo, että perehdytystä ei ole tarjottu riittävästi.

Yrittäjistä alle 10 prosenttia kertoo, että työt ovat muuttuneet kokonaan tai osittain.
– Yleisimmin ovat nyt loppuneet psykologin tutkimukset, ja esimerkiksi työterveyshuollon työyhteisötyön raportoidaan loppuneen lähes kokonaan. Uusia sisältöjä työtehtäviin on tullut viidesosalle vastanneista, Vähäkangas kertoo.

Psykologisen työn ja ohjauksen tarve on monissa tehtävissä lisääntynyt, ja kiireettömiä töitä on siirretty. Myös muiden asiantuntijoiden ohjaukset psykologipalveluihin ovat vähentyneet kaikissa palveluissa, joihin tullaan toisen ammattikunnan ohjaamana.

Yrittäjät ovat suunnistaneet melkoisessa tukiviidakossa, kun ovat yrittäneet turvata oman liiketoimintansa jatkumisen ja toimeentulon.

– Tutkimustulokset herättävät myös huolen yrittäjien jaksamisesta, joka vaikuttaa suoraan toimeentuloon. Erittäin moni kertoo, että jatkuva työ etäyhteydellä on raskasta. Poissaolot työstä ovat kuitenkin ongelmallisia, ja työterveyshuolto on järjestettävä itse.

Psykologiliitto selvitti kyselytutkimuksessaan, millaisia muutoksia jäsenten työssä on poikkeusolojen aikana tapahtunut. Tutkimus lähetettiin 5 665 jäsenelle, joista 588 vastasi sekä palkansaajana että osa-aikaisena yrittäjänä. Palkansaajia vastaajissa oli 1 214. Päätoimisia yrittäjiä vastaajista oli 249 ja osa-aikaisia 142. Palkansaajien vastausprosentti oli 30,7, päätoimisten yrittäjien 31,6 ja sivutoimisten yrittäjien 16,2. Palkansaajista yli 75 prosenttia työskentelee kunnassa, kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä, reilut 7 prosenttia valtion virastossa tai laitoksessa ja reilut 10 prosenttia yksityisellä sektorilla. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viikolla 17/2020.

• Kursivoidut sitaatit on poimittu tutkimuksen avoimista vastauksista.
• Kerromme tuloksista jatkossa tarkemmin muun muassa sektorikohtaisissa jutuissamme Psykologiliiton kanavilla.