Psykologiliiton tutkimus: Poikkeusaika on koetellut yrittäjien taloutta ja jaksamista

Psykologiliitto toteutti huhtikuun lopulla poikkeusajan työskentelyyn liittyvän laajan kyselytutkimuksen palkansaaja- ja yrittäjäjäsenilleen. Tutkimuksen mukaan yli 90 prosentilla yrittäjistä työt jatkuvat, mutta yli puolet vastaajista kertoo töiden vähentyneen joko runsaasti tai jonkin verran.

Töiden väheneminen on tutkimuksen mukaan yrittäjillä poikkeusaikana yleisempää kuin palkansaajilla, mutta vain kaksi päätoimista yrittäjää kertoo töiden loppuneen kokonaan. Sivutoimisista yrittäjistä noin puolet sanoo, että suurin muutos heidän työssään on ollut töiden merkittävä väheneminen tai loppuminen kokonaan.

– Osalle yrittäjistä on ollut helpotus, että asiakasmäärä on kohtuullistunut eikä tarvitse myydä jatkuvasti eioota. Osa taas on menettänyt merkittävästi töitään viranomaisten koronalinjausten takia. Jotkut osa-aikaiset ammatinharjoittajat ovat töiden vähentyessä jättäneet toimintansa tauolle poikkeusajaksi, Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas kertoo.

Ryhmäterapiat ja -kuntoutukset sekä kliiniset potilastutkimukset samoin kuin koulutustilaisuudet ovat poikkeusaikana siirtyneet tai jääneet yrittäjiltä kokonaan pois. Vaikka yksilötapaamisia ja työnohjauksia on voinut jatkaa etänä, tapaamisia on usein harvennettu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. Työn sisältö ei kuitenkaan ole suurimmalla osalla muuttunut, ja joka kolmas kertoo sen muuttuneen vain vähän.

Toimeentulo jatkuvasti vaakalaudalla

”Mikäli sairastun tai en voi viedä lasta päiväkotiin, jään täysin vaille tuloja. Se on aiheuttanut huomattavaa kuormitusta.”

Tutkimustulokset kertovat, että yrittäjille on aiheutunut poikkeustilanteesta monenlaista taloudellista haittaa. Sopimuksia sekä asiakkaiden että yritysten kanssa on jäänyt solmimatta tai keskeytynyt. Laskutettavaa on kertynyt entistä vähemmän, kun asiakkaat ovat harventaneet käyntejään tai palvelujen ostaminen on muuten vähentynyt.

– Moni yrittäjä saa asiakkaansa ostopalvelusopimuksilla tai muiden ohjaamana. Jos ohjauksia ei tässä tilanteessa tule, se näkyy suoraan tuloissa. Muun muassa työterveyshuollossa ohjaukset ovat romahtaneet. Yrittäjillä on myös mennyt paljon aikaa sopimusasioiden selvittelyyn eri tahojen kanssa. Poikkeusajan alussa monen yrittäjän työ hankaloitui, kun esimerkiksi Kela yritti pysyä muuttuvan tilanteen vauhdissa ja päivitti suosituksiaan ja kannanottojaan tiheästi, Vähäkangas toteaa.

Tarjolla olevista taloudellisista tukimuodoista päätoimiset yrittäjäpsykologit ovat käyttäneet eniten lainojen järjestelyä ja oman kunnan tarjoamaa yksinyrittäjän tukea. Reilu kymmenesosa on hakenut verottajalta joustoa verojen maksuun. Osa on sopinut vuokranalennuksista vuokranantajansa kanssa, ja useampi kuin joka kymmenes yrittäjä on turvautunut omiin säästöihinsä.

Yrittäjät ovat suunnistaneet melkoisessa tukiviidakossa yrittäessään turvata liiketoimintansa jatkumisen ja toimeentulon. Työttömyyskorvausta on kyselyn vastausajankohtana huhtikuun lopussa hakenut kuitenkin vain muutama vastaaja. Noin 50 vastaajaa arvelee olevansa oikeutettu korvaukseen, vaikka ei ole sitä hakenut.

Puolet töistä etäyhteydellä

”Vuorovaikutus on etänä intensiivisempää kuin livenä, mutta kontaktin saaminen joihinkin asiakkaisiin on hankalampaa. Erityisesti nuorille etäyhteys on luontevaa. Etäkäynnit toteutuvat varmimmin henkilöillä, joille vastaanotolle tuleminen on haaste sinänsä.”

Yrittäjät ovat tehneet poikkeusaikana puolet kaikesta työstään ja yli puolet asiakastyöstään etäyhteyden välityksellä. Vain alle 3 prosenttia tutkimukseen vastanneista on tehnyt kaiken työnsä livenä.

– Syynä on varmasti se, että monet yrittäjät tekevät töitä Kelan kuntoutuspalveluiden parissa. Kelan ohjeiden ja suositusten mukaisesti suurin osa työstä on siirretty etäyhteyksin tehtäväksi. Joidenkin yrittäjien ostopalvelusopimukset edellyttävät kasvokkain tapaamisia, minkä vuoksi niitä on ollut pakko jatkaa, Vähäkangas arvioi.

Nopea siirtyminen etäyhteydellä työskentelyyn oli monille hyppy tuntemattomaan. 41 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrittäjistä ei ollut koskaan aiemmin työskennellyt etäyhteydellä. Säännöllisesti etäyhteyttä oli aiemmin käyttänyt 7 prosenttia vastaajista.

– Yrittäjät ovat ottaneet pitkän digiloikan. Haasteellista on ollut se, että he ovat joutuneet hankkimaan pääosin itse etäyhteysvälineensä, -ohjelmistonsa ja -osaamisensa. Se on kuormittanut heitä melkoisesti. Moni yrittäjä myös kertoo toimimattomien ja pätkivien verkkoyhteyksien hidastaneen työntekoa.

Uudet työtavat väsyttävät

”Työ etäyhteydellä on todella paljon raskaampaa kuin livevastaanotto. Koen yhden etäasiakkaan vastaavan melkein kahta liveasiakasta.”

Yrittäjien ajatukset etäyhteyksillä työskentelystä vaihtelevat laidasta laitaan. Osan mielestä olisi hienoa, jos etäyhteydet yleistyvät kuntoutuksessa koronan jälkeenkin. Osa taas pitää kasvokkain työskentelyä mielekkäämpänä, vaikka etäyhteydet toimivatkin: yli puolet kertoo, että hoitaisi tapaamiset mieluiten livenä.

Moni kertoo tutkimuksen avoimissa vastauksissa, miten työlästä ja väsyttävää etäyhteydellä työskentely on verrattuna livetapaamisiin. Tietystä vapaudesta huolimatta monia yrittäjiä stressaa myös se, miten riippuvainen oma toimeentulo on monien muiden tekemistä ratkaisuista ja päätöksistä.
– Tutkimustulokset herättävät kaiken kaikkiaan huolen yrittäjien jaksamisesta, joka vaikuttaa suoraan toimeentuloon. Erittäin moni kertoo, että jatkuva työ etäyhteydellä on raskasta. Poissaolot työstä ovat kuitenkin ongelmallisia, ja työterveyshuolto on järjestettävä itse, Katja Vähäkangas toteaa.

”Psykodynaamista terapiaa tekevänä en ollut koskaan edes harkinnut etäterapiaa. Nyt se oli pakko, ja mukava nähdä, että kaikkeen voi sopeutua. Ja kaikkea voi miettiä yhdessä asiakkaiden kanssa. Hienoa, että työtä ja yhteyttä potilaiden kanssa voi jatkaa haastavasta tilanteesta huolimatta!”

Psykologiliitto selvitti kyselytutkimuksessaan, millaisia muutoksia jäsenten työssä on poikkeusolojen aikana tapahtunut. Tutkimus lähetettiin 5 665 jäsenelle, joista 588 vastasi sekä palkansaajana että osa-aikaisena yrittäjänä. Päätoimisia yrittäjiä vastaajista oli 249 ja osa-aikaisia 142. Palkansaajien vastausprosentti oli 30,7, päätoimisten yrittäjien 31,6 ja sivutoimisten yrittäjien 16,2. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viikolla 17/2020.

• Kursivoidut sitaatit on poimittu tutkimuksen avoimista vastauksista.
• Lue koostejuttumme tutkimustuloksista täältä.
• Kerromme tuloksista jatkossa tarkemmin muun muassa sektorikohtaisissa jutuissamme Psykologiliiton kanavilla.