Psykologiliiton tutkimus: Koulupsykologien ennaltaehkäisevä työ lisääntyi
Psykologiliiton koronatutkimukseen vastasi huhtikuun lopulla 270 kuntasektorilla työskentelevää opiskeluhuollon psykologia. Osa heistä työskentelee peruskoulussa, osa toisella asteella. Käytännössä he kaikki ovat olleet poikkeusaikana töissä normaalisti. Muutama psykologi otti tilanteen vuoksi vapaata ja muutama oli vuosilomalla tai muilla vapailla.
Työtehtävät säilyivät suurimmalla osalla entisellään: 61 prosenttia vastanneista sanoo tehneensä poikkeusoloissa samaa työtä kuin ennenkin ja 34 prosenttia suurimmaksi osaksi samaa työtä. Vain yhden työtehtävät muuttuivat kokonaan.
– Työnantajat näyttävät ymmärtäneen psykologien työn merkityksen myös etäopetuksen aikana. Suurin osa on voinut jatkaa työtehtäviään tauotta etäyhteyksillä ja etätyössä, toteaa Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas.
Tutkimukset siirtyneet, suunnittelu lisääntynyt
”Yhteisöllistä työtä on entistä enemmän: koulun, opettajien, sidosryhmien tukea, vanhempien tukea. Toisaalta suora asiakastyö on vähentynyt. Eivätkö opettajat muista oppilashuollon olemassaoloa, kun ei nähdä käytävillä? Suunnittelu- ja kehittämistyö taas ovat lisääntyneet, ja asiantuntijatyö on korostunut.”
Selkeimmät korona-ajan tehtävämuutokset koulupsykologeilla ovat olleet tutkimusten siirtyminen ja ennaltaehkäisevän työn lisääntyminen. Uudet työn puitteet ovat lisänneet suunnittelutyötä, ja siihen samoin kuin kehittämistyöhön on myös ollut aikaa. Osa kokee työtehtäviensä monipuolistuneen, kun psykologisen työn ja ohjauksen tarve ovat lisääntyneet.
Psykologiliitto suositteli korona-ajan alussa, että vastaanotolla tehtävät psykologin tutkimukset siirretään ajankohtaan, jolloin vastaanottotapaamiset eivät enää ole terveysriski ja että tutkimukset tulee toteuttaa vastaanotolla vain, jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä.
Eniten ovat vähentyneet suora asiakastyö ja uudet yhteydenotot. Entistä enemmän koulupsykologeja ovat korona-aikana työllistäneet ennaltaehkäisevän työn lisäksi viestintä, suunnittelu ja koulutukset.
– Vastauksista näkyy, että opiskeluhuollon psykologin työ on sidoksissa muiden tahojen työhön: kouluyhteisön, terveydenhuollon ja ohjauskäytäntöjen. Ohjauksia koulupsykologille tulee vähemmän, kun ei nähdä päivittäin. Haasteena on myös ollut se, miten yhteistyön tekeminen onnistuu, kun ’käytäväkonsultaatiot’ ovat siirtyneet verkkoon, Vähäkangas sanoo.
12 koulupsykologille työnantaja on määrännyt poikkeusaikana muita psykologin työtehtäviä ja kahdelle muita kuin psykologin tehtäviä. Useat vastaajat mainitsevat yhtenä esimerkkinä uudesta työstä chattipalvelussa päivystämisen työajalla. Joku on koulupsykologin tehtävänsä lisäksi ollut perheneuvolassa jonon purkuapuna tai tarjoamassa psyykkistä ensiapua muille työntekijöille ja kuntalaisille.
Työmääränsä kertoo vähentyneen 45 prosenttia ja lisääntyneen 12 prosenttia vastaajista. Kolmasosalla määrä ei muuttunut miksikään. Moni vastaaja toi esille, että nyt työtä oli sopivasti, kun aiemmin sitä oli liikaa.
”Nyt on ehtinyt tehdä rästitöitäkin. Aiemmin resurssien vähyys näkyi liian isona työmääränä, nyt ollut väljempää, kun esimerkiksi ryhmiä ei pidetä. Koen, että työtehtävät ovat monipuolistuneet, ja psykologiselle työlle ja ohjaukselle on kasvanutta tarvetta.”
Digiloikka koulun muun väen kanssa
”Etävastaanotto on tuonut uuden näkökulman asiakastyöhön, kun pääsen ’kotikäynnille’ oppilaiden kotiin. He saavat tukea omasta reviiristään ja vanhemman läsnäolosta tarvittaessa. Olen pitänyt tästä asetelmasta, ja moni nuori on ollut rennomman oloinen kotoa käsin. Valikoivasti puhumattomat kirjoittavat vastaukset chat-ruutuun. Se on heille luontevampaa kuin paineistettu tilanne live-vastaanotolla.”
Täysin ilman etäyhteyttä työskenteli poikkeusoloissa vain yksi tutkimukseen vastannut koulupsykologi eli hän teki työnsä koko ajan livenä. 85 prosenttia vastanneista on tehnyt kaiken tai lähes kaiken työnsä etäyhteyden välityksellä.
– Näyttää siltä, että opiskeluhuolto loikkasi etä- ja etäyhteystyöskentelyyn vauhdikkaasti opettajien ja oppilaiden kanssa.
68 prosenttia vastanneista koulupsykologeista ei ollut ennen korona-aikaa työskennellyt lainkaan etäyhteyksillä. 28 prosenttia oli työskennellyt satunnaisesti, ja vain 4 prosenttia oli kokeneita etäyhteyden käyttäjiä.
– Vaikka kolme neljästä koulupsykologista teki poikkeusajan asiakastyöstään vähintään puolet etäyhteydellä, lähes puolet vastanneista hoitaisi asiakastyön mieluiten livenä. Perusteluna on muun muassa se, että kaikki vuorovaikutuksen elementit eivät tunnu välittyvän ruudun välityksellä. Etätyön hyväksi puoleksi mainitaan esimerkiksi se, että se mahdollistaa työskentelyn kontakteja rajoittaen, Vähäkangas kertoo.
Yt-neuvotteluista lisää epävarmuutta
”Työnantaja ja esimies ovat toimineet hyvässä yhteistyössä meidän koulupsykologien kanssa. Olemme saaneet pitkälti itse suunnitella työmme käytäntöjä ja toteuttaa työtämme mielekkäällä tavalla. Olen tyytyväinen myös siihen, että hallitus on nostanut esille koulun tukitoimien ja opiskeluhuollon työntekijöiden merkitystä.”
Suurin osa tutkimukseen vastanneista koulupsykologeista kokee saaneensa työnantajaltaan riittävästi ohjeistusta poikkeusajan työjärjestelyistä ja työturvallisuudesta. Heikoin lenkki ovat suojavarusteet, joita ollut tarjolla vain harvalla työpaikalla.
Neljäsosa vastaajista kertoo työnantajan korona-ajan säästötoimista. Viidesosalla on ollut psykologeja koskevat yt-neuvottelut. Kolmen vastaajan työskentelykunnassa on lomautettu psykologeja. Kyselyn ajankohtana huhtikuun lopussa 20:ssä kyselyyn vastanneiden työskentelykunnassa oli menossa yt:t.
Vaikka laajoja yt-neuvotteluja on jo aloitettu eri puolilla maata ennennäkemättömän monissa kunnissa, opiskeluhuollon psykologit ovat suurimmaksi osaksi olleet toistaiseksi niiden ulkopuolella.
– Tämä on hyvä uutinen, sillä psykologipalveluissa on valtava vaje jo ennestään. Kunnista puuttuu tällä hetkellä noin 500 psykologin vakanssia, joten siksikään varaa vähennyksiin ei ole. Selvää on, että koronatilanne ei tähän kevääseen lopu ja oppilaiden ja oppilaitosten tuen tarve kasvaa entisestään, järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas sanoo.
Hän muistuttaa, että poikkeusoloissa on huolehdittava myös psykososiaalisten palvelujen ja tuen resursseista siinä missä sairaanhoidon ja testivälineidenkin kustannuksista.
– Ministeri on luvannut, että tukea on saatavilla sitä tarvitseville. Toivommekin valtion antavan tähän rahaa ja myös kuntien huolehtivan tämän lupauksen täyttämisestä, Vähäkangas toteaa.
Psykologiliitto selvitti kyselytutkimuksessaan, millaisia muutoksia jäsenten työssä on poikkeusolojen aikana tapahtunut. Tutkimus lähetettiin 5 665 jäsenelle, joista 270 oli koulupsykologeja. Palkansaajien vastausprosentti oli 30,7. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viikolla 17/2020.
