Psykologien vähyys uhkaa työllisyystavoitteen toteutumista

Ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologi Sari Lehikoinen sanoo TE-toimistojen psykologipalvelujen tilanteen olevan kestämätön. – Oma oloni on ristiriitainen ja tukala, kun näen joka päivä, että palveluja on tarjolla aivan liian vähän suhteessa tarpeeseen.

Pitkän myyntityöuran tehnyt viisikymppinen nainen varaa ajan TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologille. Hänet on sanottu juuri irti, ja ensimmäistä kertaa hän on työelämässä tyhjän päällä.

– Pettymyksen ja surun tunteet ovat niin pinnassa, että niiden käsitteleminen ei yksin onnistu. Vanhasta on päästettävä irti ja tulevaisuutta on pystyttävä katsomaan toiveikkaasti. On mietittävä uutta uraa ja uudelleenkouluttautumistakin. Tämä on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa psykologi voi auttaa TE-toimiston asiakasta, kertoo Uudenmaan TE-toimistossa työskentelevä psykologi Sari Lehikoinen. Hän myös johtaa Psykologiliiton ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologien ammatillista työryhmää. 

Lehikoinen tekee juuri nyt työtään ristiriitaisissa tunnelmissa. Tarvetta ammatinvalinta -ja uraohjauspsykologin työlle on enemmän kuin koskaan, kun maailma ja työt muuttuvat nopeasti. Resursseja työhön on kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan Lehikoisen 25-vuotisen TE-toimistouran aikana. Asiakkaat jonottavat vastaanotolle jopa kuukausia. 

– TE-toimistojen psykologipalvelujen tilanne on kestämätön. Oma oloni on ristiriitainen ja tukala, kun näen joka päivä, että palveluja on tarjolla aivan liian vähän suhteessa tarpeeseen ja kysyntään, Lehikoinen sanoo. 

Psykologien asiantuntemus hyödynnettävä

TE-toimiston psykologit tekevät tärkeää ennalta ehkäisevää ja korjaavaa työtä työllisyyden eteen palvellessaan työikäisiä kansalaisia kaikissa työelämän siirtymissä. TE-toimistojen psykologien määrä on vähentynyt koko 2000-luvun eli juuri aikana, jolloin psykologisen ohjauksen tarve on ollut suurinta – ja tarve lisääntyy jatkuvasti. Yksilöllisen ohjauksen tarve kasvaa, kun työ-, koulutus- ja yrittäjyysvaihtoehdot moninaistuvat.

– Asiakkaiden pääsy ohjaukseen on vaikeutunut, ja palvelu on alueellisesti liian eriarvoista. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla vain etäohjausta, joka ei sovi kaikille eikä kaikkiin tilanteisiin. Se ei saisi koskaan olla ainoa palvelumuoto, Lehikoinen korostaa.

Ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologeilla on hänen mukaansa tärkeä rooli myös maan hallituksen työllistämistavoitteiden saavuttamisessa.

– Nykyresursseilla tavoitteita on kuitenkin vaikea toteuttaa. Hallitusohjelma korostaa erityisesti osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin onnistuisi. Juuri psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä.

Asiakkaan kokonaistilanne arvioitava

Psykologien työn ansiosta asiakas tulee entistä tietoisemmaksi omista valmiuksistaan, mielenkiinnon kohteistaan ja tarjolla olevista mahdollisuuksista. Hän pystyy tekemään elämänsä tärkeitä valintoja entistä tietoisemmin eikä päädy tehtäviin, joihin hän ei sovellu.

– Pystymme terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä arvioimaan TE-toimistojen asiakkaiden kokonaistilanteen. Joskus se on psyykkisen työ- ja toimintakyvyn arvioimista tai oppimisvalmiuksien selvittämistä sekä persoonallisuuden, motivaation ja sosiaalisen pääoman huomioimista jatkosuunnitelmien tekemisessä, Sari Lehikoinen sanoo.

Osana TE-palveluja psykologit tekevät tiivistä yhteistyötä työnhaun asiantuntijoiden kanssa. Realistisen ammatillisen suunnitelman tekemiseen tarvitaan usein myös verkostoyhteistyötä oppilaitosten, terveydenhuollon, sosiaalitoimen, Kelan ja kuntoutustahojen kanssa.

Uraohjauksen kysyntä ja tarjonta selvitettävä

Päättäjäportaassa uraohjaajien tarve on tunnistettu, ja ilmiö on kansainvälinen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija, psykologi Anna Toni.

– Teetämme parhaillaan selvitystä uraohjauksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta TE-toimistojen urapalveluissa, jotta näemme kehittämistarpeet. Vielä on liian aikaista arvioida, paljonko ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologeja tarvitaan lisää, Toni kertoo.

Selvitys valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin ministeriöt tekevät tarkennusehdotuksiaan vuosien 2020–2023 julkisen talouden suunnitelmaan.

– Tahtotilana on nyt vahvistaa uraohjauspalveluja. Selvityksestä saamme tätä varten tärkeää taustatietoa. Uraohjaus on nyt pinnalla myös maailmalla, ja muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on suositellut uraohjauksen vahvistamista kansainvälisesti. Myös Euroopan komissio tekee asiasta parhaillaan omaa selvitystään, Toni sanoo.

Ohjaustarpeisiin vastattava oikea-aikaisesti

Osa ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologien asiakkaista on työelämässä, osa työttöminä, osa opiskelee tai on perhevapaalla. Suuri osa heistä päätyy psykologin ohjaukseen suoraan työelämästä joko irtisanomisen, uupumisen tai vaikkapa sairastumisen kautta. Yhä useampi hakee apua myös, kun työ muuttuu omien arvojen vastaiseksi.

– Me TE-toimistojen psykologit olemme heitä kaikkia varten: tukemassa kullekin soveltuvan työuran löytämistä, vahvistamassa työelämässä pysymisen edellytyksiä, ehkäisemässä työmarkkinoilta putoamista ja syrjäytymistä, Sari Lehikoinen sanoo.

– Pystymme kustannustehokkaasti ja lyhyin interventioin tukemaan asiakkaan työllistymisen prosessia, joka saattaa sisältää useita kouluttautumisen tai kuntoutumisen vaiheita. Vain laillistettu psykologi saa käyttää ohjauksessa esimerkiksi psykologisia arviointimenetelmiä. Teemme yksilöllisiä jatkosuunnitelmia, minkä vuoksi asiakkaat kokevat ohjauksen hyödylliseksi ja antavat siitä erittäin hyvää palautetta.

Psykologit otettava mukaan kuntakokeiluihin

Mutta onko parannusta luvassa? Valtion ensi vuoden budjetti lupaa lisärahoitusta TE-toimistoille. Viime vuosina resursseja on suunnattu työnvälitystyöhön, jota kuitenkin tehdään yhä useammin puhelimitse ja sähköpostitse. Henkilökohtaiseen ohjaukseen resursointi on romahtanut. Ohjataanko lisärahoitusta vihdoin henkilökohtaiseen ohjaukseen ja psykologipalveluun?

– Viime vuosien uudet käytännöt, kuten työttömien määräaikaishaastattelut ja aktiivimalli, ovat työllistäneet työnhaun asiantuntijoita valtavasti eikä asiakkaita ole pystytty palvelemaan riittävän yksilöllisesti, Lehikoinen sanoo. 

Jos jatkossa halutaan lisää osatyökykyisiä työelämään, heille on Lehikoisen mukaan tarjottava nykyistä enemmän henkilökohtaista ohjauspalvelua. Nyt ohjauksellinen ote on ohentunut jo liikaa. 

Vuonna 2020 alkavat uudet kuntakokeilut, joissa TE-toimistojen asiakasvastuita siirretään kunnille. Lehikoinen toivoo kokeiluihin mukaan riittävästi psykologeja, koska aiemmissa kuntakokeiluissa huomattiin selvästi asiakkaiden tarve psykologiseen ohjaukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Anna Tonin mukaan psykologeilla on kuntakokeiluissa roolinsa.

– Kokeilukunnissa TE-toimiston henkilöstöä siirtyy kuntien palvelukseen. Käytännöt ovat kuntakohtaisia, ja jossakin psykologeja voi siirtyä kunnan järjestämiin palveluihin, Toni sanoo.

Alueellinen eriarvoisuus kitkettävä

TE-toimistoissa on entistä vähemmän psykologeja, koska vapautuneita virkoja on jätetty täyttämättä. Alueellinen eriarvoisuus palvelujen saannissa on nyt räikeää ja liian monet psykologipalveluja tarvitsevat jäävät ilman palvelua.

– Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on alueita, joilla asiakkaat saavat psykologien ohjausta vain etänä. Monilla paikkakunnilla asiakkaat joutuvat odottamaan palvelua useita kuukausia. Yhden psykologin vastuulla voi olla valtavan suuria alueita, Lehikoinen kertoo.

Psykologimäärää on hänen mukaansa selvästi lisättävä, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan ja hallituksen asettamat työllisyystavoitteet saavutetaan. Tavoitteiden edistämisessä suunnitelmallisuus on erityisen tärkeää.

– Työllistymistä edistävien palvelujen ja palkkatuen käyttö pitää suunnitella niin, että ne tukevat asiakkaan ammatillista jatkosuunnitelmaa. Kun yhdistämme henkilökohtaisen ohjauksen, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilut, koulutuksen ja palkkatuen suunnitelmallisesti, autamme vaikeasti työllistyviä pääsemään avoimille työmarkkinoille.

Palvelut muutettava ihmislähtöisemmiksi

Lehikoinen korostaa, että psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat keskeinen syy sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

– Samaan aikaan työnantajilla on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Osaavan työvoiman tarjontaan ja kohtaanto-ongelmaan voidaan vaikuttaa psykologin ohjauksella. Keskustelemme ammattien työllistävyydestä ja työnantajien vaatimuksista ja ohjaamme asiakasta kehittämään osaamistaan. Asiakkaan etu ja yhteiskunnan etu kohtaavat, koska työllistyminen on useimmiten asiakkaille tärkeä tavoite – kunhan he saavat siihen riittävää tukea ja ohjausta. 

Lehikoisen mukaan yksityisiin valmennuspalveluihin on laitettu viime vuosina paljon rahaa, ja samaan aikaan on karsittu TE-toimistojen psykologipalveluja.

– Palvelukenttä on nyt aivan liian villi. Lähtökohta on usein toimenpidekeskeinen: kun asiakkaan kohtaamiseen ei ole aikaa, hänelle haetaan nopeaa ratkaisua ja pahimmillaan häntä pompotellaan palvelusta toiseen. Lopputulos voi olla täysin asiakkaan tilanteeseen sopimaton. Toimenpidekeskeisyyden sijaan asiakas tarvitsee yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, hänen tilanteestaan lähtevää riittävän pitkäjänteistä ohjausta.

Psykologeilla on paljon annettavaa myös TE-toimistojen palvelujen kehittämistyössä, tiimeissä, työnohjaajina ja konsultaatioapuna.

– Moniammatillisissa tiimeissä pystymme antamaan konsultaatiotukea asiantuntijoille asiakkaan kokonaisvaltaiseen tilanteeseen ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyen.

TE-toimiston psykologi

• vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä pysyä työelämässä.
• ehkäisee työmarkkinoilta putoamista ja syrjäytymistä.
• tukee asiakasta pääsemään hänelle soveltuvalle työuralle.
• auttaa asiakasta löytämään juuri hänelle soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia työ-, koulutus- ja/tai kuntoutumisratkaisuja.
• vastaa kohtaanto-ongelmaan sovittaen yhteen yksilöiden, yhteiskunnan, liike-elämän ja työmarkkinoiden tarpeet.
• toimii koulutus-, terveydenhuolto-, kuntoutus-, yrittäjyys-, Ohjaamo- ja ELO-verkostoissa ja tukee ammatillista liikkuvuutta työelämän siirtymätilanteissa.

Kehittämistarpeita

1. Osa valtion budjetin työllisyysrahoista käytettävä psykologien lisäämiseen.
2. TE-toimistojen psykologipalvelujen yhdenvertainen saatavuus taattava valtakunnallisella koordinoinnilla.
3. Psykologien ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuettava psykologien koulutuksella.
4. Lainmukaiset työtilat turvattava.
5. Kuntakokeiluissa varmistettava riittävä psykologiresurssi.