Psykologien palkoissa hyvää kehitystä, mutta palkkaneuvotteluissa oltava tarkkana
Kunnan, valtion, yliopistojen ja muun yksityisen sektorin palkkatutkimukset tehtiin elokuun 2021 palkoista.Vastausaktiivisuus vaihteli sektoreittain, mutta oli kauttaaltaan kuitenkin yli 30 %, mitä voi pitää hyvänä tuloksena. Yrittäjien ja ammatinharjoittajien ansiot määräytyvät eri tavoin kuin työsuhteisten, joten heille on tehty erillinen kysely, jonka tulokset julkaistaan myöhemmin.
Kuntasektorilla kiritään
Kuntasektorilla palkat ovat nousseet selvästi sopimuskorotuksia enemmän, mikä osoittaa, että kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä löytyy tarvittaessa kykyä kilpailla psykologiosaamisesta keskenään ja yksityisen sektorinkin kanssa.
Kuntasektorilla eli kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä vakituisessa kokoaikatyössä toimivien psykologien keskimääräinen kokonaispalkka oli 4053 €/kk. Toimialan vaikutus keskipalkkaan on enimmillään noin 300 €: erikoissairaanhoidossa maksetaan keskimäärin parhaiten, opetus- ja sivistystoimessa heikoimmin.
Yksityinen sektori palkkajohtaja, mutta nousu tasaantunut
Yksityisellä sektorilla psykologien palkat ovat keskimäärin olleet selvästi paremmat kuin julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin sisällä kuitenkin palkkatasossa on hyvinkin suuria eroja, riippuen muun muassa siitä, onko työnantajaorganisaatio yritys, järjestö, säätiö tai ammattikorkeakoulu. Yrityksissä palkkataso on yleensä korkein. Yksityisellä sektorilla myös työsuhde-edut – vanhempainvapaiden palkallisuus, vuosiloman pituus – saattavat joskus olla heikommat kuin julkisella sektorilla, ja niistä on huolehdittava itse neuvotellen. Toki työnantajakin voi näitä etuja tarjota, ja saada näin rekrytoitua haluamansa työntekijän.
Kaikkien kyselyyn vastanneiden kokonaispalkka oli keskimäärin 4754 €/kk. Keskimääräinen työaika yksityisellä sektorilla voi olla hieman korkeampi kuin julkisen sektorin työehtosopimusten mukainen työaika.
Työvoimapalvelujen lisätyt resurssit eivät näy palkkauksessa
Jokaisessa valtion virastossa on oma palkkausjärjestelmänsä, jonka mukaan palkkaus määräytyy. Valtiolla henkilökohtaisen palkanosan suuruus on huomattavan suuri suhteessa tehtäväkohtaiseen palkanosaan. TE-toimistoissa palkkataso on selvästi matalampi kuin muissa virastoissa. Valtiotyönantajan tulisi ymmärtää ja osoittaa se myös palkkauksessa, että psykologien pysyminen työvoimapalveluissa on välttämätöntä tulokselliselle työllisyyden hoidolle.
Valtion sektorilla vakituisessa kokoaikatyössä muissa virastoissa kuin TE-toimistoissa työskentelevien Psykologiliiton jäsenten keskipalkka oli 4507 €/kk.
Yliopistojen palkoissa parannusta, määräaikaisuuksissa ei
Yliopistoilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on hieman supistunut, mutta niitä on edelleen kohtuuttoman paljon eivätkä perusteet välttämättä ole asialliset. Vastanneista 39 % työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, opetus- ja tutkimushenkilöstöstä peräti jopa puolet. Liitot ovat viime vuosina puuttuneet perusteettomiin määräaikaisuuksiin systemaattisesti, ja yliopistot ovat jonkin verran korjanneet käytäntöjään. Yliopistolla vakituisessa kokopäivätyössä toimivien keskipalkka oli 4649 €/kk. Määräaikaisten palkat ovat selvästi pienempiä, ja tilanne on huonontunut edellisestä tutkimuksesta. Määräaikaisten keskipalkka on vain 66 % vakituisten keskipalkasta. Perusteettomien määräaikaisuuksien kitkeminen on entistäkin tärkeämpää, sillä se vaikuttaa kielteisesti palkkaukseen ja vaikutus näyttää voimistuvan.
Palkka vastaamaan psykologin tehtävän korkeaa vaativuutta
Psykologisen osaamisen tarve koronapandemian jälkeen on entistäkin huutavampi. Liitto vaikuttaa neuvottelujärjestöissään JUKOssa ja YTN:ssä, jotta virka- ja työehtosopimukseen pohjautuva palkkaus saataisiin vielä paremmin vastaamaan psykologien tehtävän korkeaa vaativuutta ja psykologityöhön kohdistuvaa kovaa kysyntää.
