Psykologien ilmastovaikuttaminen laajenee
Psykologien ilmastorintama on kaikille avoin Facebook-ryhmä ja Psykologit ilmastonmuutostyössä psykologien oma, suljettu keskusteluryhmä. Psykologien Ilmastorintama julisti vuodenvaihteen ilmastolupaushaasteen, jonka toivotaan tuottavan tekoja niin yksilöiltä, yhteisöiltä kuin yhteiskunnaltakin.
Suomalaisten Facebook-ryhmien seuraajamäärä kasvaa koko ajan, ja niiden yhtenä ylläpitäjänä toimii Psykologiliiton opiskelijasihteeri Julia Sangervo. Hän on myös kirjoittanut Psykologien sosiaalinen vastuu -yhdistyksen ilmastokannanoton.
Psykologien omat kansalliset ja kansainväliset ilmastonmuutokseen liittyvät ryhmittymät voivat saada Julia Sangervon mukaan paljon aikaan sekä ammattikunnan sisällä että ulospäin. Suurin syy liittyä psykologien ilmastoryhmiin onkin halu jakaa asioita kollegojen kanssa ja saada ilmiöstä lisää tietoa. Näissä ryhmissä ei jää pohdintojensa kanssa yksin.
– On myös tärkeää tuoda yleiseen tietoon, että ilmastonmuutoksella on mielenterveysvaikutuksia ja psykologialla on tärkeä rooli ilmastokriisistä selviytymisessä. Vaikuttamistyö onnistuu aina parhaiten ryhmissä. Suomessa onkin jo tehty myös psykologien ja psykologian opiskelijoiden yhteinen ilmastovetoomus samoin kuin psykologien ja lääkäreiden yhteinen vetoomus, Sangervo toteaa.
Psykologit kaipaavat lisää tietoa
Sangervon mukaan ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutukset ovat sekä välillisiä että välittömiä. Välillisiä ovat esimerkiksi ahdistus ja kuormitus, jotka seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvästä uutisoinnista ja tietoisuudesta. Välittömiin vaikutuksiin kuuluu muun muassa se, että kun talvet muuttuvat leudommiksi, pilvisemmiksi ja pimeämmiksi, kaamosmasennuksen ja itsemurhien oletetaan lisääntyvän, Sangervo sanoo.
– Sekä psykologit että psykologian opiskelijat kaipaavat kuitenkin lisää tietoa ilmastoasioista ja niiden vaikutuksista omaan työhön. Moni kokee, että ne keinot, jotka auttavat yleensä ahdistuksen hallinnassa, eivät toimi ilmastoahdistuksen hallinnassa. Tarvitsimme esimerkiksi tästä lisää koulutusta.
Ihmismielen ja käyttäytymisen asiantuntijoina psykologeilla on Sangervon mukaan tärkeä paikkansa ilmastonmuutostyössä.
– Ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta, ja psykologeilla on tärkeä rooli siinä, miten ihmisten toimintaa saadaan muutettua. Toinen tärkeä rooli psykologeilla on siinä, miten ihmisiä autetaan selviytymään muutoksissa. Esimerkiksi trauma- ja kriisipsykologian osaamisella on tässä tärkeä merkitys.
Sangervo viittaa Australiassa riehuneisiin metsäpaloihin, jotka liitetään ilmastonmuutokseen.
– Siellä ihmiset ovat menettäneet paloissa kotejaan ja kokonaisia asuinalueita on tuhoutunut. Se on traumaattinen tilanne, jonka hoitamisessa tarvitaan psykologista osaamista.
Torjunnan purkaminen on tärkeää
Meillä Suomessa ei ole tehty lainkaan psykologista tutkimusta ilmastonmuutoksesta. Julia Sangervo tekee parhaillaan psykologian pro gradu -työtään ilmastoahdistuksen ja -toivon yhteydestä ilmastotekoihin. Ahdistus on hänen mukaansa normaali reaktio vakavassa tilanteessa, ei suinkaan sairaus.
– Hypoteesini on, että parasta on kokea ahdistusta ja toivoa samaan aikaan. Ahdistus voi lamaannuttaa, jos toivoa ei ole. Pelkkä toivo taas ei herätä akuutin toimimisen tarvetta. Ilmastoahdistus on mutkikas ilmiö, johon liittyy myös torjuntaa ja kieltämistä. Suuren, globaalin ja vakavan uhan edessä moni kieltäytyy ajattelemasta koko asiaa tai vähättelee sitä, Sangervo sanoo.
Hänen mukaansa psykologit voivatkin lisätä tietoisuutta kieltämisreaktioista ja niiden purkamisesta.
– Erityisen tärkeää olisi vaikuttaa siihen, että päättäjät eivät mene kieltämisen taakse. Heillä on suurin vastuu ilmastopolitiikasta ja valtiotason päätöksistä.
Psykologiliitto monin tavoin mukana
Myös Psykologiliitto tarjoaa osaamistaan ilmastonmuutokseen liittyviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja toimiin sekä ottaa ilmastonmuutoksen torjunnan huomioon omassa toiminnassaan. Liitto liittyi viime vuoden lopulla niiden 44 maan psykologiliittojen joukkoon, jotka ovat mukana Yhdysvaltain psykologiyhdistyksen APAn ilmastovetoomuksessa. Se myös antoi oman ilmastolupauksensa toimiston kierrätyskäytäntöjen tehostamisesta.
Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan ilmastonmuutos on niin polttava ongelma, että mikään yhteiskunnallinen toimija ei voi jättää sitä käsittelemättä.
– Meillä on tähän annettavana myös ammattiosaamista ja asiantuntijuutta. Vaikka ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ilmiö, sen pysäyttäminen on mitä suurimmassa määrin psykososiaalinen ilmiö, koska se vaatii ihmisten toiminnan muuttamista ja ahdistuksen hallintakeinoja. On selvää, että yhä useammat psykologit näkevät lähivuosina työssään ilmastonmuutoksen erilaisia mielenterveysvaikutuksia. Onkin hienoa, että he haluavat myös olla mukana vaikuttamassa ydinongelmaan eli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, Ahtola sanoo.
Lue myös nämä
- Psykologit ovat suomentaneet “Ensiapua ilmastoahdistukseen” -esitteen yhteistyössä Psychologisfor Future -yhteisön kanssa.
- Psykologien avoin kirje päättäjille ilmastotoimien sekä lasten mielenterveyden ja oikeuksien puolesta