Psykologian professori johtamaan tiedepaneelia

Valtioneuvoston kanslia on asettanut 13-jäsenisen tiedepaneelin tukemaan koronakriisin jälkihoidon toimenpiteitä valmistelevan ryhmän työtä. 

Tiedepaneelin tehtävänä on tuoda tutkimustietoa avuksi arvioimaan koronaviruskriisiin liittyviä ja siitä seuraavia vaikutuksia sosiaalisen, terveydellisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden sekä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan resilienssin näkökulmista.

Tiedepaneelia luotsaava psykologian professori Christina Salmivalli on muun muassaKiVa Koulun vastuullinen johtaja, ja hän sai vastikään mittavan kansainvälisen rahoituksen tutkimukselleen. Hän tarttuu luottamustehtävään mielellään.

– Nimitys on niin uusi, etten itsekään vielä tarkkaan tiedä kaikkea työn sisällöstä. Koska aikaa on vain toukokuun loppuun, työskentelymme tulee olemaan melko tiivistä, ennakoi Salmivalli.

– Nyt niin sanotusti käärimme hihat ja aloitamme työn mahdollisimman pian. Valmisteluryhmältä tulee varmasti kysymyksiä, joihin sitten ryhdymme eri tieteenalojen näkökulmista vastaamaan.  

Salmivallin mukaan psykologian ja käyttäytymistieteiden asiantuntijat voivat tuoda tiedepaneeliin tutkittua näkemystä oppimisesta, vuorovaikutuksesta ja mielen hyvinvoinnista. 

–  Kehityspsykologian näkökulmasta ja tutkimuksen kautta itselläni päällimmäisenä mielessä on tietenkin lasten ja nuorten tilanne ja kriisin kehitykselliset vaikutukset. 

Psykologian asiantuntemus mukana

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola on erittäin tyytyväinen psykologisen asiantuntemuksen vahvasta edustuksesta valtakunnallisessa työryhmässä. 

– Koronaviruksen aiheuttama sairaus ja siihen liittyvät välittömät riskit koskevat fyysistä terveyttä, mutta muilta osin kriisissä ja siitä selviytymisessä on kyse mitä suurimmassa määrin psykologiasta: miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja käyttäytyvät, toteaa Ahtola.

– Kriisin jälleenrakennustyö kohdistuu käytännössä kokonaan psyykkisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin – miten ihmisten kaikkinainen luottamus ja hyvinvointi voi palautua, miten jatketaan eteenpäin kriisiin liittyvien inhimillisten ja taloudellisten menetysten jälkeen ja korjataan ja hoidetaan tapahtuneita vahinkoja, miten länsimainen tai suomalainen elämäntapa kenties pysyvämmin muuttuu tämän kokemuksen myötä. Taloudenkin korjaantumisessa on kyse pitkälti ihmisten luottamuksesta ja tulevaisuudenuskosta, muistuttaa Ahtola.

Tiedepaneeli on tehtävissään itsenäinen ja toimii vuorovaikutuksessa pääministerin asettaman valmisteluryhmän kanssa. Paneelin jäsenet on nimitetty henkilökohtaisen asiantuntijuutensa perusteella, eivätkä he edusta organisaatiotaan tai edunvalvontatahoaan. Jäsenet on nimitetty Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetilta, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:ltä ja Suomalaiselta Tiedeakatemialta saadun yhteisen esityksen pohjalta. Tämän lisäksi tiedepaneelia on täydennetty kolmella asiantuntijalla. Toimikausi jatkuu toukokuun loppuun saakka.

Tiedepaneelin jäsenet tieteenaloittain

Käyttäytymistiede (ml. psykologia)
professori Christina Salmivalli, Turun yliopisto, tiedepaneelin puheenjohtajaprofessori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Kansanterveystieteet
professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopistotutkimusprofessori Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaalipolitiikka
tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Helsingin yliopistolapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinentutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Koulutuspolitiikka
professori emeritus Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopistoprofessori Mirjam Kalland, Helsingin yliopisto

Resilienssi
professori Ahti Salo, Aalto-yliopisto

Talouspolitiikka
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luonnonvarakeskusprofessori Juuso Välimäki, Aalto-yliopisto

Ympäristö- ja ilmastotieteet
professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto