TUTKITTUA
Psykologian kulttuurivinouma ja mittaamisen universaalius
Länsimaisen psykologian vinouma
Henrich ja kollegat (2010) nostivat artikkelissaan esille huolen siitä, että psykologinen tutkimus on voimakkaasti sidoksissa länsimaiseen kulttuuriin. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka yleistettäviä ja universaaleja psykologian löydökset ovat. Henrich ja kollegat tiivistivät ongelman kirjainlyhenteeseen WEIRD. Lyhenne viittaa siihen, että psykologia on pääasiallisesti keskittynyt tutkimaan ihmisiä, jotka elävät länsimaisissa (W), korkeasti koulutetuissa (E), teollistuneissa (I), rikkaissa (R) ja demokraattisissa (D) maissa.
Kulttuurillisen vinoumaa mittakaavaa on selvitetty kirjallisuuskatsauksissa. Arnett (2008) totesi katsauksessaan, että Amerikan psykologiliiton (APA) julkaisemissa tiedelehdissä yli 70% käytetyistä aineistoista oli kerätty kaukasialaisesta väestöstä. Kun tämä löydös suhteutettiin ihmiskunnan populaatioon, Arnett arvioi, että psykologinen tutkimus kohdistuu noin 5% WEIRD vähemmistöön. Myöhempien vuosien (2014-2018) julkaisujen osalta tehty jatko-analyysi osoitti, että tutkimusaineistoissa oli tapahtunut pientä monipuolistumista (Thalmayer ym., 2021). Tästä huolimatta ne edustivat edelleen vain 11% ihmiskunnasta.
Causadias ja kollegoiden (2018) tutkimussarja antaa hyvän esimerkki siitä, minkälaisia kulttuurillisia vinoumia tutkimuksessa voi esiintyä. Ensimmäinen osatutkimus selvitti, millaista aineistoa kulttuuritutkimuksissa oli käytetty. Osoittautui, että aineistot oli suurilta osin kerätty etnisistä vähemmistöistä, mutta ei niinkään eri kulttuureja edustavista valtaväestöistä. Toinen osatutkimus selvitti, millaisia selityksiä tutkijapsykologit antoivat vähemmistöjen ja valtaväestön edustajien käyttäytymiselle. Kun kyse oli enemmistöstä, toimintaa selitettiin usein persoonallisuuden ja älykkyyden tekijöillä. Kun kyse oli vähemmistöistä, toimintaa selitettiin usein kulttuuriin ja etniseen identiteettiin liittyvillä tekijöillä. Tutkijoiden oma vähemmistöstatus ei vaikuttanut tähän selitysvinoumaan.
Causadiaksen ja kollegoiden tulokset osoittivat, että tutkijoilla on tapana ylikorostaa vähemmistöjen kulttuurin merkitystä, kun taas valtaväestöön kuuluvat nähdään yksilöllisempinä toimijoina. Tämä on ongelmallista, sillä kulttuurilla on yhtä lailla vaikutusta sekä valtaväestöön että vähemmistöihin. Valtaväestön kulttuuri näyttää kuitenkin muodostavan huomaamattoman normin, jonka puitteissa tapahtuvaan toimintaan harvoin osataan etsiä kulttuurillisia selityksiä.
Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa ja psykologiassa korostuu etnisyyden merkitys, mutta kulttuuritekijöiden merkitystä on tarkasteltu myös globaalisti. Kleinin ja kollegoiden (2018) massivinen Many Labs 2 -projekti pyrki selvittämään psykologian replikaatiokriisiä. Siinä jaettiin 28 psykologista tutkimusta toteutettavaksi 36 eri maahan. Tutkittavia osallistui yhteensä 15 000. Projektissa selvitettiin myös vaikuttaako kulttuuri tulosten replikoitumiseen. Tätä tarkoitusta varten maat luokiteltiin WEIRD- ja EI-WEIRD-ryhmiin.
54% tutkimuslöydöksistä replikoitui. Vaikka matala tulos voi yllättää, se on linjassa muiden replikaatiotutkimusten kanssa. Kulttuurin merkityksen kannalta tärkeämpi löydös oli kuitenkin se, että WEIRD-tekijä ei selittänyt replikoitumista. Tämä tarkoittaa sitä, että replikoituminen oli yhtä todennäköistä riippumatta siitä, toteutettiinko replikaatiotutkimus samankaltaisessa vai erilaisessa kulttuurissa kuin alkuperäinen tutkimus. Tulokset viittaavat siihen, että psykologiset löydökset ovat pääosin riippumattomia kulttuurillisista tekijöistä.
Kuitenkin on huomattava, ettei asia ole aivan näin yksinkertainen. Schimmelpfennig ja kollegat (arvioitavana) ovat jatkaneet Many Labs 2 -hankkeen aineiston tarkastelua. Voima-analyysien perusteella he huomauttavat, ettei WEIRD-analyysien tilastollinen voima ole riittävä luotettavien päätelmien tekemiseen. Lisäksi on tiedossa, että jotkut psykologiset ilmiöt ovat kulttuurisidonnaisempia kuin toiset (Apicella et al., 2020). Kulttuuri näyttää esimerkiksi vaikuttavan suuresti taloudelliseen käyttäytymiseen (mm. altruismi ja maltillisuus), kun taas mustasukkaisuuden sukupuolierot (esim. naisten suurempi mustasukkaisuus tunnetason pettämisestä) ilmenee samanlaisena lähes kaikkialla.
Kulttuurin vaikutus mittaamiseen
Kun psykologia on keskittynyt tutkimaan länsimaista väestöä, herää kysymys siitä, miten hyvin psykologiset mittausmenetelmät toimivat eri kulttuureissa. Dong ja Dumas (2020) tutkivat katsauksessaan erilaisten persoonallisuuden piirteitä mittaavien kyselyiden kulttuurillista invarianttiutta (k = 26). Invarianssi viittaa siihen, kuinka hyvin kyselyn rakenne ja ominaisuudet toistuvat eri alaryhmissä. Katsaus osoitti, että persoonallisuutta mittaavien kyselymenetelmien karkea faktorirakenne toistui 81% tutkimuksista. Vaativampi väittämätason invarianssi toistui 43% tutkimuksista. Yksikään tutkimus ei kuitenkaan kyennyt osoittamaan, että väittämien keskiarvot toistuisivat samoina eri kulttuureissa. Tämä viimeinen havainto on hieman karvas, sillä se osoittaa, että kulttuurien välisiin keskiarvotarkasteluihin ei ole olemassa riittävän luotettavaa menetelmää.
Wilson ja kollegat (2023) puolestaan selvittivät älykkyystestien kulttuurillista invarianttiutta (k = 57). Vaikka tulokset eivät ole metodologisesti täysin vertailukelpoisia, tilanne oli hieman parempi kuin persoonallisuustestien kohdalla. Katsaus osoitti, että älykkyystestien karkea faktorirakenne oli toistettu 18% tutkimuksista ja 21% tutkimuksista vahvisti ainakin osittain osiotason faktorilataukset. Peräti 23% tutkimuksista osoitti osioiden keskiarvojen toistumisen eri kulttuureissa. Tämä antaa mahdollisuuden verrata kulttuurien välisten keskiarvojen eroja. Tulokset myös tukivat Cattell-Horn-Carroll-mallin mukaista älykkyyden rakennetta, johon myös WAIS-älykkyystesti perustuu.
Huomioiden psykologisen tutkimuksen länsimaalaiskeskeisyyden, psykologisten menetelmien soveltaminen monikulttuurillisissa konteksteissa on haastavaa. Vaikka kyselymenetelmän käännös olisikin virheetön, on mahdollista, että väittämien relevanssi on erilainen eri kulttuureissa. Myös älykkyyteen liittyvät kulttuurikysymykset vaativat tarkkuutta. Esimerkiksi Nielsen ja Staios (2023) tutkivat kouluttamattomien maahanmuuttajien (n = 64) suoriutumista WAIS-IV:n matriisipäättely-tehtävässä. Vertailuaineistona käytettiin skandinaavisia normeja. Osoittautui, että 59% tutkituista suoritus jäi alle 4 keskihajontayksikköä keskimääräisestä tasosta. Tutkijoiden mukaan oli epätodennäköistä, että tulos olisi aidosti heijastellut tutkittavien älykkyyttä. Tämän puolesta puhui myös se, ettei tutkittavien muistitoiminnossa esiintynyt vastaavia poikkeamia. Todennäköisin selitys oli, että skandinaaviset normit eivät soveltuneet kouluttamattomille maahanmuuttajiin.
Kirjoittaja Jallu Lindblom työskentelee tutkijana ja yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa ja tutkijana Turun yliopistossa.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2023.
Lähteet
- Apicella, C., Norenzayan, A., & Henrich, J. (2020). Beyond WEIRD: A review of the last decade and a look ahead to the global laboratory of the future. Evolution and Human Behavior, 41(5), 319-329.
- Arnett, J. J. (2009). The neglected 95%, a challenge to psychology’s philosophy of science. American Psychologist, 64(6), 571-574.
- Causadias, J. M., Vitriol, J. A., & Atkin, A. L. (2018). Do we overemphasize the role of culture in the behavior of racial/ethnic minorities? Evidence of a cultural (mis) attribution bias in American psychology. American Psychologist, 73(3), 243.
- Dong, Y., & Dumas, D. (2020). Are personality measures valid for different populations? A systematic review of measurement invariance across cultures, gender, and age. Personality and individual differences, 160, 109956.
- Henrich, J., Heine, S. J., & Norenzayan, A. (2010). The weirdest people in the world? Behavioral and brain sciences, 33(2-3), 61-83.
- Klein, R. A., Vianello, M., Hasselman, F., Adams, B. G., Adams Jr, R. B., Alper, S., … & Sowden, W. (2018). Many Labs 2: Investigating variation in replicability across samples and settings. Advances in Methods and Practices in Psychological Science, 1(4), 443-490.
- Nielsen, T. R., & Staios, M. (2023). Clinical Utility of WAIS-IV Matrix Reasoning Among Adult Low Educated Recent Immigrants; A Note of Caution. Archives of Clinical Neuropsychology, acad006.
- Schimmelpfennig, R., Spicer, R., White, C., Gervais, W. M., Norenzayan, A., Heine, S., … Muthukrishna, M. (2023, February 9). A problem in theory and more: Measuring the moderating role of culture in Many Labs 2.
- Wilson, C. J., Bowden, S. C., Byrne, L. K., Joshua, N. R., Marx, W., & Weiss, L. G. (2023). The cross-cultural generalizability of cognitive ability measures: A systematic literature review. Intelligence, 98, 101751.
