Psykologi kotoutumisen tukena 

Kotoutujien sosiaalipalvelut on Helsingissä keskitetty Maahan muuttaneiden erityispalveluihin, joka on hallinnollisesti osa aikuissosiaalityötä. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien lisäksi yksikössä työskentelee 13 psykologia, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Asiakaskuntamme käyttöön on osoitettu myös osa-aikaisen psykiatrin ja kahden psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut. Hallinnollisesti terveyspuolella, mutta toiminnallisesti osana samaa yksikköä on myös yleislääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa – kaikkiaan lähes 100 ammattilaista. 

Kotoutujien lisäksi palvelemme myös paperittomia ja ihmiskaupan uhreja, jotka voivat olla kantasuomalaisiakin. Tässä kirjoituksessa kuvaamme työtä erityisesti oleskeluluvan saaneiden kotoutujien kanssa.  

Kotoutujan asiakkuus palveluissa kestää 1–3 vuotta ensimmäisen oleskeluluvan saamisesta. Niin sosiaalityöntekijän kuin psykologinkin rooli on kulkea asiakkaan rinnalla tämän vähitellen toipuessa, oppiessa ja kotoutuessa. Psykologin asiakassuhteet voivat kestää tarpeen mukaan yhdestä tapaamisesta useisiin vuosiin. 

Asiakkaamme ohjautuvat psykologille sosiaalityön, terveyspuolen tai asiakkaan omasta toiveesta. Monet ovat kokeneet useita traumaattisia tilanteita tai koko elämä on ollut sellaisten sävyttämää. Usein takana on vaikeita elämänjaksoja ja läheisten menetyksiä. Monet ovat Suomessa yksinäisiä ja huolissaan läheisistä kotimaassaan. Psyykkiset oireet vaikeuttavat keskittymistä ja kielen oppimista. Usko tulevaisuuteen voi horjua. 

Moni kaukaisesta kulttuurista tullut kokee psykologille puhumisen vaikeaksi. Hyvän kontaktin luominen asiakkaaseen on ensiarvoista, ja voi riittää tavoitteeksi ensimmäiselle tapaamiselle. Jonkinlainen käsitys lähtömaan kulttuurista ja lähihistoriasta sekä yleensä pakolaisuudesta helpottaa ymmärryksen saamista asiakkaan tilanteeseen. Tulkkauksen laadun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. 

Teemme tiivistä yhteistyötä moniammatillisesti sosiaali- ja terveyspuolen kanssa. Tämä antaa asiakkaan toimintakyvystä arvokasta tietoa puolin ja toisin. Maahanmuuttaja-asiakkaidemme kokemat traumat, vaikeat elämänkokemukset ja menetykset näyttäytyvät usein massiivisina, mikä täytyy huomioida arvioinnissa.

Moni kaukaisesta kulttuurista tullut kokee psykologille puhumisen vaikeaksi.

Eri kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustojen vuoksi perinteisten psykometristen arviointivälineiden käyttö on selvästi vähäisempää verrattuna kantasuomalaisten kanssa työskentelevän psykologin työhön. Tarvittaessa käytämme eri kielillä tarjolla olevia kyselylomakkeita ja kognitiivisia tutkimusvälineitä laadullista arviointia tukemaan. Länsimaalaisittain normitetut tutkimusmenetelmät saattavat soveltaen käytettynä joskus antaa arvokasta lisätietoa asiakkaan tilanteesta. 

Psykologin työssä vaaditaan paljon epävarmuuden sietoa ja malttia johtopäätösten kanssa. Sijoittumisemme sosiaalipalveluihin mahdollistaa sen, että saamme laajasti tietoa eri ammattilaisten kautta asiakkaiden toimintakyvystä, mikä rikastuttaa myös psykologista arviota. Ensisijaisesti teemme arviointia haastattelemalla asiakasta. Pyrimme saamaan selville, kuinka suuri osa oireilusta johtuu maahanmuuttoon liittyvistä tekijöistä tai traumataustasta, vai vaikuttaako taustalla mahdollisesti jokin muu psyykkinen tai neurologinen häiriö. 

Psykologin työ Maahan muuttaneiden erityispalveluissa ei ole hoidollista, joten pyrimme lähettämään tarvittaessa asiakkaan jatkohoitoon psykiatrian poliklinikalle tai psykoterapiaan. Tämä on kuitenkin osoittautunut käytännössä haasteelliseksi, ja vain pieni osa ohjautuu eteenpäin. 

Yksikössämme kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheisiin. Perheiden kanssa tehtävä työ on lähtökohtaisesti ennaltaehkäisevää. Kaikki asiakasperheet pyritään tapaamaan kahdesti, ensin heidän kotonaan ja sen jälkeen vastaanotolla. Tavoitteena on kulttuurisensitiivistä vanhemmuuden haastattelua soveltaen mahdollistaa keskustelu lasten voinnista ja vanhemmuudesta uudessa maassa, jossa perheellä ei ole tukiverkostoja sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiselle ja vastaanottamiselle. Mahdollinen jatkotyöskentely suunnitellaan yhdessä perheen kanssa heidän tarpeidensa mukaan ja toteutetaan pääsääntöisesti omassa yksikössä.

Kirjoittaja toimii psykologina Helsingin kaupungin Maahan muuttaneiden erityispalveluissa.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2023.