YRITTÄJÄELÄMÄÄ
PsyHack-kilpailusta kehkeytyi uusi startup-yritys
Sampo Hyvärinen (ylh. vas.) Joel Kaartinen, Eveliina Vänskä, Heidi Luoma (alh. vas.) ja Lisa Holopainen perustivat uuden tekoälyyn perustuvan yrityksen.
Kaikki alkoi vuosi sitten PsyHack-haastekilpailusta. Siinä mm. psykologian opiskelijoista ja psykologeista koostuvat tiimit pohtivat viikonlopun ajan ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin työelämässä. Paikalla olivat myös ainejärjestö Stimuluksen hallituksessa tutustuneet Lisa Holopainen ja Eveliina Vänskä sekä opiskelukaveri Sampo Hyvärinen.
– Ongelmaa lähdettiin pohtimaan omien kokemusten kautta työterveyspsykologeina. Organisaatioiden kommunikaatiohaasteet nousivat aika nopeasti yli muiden, kertoo tiimiin myöhemmin tullut psykologi Heidi Luoma.
Yrityksissä ja organisaatioissa on kaikenlaisia väärinymmärryksiä ja puhumattomuutta, mikä johtaa suurempiin ongelmiin, harmitukseen ja uupumiseen.
– Siinä vaiheessa, kun henkilö päätyy työterveyspsykologille asti, ollaankin jo aika syvällä. Psykologi sitten kysyy ja kertoo ne perusasiat, jotka paljon aiemmin hoksaamalla ja kysymällä olisi ehkä vältetty koko sotku, Luoma kuvaa kokemuksiaan.
Perusasioilla tarkoitetaan esimerkiksi omien tunteiden tunnistamista, niistä puhumisen opettelua, asioiden puheeksi ottamista ja rakentavaa keskustelua työtovereiden tai esihenkilöiden kanssa.
– Kehitimme sitten PsyHack-kisaan idean tekoälystä, joka olisi psykologien kouluttama eli perustuisi tutkittuun tietoon. Se olisi nopea apu psykologikäynnin tapaan, mutta ei tietenkään korvaisi asiantuntijaa. Usein kuitenkin alkukeskustelukin auttaa, varsinkin jos sen pääsee käymään heti silloin kuin hätä on suurin.
Ideaa pidettiin niin hyvänä, että kilpailusta napsahti voitto.
Moniammatillista oppimista
Käsissä oli idea, mutta psykologeilla ei ollut hajuakaan, miten se toteutetaan. Silloin mukaan tuli myös psykologi Heidi Luoma ja aivan toisen alan asiantuntija: it-velho, pitkän linja teknologiamies Joel Kaartinen. Sen jälkeen kaikki on edennyt nopeasti.
Syntyi startup-yritys.
– Ilman Sampoa ja Joelia meillä psykologeilla olisi edelleen vain hyvä idea, mutta ei yritystä, kuvailee Heidi Luoma.
Suuri oivallus psykologeille on ollut myöntää, ettei kaikkea tarvitse osata itse. Moniammatillisessa tiimissä mukaan tulee uusia näkökulmia ja tärkeitä yksityiskohtia.
– Sampo ja Joel ovat haastaneet meitä ja kysyneet tarpeellisia ”tyhmiä kysymyksiä,” koska he näkevät ratkottavan ongelman ihan eri näkövinkkelistä. Me psykologit opettelimme selittämään heille psykologiaa kansantajuisesti, ja he puolestaan osaavat nykyään vääntää meille tekniset asiat rautalangasta, Luoma nauraa.
On ollut hienoa nähdä, mitä syntyy, kun tiimissä on syvää psykologista ja teknologista osaamista.
Toimitusjohtaja Sampo Hyvärinen puolestaan kuvailee, miten antoisaa kauppatieteiden ja teknologian ammattilaiselle on ollut oppia psykologien ajattelua.
– On häkellyttävää huomata, miten paljon ihmisten ongelmista löytyy tasoja ja juurisyitä. Olemme myös vaikuttuneita siitä, miten syväluotaavalla otteella psykologit rakentavat palvelua: heillä on käytössään esimerkiksi valtavat matriisit työssä kuormittumisesta. On ollut hienoa nähdä, mitä syntyy, kun tiimissä on syvää psykologista ja teknologista osaamista.
Yritystä rakentaessa kaikki ovat joutuneet menemään omalle epämukavuusalueelleen. Tekoäly ChatGPT oli aika tuore vuosi sitten, eikä etenkään psykologeilla ollut vielä käyttökokemusta.
– Olimme aivan kauhuissamme promptaamisesta (kehottamisesta) ja muusta tekniikasta, mutta opettelimme – ja nyt väitän meidän olevan aika taitavia siinä! On tehty aivan valtava harppaus ”en pysty enkä osaa” -pelosta tähän varmuuteen. Siihen tarvittiin nämä tekniikkavelhot opettamaan ja tsemppamaan: ei tämä ole rakettitiedettä, te pystytte tähän! Heidi Luoma kiittää.
Chatbot-hahmot apuna
Tästä on kyse: Työterveyspsykologin tyypillinen asiakas on uupunut tai väärinymmärretty ihminen. Vastaanotolla keskustelu alkaa yleensä näin: ”Oletko puhunut tästä töissä?” ”En.”
– Olisiko koko ongelmaa, jos hän olisi puhunut? Tekoäly voi tarjota nopeaa keskusteluapua ”entä jos aloittaisit tällä lailla…”, ”mitä jos ottaisit puheeksi…” sen sijaan, että henkilö odottaa psykologin vastaanottoa kaksi kuukautta. Botti voi myös auttaa esihenkilöitä ottamaan vastaan työntekijöiden tunnekuormaa aiempaa paremmin ja saamaan tukea omaan jaksamiseen.
Asiakas kohtaa verkkopalvelussa chatbot-hahmoja, jotka on koulutettu hieman eri tavoin.
Yksi hahmo vain ottaa vastaan tunteenpurkauksen ja validoi vastapuolen tunteita. Se ei juurikaan neuvo, koska tunteen vallassa oleva ihminen ei kykene ottamaan vastaan neuvoja.
Avainsana on psykologisen turvallisuuden lisääminen työpaikoilla.
Toinen hahmo on koulutettu ratkomaan ongelmia muiden ihmisten kanssa. Se antaa jo hieman työkaluja ja voi kysyä lisätietoja; miltä jokin tuntui, mitä tapahtui? Tavoitteena ei niinkään ole siinä hetkessä ratkaista ongelmaa, vaan tuupata ihminen vuorovaikutukseen ongelman toisen osapuolen kanssa. Hahmo kertoo, miten ottaa asia puheeksi töissä ja millaisia sanoja voisi käyttää.
Kolmas hahmo kannustaa kysymyksillään jo ratkomaan itse ongelmaa. Joskus vaikkapa työn uudelleenjärjestämiseen löytyy idea.
Tavoite ei siis ole korvata aitoa ihmiskontaktia, vaan tarjota nopea matalan kynnyksen apu.
Avainsana on psykologisen turvallisuuden lisääminen työpaikoilla. Kommunikaatio voi olla hankalaa millä tahansa organisaation tasolla, myös johtoportaassa.
– Kun organisaation psykologinen turvallisuus kasvaa, vuorovaikutuskin paranee. Ihminen pystyy ottamaan asioita puheeksi, kertomaan vaikkapa virheistään, ja toiset pystyvät ottamaan puhetta vastaan. Meillä on hypoteesi: kun sosiaalinen proaktiivisuus kasvaa niin, että osaamme ilmaista itseämme paremmin ja ymmärtää omia reaktioitamme paremmin, pystymme vastaanottamaan myös muiden reaktioita ja ymmärtämään niitä, mikä johtaa psykologisen turvallisuuden paranemiseen. Kommunikaatiota parantava toimintatapa sopisi myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Yritys tarvitsee selvät säännöt
Startup-yrityksen perustaminen oman työn ohella ei tietenkään ole silkkaa ruusuilla tanssimista. Aika on kortilla ja palkkaakin pitäisi saada jostain. Vaikka viisikko tunsi toisensa entuudestaan ja on myös ystäviä, yritykseen on pitänyt luoda ihan omat säännöt. Kuten että rahasta pitää uskaltaa puhua, kasvokkaiset tapaamiset ovat tärkeitä ja pelisäännöistä ja arvoista pitää sopia etukäteen.
Paljon on auttanut se, että toimitusjohtaja Sampo Hyvärisellä on jo kokemusta yrityksen pyörittämisestä. Hän kannattaa avointa ja suoraa puhetta.
– Se on pelottavaakin, mutta helpottaa asioiden hoitamista. On käytävä läpi, mitä tarkoittaa osakassopimus, mistä kaikesta tässä sovitaan ja miksi ja mihin se vaikuttaa. Jokaisen pitää päästä kertomaan mitä toivoo ja haluaa yritykseltä. On jätettävä mahdollisimman vähän epäselvyyksiä siitä, miksi jokin asia on päätetty jollain tavalla.
Ystävyyssuhde on hyvin erilainen kuin työsuhde.
Ystävyyssuhde on myös hyvin erilainen kuin työsuhde, muistuttaa Heidi Luoma.
– On vaarallista, jos olettaa toisen suhtautuvan työasioihin samalla tavalla kuin ystävyyteen. Silloin erimielisyydet koetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Yleisin syy startupien kaatumiseen onkin se, että perustajaporukka ajautuu riitoihin keskenään. Silloin ei ole sovittu ajoissa pelisäännöistä – nämä ovat siis oikeasti tosi tärkeitä juttuja.
Tiimi pitää kiinni läsnäkokouksista. Vaikka kaikki asuvat eri puolilla Suomea, kerran kuussa he tapaavat jonkun kotikaupungissa viikonlopun verran. Silloin syntyy luovia asioita, mutta käydään myös todella vaikeita keskusteluja firman sisäisistä asioista. Kasvokkaisia tapaamisia pidetään tutkimustiedonkin valossa edellytyksenä yhteistyön onnistumiselle.
Tekoälyyn tarvitaan psykologista osaamista
Startup on nyt siinä vaiheessa, että palvelua on pilotoitu ja pian päästään hankkimaan maksavia asiakkaita. Miten psykologi osaa myydä palvelua, jota ei ole vielä olemassakaan? Psykologi Heidi Luoma on opetellut myös myyntiä pakon edessä.
– Minulla ei ollut muuta kokemusta yrittäjyydestä kuin isäni, minkä lisäksi olen lapsena kulkenut WWF:n panda-agenttina potkukelkalla talosta taloon, Luoma nauraa.
– Työterveydessä on helppo myydä konseptoituja palveluja, mutta nyt myymme yrityksille ja organisaatioille jotain uutta. Olen yllättäen löytänyt itsestäni uuden myyjäasenteen. Tulevaisuudessa kenties palkattu myyjä voi kartoittaa kenttää, mutta varsinaisen myyntityön haluamme pitää psykologien käsissä. Olemme tarkkoja, ettemme myy yrityksille katteetonta tai vääränlaista psykologista osaamista.
Tekoälyyn tarvitaan koko ajan psykologista osaamista.
Asiat etenevät tekoälyalalla niin nopeasti, että tulevaisuus voi olla jo vuoden kuluttua ihan erilainen. Suuri visio on, että tekoälyavusteisuus työterveydessä olisi jonain päivänä osa työpaikkojen arkea. Se voisi paikantaa kuormitustekijöitä ja vaikuttaa niihin ennaltaehkäisevästi.
Yrittäjät rohkaisevat muitakin psykologeja miettimään uusia tapoja osaamisensa käyttämiseen. Psykologisen osaamisen tarve ei ole katoamassa mihinkään, haasteet vain muuttuvat.
– Tekoälyyn tarvitaan koko ajan psykologista osaamista. Psykologeja, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä työssään, ei ole edelleenkään kovin paljon, Heidi Luoma muistuttaa.
Lisätietoja:
