Koulutusohjelman päätavoitteena on päivittää ja syventää psykologien tietoja ja taitoja kliinisen mielenterveyspsykologian ydinalueilla. Koulutuksessa keskitytään erityisesti tutkittuun tietoon pohjautuviin psykologisiin malleihin sekä tämän tiedon entistä monipuolisempaan soveltamiseen. Ensimmäinen erikoistumiskoulutus on meneillään parastaikaa.

Kehitetty työnantajien kanssa

Professori Jari Lahti Helsingin yliopistosta sanoo, että koulutus on kehitetty yhdessä työnantajien kanssa. Kahdella kolmasosalla ensimmäisen varsinaisen koulutuksen osanottajista työnantaja on maksanut koulutuksen joko kokonaan tai osittain. 

– Aivan uunituoreesta mielenterveyspalveluiden esihenkilökyselystä ilmenee, että käytännössä kaikki vastaajat pitivät tätä koulutusta tärkeänä erikoistumiskoulutuksena. 86 prosenttia koki sen olevan valtti työnhakutilanteessa, ja melkein kaksi kolmesta näki mahdollisena, että koulutuksen käyminen kasvattaisi palkkaa.

Koulutuksella haetaan myös työnkuvan muutosta ja uusia vastuita. Koulutuksen jälkeen psykologeilla on enemmän tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niihin liittyvästä uusimmasta tutkimuksesta. Se kaikki tukee psykologien erityisasiantuntijaroolia työpaikalla.

– Organisaatioissa on hurja tarve tutkimusperustaiselle kehitystyölle. Lääkärit ovat kiireisiä ja heitä on vähän ja hoitajapuolella tutkimusperustainen kehitys edellyttää lisätaitoja. Tämän erikoispsykologikoulutuksen jälkeen psykologit voivat tehdä kehitystyötä sairaaloissa entistä paremmin.

Lahden mukaan ensimmäisen erikoistumiskoulutuksen psykologeista moni on tehnyt lopputyönään toimintamallin kehitysprojektin omaan työyhteisöönsä. Ensimmäisen koulutuksen osalta on saatu myös myönteisiä tuloksia siitä, että koulutus on tuonut uusia vastuita ja tehtäviä sen käyneille.

Tärkeää edunvalvonnan kannalta

Uusi koulutus on tärkeää myös Psykologiliiton edunvalvonnan kannalta. 

– Tällä hetkellä on menossa mielenkiintoinen kehitys, jossa psykologeille on avautunut ja avautumassa uusia työnkuvia ja tehtäviä. Osin kyse on palvelujärjestelmän muutoksesta, mutta paljolti myös siitä, että me psykologit hakeudumme uudenlaisiin tehtäviin vaikkapa palveluiden kehittäjinä ja ohjaajina. Koulutuksessa yritämme antaa tähän eväitä ja rohkaista siinä.

Koulutuksen ydintä on nostaa psykoterapian rinnalle muita psykososiaalisia interventioita, jotka ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin psykoterapia. 

– Koulutuksella on toki yhtymäkohtia psykoterapeuttikoulutukseen. Usein ei kuitenkaan ole mahdollista eikä järkevääkään toteuttaa pitkää psykoterapiaa ja psykologien olennaista työn sisältöä on osata tarjota vaihtoehtoja sille. 

Haku seuraavaan koulutukseen on tammikuussa 2022. Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautumisohjeet koulutuksen infowebinaareihin: www.helsinki.fi/klimtpsy. 

Ammatti-identiteetti vahvistuu

Pitkäniemen sairaalan psykoosisairauksien osastolla työskentelevä psykologi Katri Jarvanne opiskelee meneillään olevalla kliinisen mielenterveyspsykologian erikoistumisjaksolla. Opinnot alkoivat vuoden 2019 syksyllä. 

Jarvanne kertoo suunnitelleensa ensin psykoterapeuttiopintoja.

– Koin kuitenkin, että psykoterapiaopinnot eivät ehkä vastaisi omia kehittymistarpeitani osastotyössä. Aloinkin etsiä sopivaa jatkokoulutusta, sillä viihdyn sairaalamaailmassa ja haluan jatkossakin pysyä täällä. Tämä tuntui heti sopivalta ja myös työnantaja suhtautui positiivisesti.

Jarvanteen mukaan koulutus on päivittänyt tietämystä psykologian kentästä sisällöllisesti.

– Olemme myös käsitelleet paljon psykologien roolia ja palvelukenttää. Psykiatrian alue on koulutuksessa keskeinen, koulutusohjelmaan kuuluu häiriökohtaisia seminaareja esimerkiksi psykooseista ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Kaiken kaikkiaan Jarvanne on erittäin tyytyväinen koulutukseen.

– Tähän mennessähän kliinisille psykologeille ei ole ollut vastaavaa syventävää koulutusta. Tämä tukee sairaalapsykologin työnkuvaa hyvin ja antaa eväitä kaikenlaisiin kehittämistehtäviin. Suurin anti on se, että se on vahvistanut omaa ammatti-identiteettiäni asiantuntijana. Olen saanut lisää varmuutta omasta osaamisestani ja kykyä tuoda sitä esille työpaikalla. 

Työkalupakki osastotyöhön

Psykologi Satu Suomalainen osallistui erikoistumiskoulutuksen pilottijaksolle vuonna 2013 ja suorittaa nyt koulutuksen täydennysjaksoa saadakseen erikoispsykologin pätevyyden. Suomalainen työskentelee Eksoten psykiatrian osastolla sekä toisinaan myös avopuolella.

– Koulutus ajoittui tilanteeseen, jossa siirryin avopuolen aivan erilaisesta maailmasta osastoille. Mietin, mitä psykologi voi täällä tehdä, kun perinteisiä laajoja tutkimuksia ei osastokuntoisille ihmisille kannata tehdä. Koulutus vastaakin osaston vaatimuksia erittäin hyvin, nyt osaan paremmin konsultoida, ohjata ja kouluttaa. Olen löytänyt itselle toimivan, osastopuitteisiin ketterämmin soveltuvan työkalupakin!

Koulutus on tuonut myös ajatuksellisen muutoksen.

– Meitähän on koulutettu perinteisesti etsimään pulmia, nyt osaan ja uskallan hyödyntää myös positiivisen psykologian näkökulmia. Olen myös alkanut luottaa itseeni uudella tavalla ja koen, että minulla on aikaisempaa enemmän sanottavaa. Huomaan myös, että minua arvostetaan uuden työotteen myötä eri tavalla.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2021.