Siirry sisältöön

Pisa psykologin silmin: uutta analyysiä, yllätys ja hyvä uutinen

Lukutaito on painopisteenä vuoden 2018 Pisa-tutkimuksessa, jonka tulokset julkistettiin tänään. Tutkimus pistää paremmuusjärjestykseen OECD-maiden 15-vuotiaiden lukutaitoa mutta myös matematiikan ja luonnontieteen osaamista. Suomalaisten lukutaito on tutkittujen maiden parhaimmistoa, vaikka onkin selvästi heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana.

Suomen Pisa-tutkimusryhmän ainoa psykologi, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen ei halua meidän kuitenkaan keskittyvän vain kansallisten kilpailuasetelmien ja ranking-listojen tarkasteluun.

– Tuloksista löytyy paljon merkittävämpääkin sisältöä. Erityisen tärkeää on se, mitä kaikkea keskiarvojen ja pistemäärien takaa löytyy, mitä tulokset tarkoittavat yksilöiden ja ryhmien näkökulmasta tai mitkä asiat ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, Vainikainen toteaa.

Tämänkertaisen Pisan kiinnostavimmaksi anniksi hän nostaa sen, että mukana on nyt ensimmäistä kertaa oppimisen tukijärjestelmän näkökulma.

– Koskaan aiemmin Pisa-tuloksia ei ole analysoitu niin, että nähdään, miten tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat menestyvät PISAssa ja millaisia eroja oppilaiden välillä on. Päätulos tästä on, että tuki näyttäisi kohdentuvan meillä aika lailla oikein, Vainikainen sanoo.

Tuki kohdentuu koulussa oikein

Tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat suoriutuvat Vainikaisen mukaan Pisa-testistä odotetusti eli selkeästi muita heikommin.

– Tosin osa heistä pärjää varsin hyvin eli joukosta erottuvat ne, jotka saavat tukea muista syistä kuin heikon osaamisensa takia. Saimme kuitenkin vahvistusta sille, että meillä tuki kohdentuu niille, joilla on eniten ongelmia. Yli puolet erityisen ja noin kolmannes tehostetun tuen saajista sijoittuu tuloksissa ryhmään, jotka eivät saavuta Pisan lukutaitotestissä määriteltyä hyväksyttävän tason minimiosaamista. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voi arvioida tuen vaikuttavuutta, sillä emme tiedä, millä tasolla heidän osaamisensa olisi ilman tukijärjestelyitä.

Nyt tutkituista Suomen 15-vuotiaista eli 5 649 oppilaasta 9,4 prosenttia saa tehostettua tukea ja 8,5 prosenttia erityistä tukea. Tiettyjen kriteerien pohjalta osa 15-vuotiaista rajattiin otoksesta pois. Esimerkiksi tehostetun tuen saajista karsittiin parikymmentä prosenttia eli he eivät osallistuneet lainkaan testiin. Karsittujen joukossa oli esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisia. Poissulkukriteerit on määritelty tarkasti, ja ne ovat kansainvälisesti yhtenäiset.

– Tosin voi spekuloida, miten kattava esimerkiksi Kiinasta mukana olevien alueiden otos on eli miten siellä on tulkittu poissulkukriteereitä, Vainikainen huomauttaa.

Alueellisiin eroihin liittyy yllätys

Kun tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat ovat mukana kaikkien PISA-maiden kokonaistuloksessa, miten paljon heidän huonot tuloksensa sitten alentavat kansallisen yhteistuloksen tasoa? Vainikaisen mukaan hyvin vähän. Hän itse oli laskemassa vuoden 2015 Pisa-aineistosta sitä, miten paljon maahanmuuttajien keskimääräistä heikompi Pisa-suoriutuminen heikensi kansallista kokonaistulosta.

– Silloin saimme tulokseksi kolme pistettä. Tuen saajien mukanaolon vaikutus tulokseen on hieman suurempi, kaikkiaan noin 16 pistettä, jos tehostettua tukea saavat oppilaatkin lasketaan mukaan. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että yksilöllisiä osaamiseroja ja oppimisvaikeuksia esiintyy kaikkialla, ja monissa maissa oppilaiden väliset erot ovat suurempia kuin Suomessa.
Muiden maiden tuloksista ei kuitenkaan Vainikaisen mukaan ole mahdollista eritellä tuen saajien tuloksia samalla tavoin kuin meillä, sillä Suomen oppimisen tuen järjestelmä on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen kattava.

Vainikainen oletti ennen tulosten näkemistä, että tehostettua ja erityistä tukea saaneilla oppilailla on Suomessa alueellisia osaamiseroja. Tuen saannin mahdollisuudet kun voivat vaihdella paljonkin eri osissa maata ja jopa kunnittain.
– Tarkastelimme koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta alueellisesti, onko pistemääräeroissa systemaattista alueellista vaihtelua. Suurin Pisan tuoma yllätys minulle oli, että näitä alueellisia eroja ei löytynyt. Alueelliset osaamiserot ovat vähentyneet erityistä ja tehostettua tukea saavilla samoin kuin koko aineistossa.

Tehtävätilannekin vaikuttaa

Uusissa Pisa-tuloksissa tytöt ovat entiseen tapaan lukutaidossa reilusti edellä poikia. Sukupuolten ero on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Ero tyttöjen hyväksi oli Suomessa 52 pistettä, kun se OECD-maissa keskimäärin oli 30 pistettä. Pojissa heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Myös kielteinen suhtautuminen lukemiseen on yleistynyt, ja sekin pojilla enemmän kuin tytöillä.
– Tämä sama trendi näkyy tukea saavien oppilaiden aineistossa. On myös muistettava, että pojat ovat yliedustettuina tuen saajien joukossa. Lisäksi tässä näkyvät alueelliset erot: Pohjois-Suomessa tyttöjen ja poikien lukutaitoero on selvästi suurempi kuin eteläisessä Suomessa, Vainikainen kertoo.

Hän on ollut tekemässä myös kansallisia tutkimuksia, joissa pureudutaan syvällisemmin sukupuolieroihin.

– Pisakaan ei ole puhdasta osaamisen mittaamista, vaan koehetkellä vaikuttavat monet muut tekijät. Sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että tietyntyyppisissä tehtävissä tytöt yksinkertaisesti yrittävät enemmän, ovat sinnikkäämpiä ja jaksavat ratkoa pulmia paremmin kuin pojat. Tämä korostuu etenkin, kun tehtävät ovat mekaanisia ja vähän tylsänkin tuntuisia. Tytöt vain jaksavat tehdä niitä poikia paremmin.

Suomalaisiin arviointiaineistoihin perustuvat tutkimukset kertovat, että myös tehostetun ja erityisen tuen saajat heittävät hanskat tiskiin kesken tehtävien teon muita herkemmin.
– Sukupuolierot eivät liity vain osaamisen eroihin. Niihin voivat vaikuttaa erot sisäisessä motivaatiossa, joka näyttäisi olevan hukassa yhä useammilta. Oppilas itse ei saa mitään erityistä palkintoa siitä, että hän tekee Pisa-testin eli tulos ei esimerkiksi vaikuta hänen arvosanoihinsa. Osa tulkitsee tämän niin, että on ihan sama, tekeekö siinä parhaansa vai ei.

Interaktiivisuus innostaa

Jos Vainikaisen pitäisi valita tuoreiden Pisa-tulosten pohjalta yksi kehittämisen paikka, hän tutkisi tarkemmin koulunkäyntiin ja tehtävätilanteisiin sitoutumista.
– Miten saamme heräteltyä nekin, joita ei hirveästi kiinnosta? Miten pääsemme siihen, että oppilaat saavat itsestään mahdollisimman paljon irti koulussa ja jaksavat innostua? Tämä liittyy myös sukupuolikysymykseen.
Vainikainen oli tekemässä viime vuonna Vantaalla tutkimusta, jossa testattiin interaktiivisten tehtävien vaikutusta oppimiseen ja motivaatioon.
– Vertailimme eroja interaktiivisen tehtävän ja perinteisen tehtävän tekemisessä. Interaktiivinen tehtävä rakennettiin pelilliseksi – ja tämä käänsi ongelmanratkaisutehtävissä sukupuolierot uuteen asentoon, sillä pojatkin innostuivat vastaamaan. Kun sama tehtävä oli perinteisessä, tylsemmän näköisessä muodossa, tytöt olivat sen tekemisessä selvästi parempia.
Tehtävän formaatti vaikutti siis olennaisesti motivaatioon ja ajattelu- ja ongelmanratkaisutehtävistä selviytymiseen.

– On tuhannen taalan kysymys, pystymmekö hyödyntämään tämän tiedon lähivuosina oppimisessa.

Taidot ja tyytyväisyys tasapainossa

Psykologina Vainikainen kiinnostui myös siitä PISA-tuloksesta, jossa Suomi erottuu dramaattisesti muista maista edukseen: Suomi on ainoa maa, jossa sekä oppilaiden lukutaito että elämään tyytyväisyys ovat korkealla tasolla. Vain Viron tulosprofiili muistuttaa tässä Suomea, mutta Suomi erottuu hyvinvointia koskevissa tuloksissa edukseen myös Virosta.
Pisa 2018 -tutkimuksessa hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluvat oppilaaseen itseensä, kouluympäristöön ja koulun ulkopuoliseen ympäristöön sijoittuvat materiaaliset ja asenteisiin liittyvät tekijät. Nämä asiat näyttävät olevan suomalaisilla tasapainossa.
– Tämä voi osin kertoa, että oppilashuolto, jossa myös psykologit työskentelevät, on onnistunut. Yleinen suuntaushan on se, että mitä paremmin maa pärjää PISAsa, sitä huonommin oppilaat siellä voivat. Kun elämään ei mahdu muuta kuin koulunkäynti, lasten ja nuorten hyvinvointi kärsii. Esimerkiksi parhaiten PISAssa pärjäävät Aasian maat saavat huonoja hyvinvointituloksia. Meillä Suomessa pärjääminen ei tapahdu lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella.

Lue lisää vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen tuloksista.

Mikä Pisa?

• Pisa-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen sisältöalueilla.
• Pisa-tulokset julkistetaan nyt seitsemännen kerran.
• Vuoden 2018 PISA-tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta. Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin kutsuttuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja.
• Suomessa lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5 649 perusopetuksen oppilaalta. Pääalueena vuoden 2018 tutkimuksessa oli lukutaito.
• Tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä