TUTKITTUA
Persoonallisuuden piirteet, tilanteet ja yksilön dynamiikka
Piirreteorian nykytila
Piirreteorioiden lähtökohta on, että keskeiset yksilölliset erot persoonallisuudessa ovat kuvattavissa kielen avulla. Varhaiset piirretutkijat kokosivat sanakirjoista adjektiiveja, joilla voitiin kuvata yksilöllisiä suhteellisen pysyviä eroavaisuuksia (Allport & Gordon, 1936). Myöhemmät tutkijat ovat hyödyntäneet faktorianalyyttisiä menetelmiä. Vakiintuneen viiden suuren piirteen (B5) mallin mukaan persoonallisuuden pääpiirteitä ovat avoimuus, tunnollisuus, ekstraversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus.
Feher ja Vernon (2021) ilmaisevat katsauksessaan huolensa siitä, ettei B5 kuvaa riittävän laajasti persoonallisuutta. B5:n hyväksi haastajaksi onkin viime vuosikymmeninä noussut HEXACO-malli (Ashton & Lee, 2001). Sen vahvuuksiin kuuluu useilla eri kielialueilla tapahtunut kehitystyö, jonka avulla voitu välttyä englannin kieleen liittyviltä vinoumilta. Mallin mukaan persoonallisuuden pääpiirteitä on viiden sijaan kuusi, joista uutena nousee esille rehellisyys–nöyryys-piirre. Se näyttää kuvaavan käänteisesti samaa ilmiötä kuin niin sanotut dark triad –piirteet, eli narsismia, machiavellismia ja psykopaattisuutta (Hodson et al., 2018).
Keskittyminen vain persoonallisuuden pääpiirteisiin itsessään olla ongelmallista (Feher & Vernon, 2021). Esimerkiksi Paunonen (2002) osoitti, että B5:n pääpiirteet jättävät huomiotta sellaisia ominaisuuksia kuin konventionaalisuus, säästäväisyys, huumorintaju ja itsekkyys. Nämä näyttävät faktoroituvan traditionaalisuuden, feminiinisyyden ja machiavellismin ulottuvuuksiin. Myös B5 sisältää lukuisia alaulottuvuuksia, mutta usein kyselymenetelmien pituus rajoittaa niiden käyttöä tutkimuksissa.
Keskeinen kysymys piirreteorian kannalta on, lisääkö useamman persoonallisuuden piirteen huomioiminen ennustemallien selitysvoimaa? Asiaa on tutkittu esimerkiksi työpsykologian piirissä. Pletzerin ja kumppanit (2019) selvittivät meta-analyysissä (k = 20) miten persoonallisuuden piirteet ennustavat työpaikalla tapahtuvia rikkomuksia, kuten varastelua ja kiusaamista. Osoittautui, että B5:n viisi piirrettä selittivät työrikkomuksista 19 %, kun taas HEXACO:n kuusi piirrettä selittivät 32 %. HEXACO:n parempi selitysvoima johtui pitkälti rehellisyys–nöyryys-piirteen huomioimisesta.
Scoutter, Bates ja Mottus (2020) puolestaan selvittivät persoonallisuuden yhteyksiä ympäristöystävällisiin asenteisiin ja tekoihin. Myös tässä meta-analyysissä (k = 38) HEXACO:n rehellisyys–nöyryys-piirre (6 %) osoittautui hyväksi luontoystävällisyyttä selittäväksi tekijäksi, tasaveroisena perinteisemmän avoimuus piirteen (5 %) rinnalla.
Debatti piirteiden lukumäärästä jatkuu edelleen piirretutkijoiden keskuudessa. Ei ole täysin selvää miksi B5-malli ei alun perin huomioinut rehellisyys–nöyryys-piirrettä. Syy voi liittyä tilastollisiin ratkaisuihin tai englannin kielen erityispiirteisiin. Rehellisyys–nöyryys-piirre on kuitenkin osoittautunut selitysvoimaiseksi, ainakin eettisesti latautuneissa asiayhteyksissä. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, sillä piirreteorioiden ideaalina pidetään usein kykyä selittää käyttäytymistä yli erilaisten tilanteiden.
Psykologiset tilanteet
Ajatus tilanteiden vaikutuksesta persoonallisuuden ilmenemiseen on jo vanha (Allport & Gordon, 1936). Tästä huolimatta tilanteiden empiirinen tutkimus on käynnistynyt kunnolla vasta viimeisen 15 vuoden aikana (Rauthmann & Sherman, 2020). Tilanteiden psykologisia ominaisuuksia on kartoitettu esimerkiksi The Riverside Behavioral Q-sort -menetelmällä (Funder, 2016). Menetelmä sisältää 90 väittämää (esimerkiksi ”tilanne on mukava” tai ”tilanne on monimutkainen”) joilla voidaan arvioida mitä tahansa tilannetta. Tämänkaltaisten systemaattisten menetelmien avulla on pyritty tunnistamaan tilanteisiin liittyviä psykologisia perusulottuvuuksia.
Rauthmann ja Sherman (2020) summaavat katsauksessaan tilanteita koskevan tutkimuksen nykytilaa. Tilanteiden psykologisten ominaisuuksien luokitteluun on kehitetty useita empiriaan pohjautuvia malleja. Mielenkiintoista kyllä, näissä toistuu löydös tilanteiden kuudesta perusulottuvuudesta. Nämä ovat älyllisyys (edellyttää ajattelua), suorittaminen (jotain pitää tehdä), hauskuus (hauskanpito on mahdollista), uhkaavuus(tilanne on vaarallinen), kuormittavuus (tilanne herättää stressiä) ja tavallisuus (tilanne on tuttu).
Uudet persoonallisuuspsykologian teoriat huomioivat aiempaa paremmin sekä yksilöllisen kokemusmaailman
että yksilöitä ympäröivien tilanteiden merkityksen.
Tilanteiden tutkimus auttaa lopultakin testaamaan, miten tilanteet vaikuttavat persoonallisuuden ilmenemiseen. Esimerkiksi Ziegler ja kumppanit (2020) selvittivät asiaa työelämän kontekstissa. Koehenkilöille (n = 387) esitettiin 211 kuviteltua tilannetta (esimerkiksi ”käyt kehityskeskustelua esimiehesi kanssa”). Heitä pyydettiin arvioimaan tilanteiden psykologisia ominaisuuksia (esimerkiksi älyllisyyttä) ja omaa toimintaa tilanteessa (esimerkiksi ”pohdin ja puntaroin saamaani palautetta”). Oman toiminnan kuvaukset oli jäsennetty edustamaan B5-piirteiden mukaista käyttäytymistä.
Zieglerin ja kumppanit osoittivat, että tilanteiden ominaisuudet vaikuttivat B5-piirteiden ilmenemiseen. Esimerkiksi kuormittavissa tilanteissa esiintyi runsaasti neuroottisuutta (r = .49), suorituskeskeisissä tilanteissa ekstraversiota (r = .43) ja älyllisissä tilanteissa tunnollisuutta (r = .24). Lisäksi osoittautui, että perinteisellä tavalla mitatut B5-piirteet ennustivat vastaavia tilannesidonnaisia B5-piirteitä (r = .28-.42). Yhteydet eivät kuitenkaan olleet yksiselitteisiä: esimerkiksi avoimuus-piirre ennusti vähäisempää neuroottista käyttäytymistä (r = -.24) ja ekstraversio vähäisempää tunnollista käyttäytymistä (r = -.22).
Paradoksi aukeaa
Uudet persoonallisuusteoriat ratkaisevat tutkijoita pitkään vaivanneen paradoksin piirteiden pysyvyydestä ja tilannesidonnaisuudesta (Revelle & Wilt, 2020). Esimerkiksi Danvers ja kumppanit (2020) kuvaavat persoonallisuutta dynaamisena systeeminä. Lähtökohtana on mieltää persoonallisuus monimutkaisen systeemin muuttuvina tiloina. Tässä ajattelussa ”piirre” on vain yksi psyykkisen systeemin ominaisuuksista.
Yksilön piirreominaisuuksien (kuten korkea tunnollisuus) sijaan dynaamisissa teorioissa puhutaan attraktoreista. Tämä tarkoittaa tilaa, johon yksilön persoonallisuuden systeemillä on taipumus palautua. Yksilöt eroavat myös sen suhteen miten voimakkaita kuhunkin piirteeseen liittyvät attraktorit ovat. Tämä ilmenee muun muassa siten, että jotkut reagoivat toisia herkemmin muuttuviin tilanteisiin, ja jotkut palautuvat toisia nopeammin omaan perustilaansa.
Ajatus persoonallisuudesta dynaamisena systeeminä ei ole vain teoreettista pohdintaa. Danversin ja kumppanit (2020) demonstroivat ilmiötä kokemusotanta-aineistolla. Tässä osallistujat (n = 434) olivat raportoineet B5-tilojaan neljä kertaa päivässä 15 päivän ajan. Tulokset osoittivat esimerkiksi, että kutakin B5-ulottuvuutta kuvasi tyypillisimmin yksi attraktori. Silti noin 10 % osallistujista neuroottisuus vaihteli kahden attraktorin välillä. Sovinnollisuuden attraktori oli voimakkain, eli osallistujat suuntautuivat useimmiten säilyttämään korkean sovinnollisuuden tason.
Dynaamiset teorioiden kehitys auttaa lähentämään perustutkimusta ja kliinisten psykologien näkemyksiä. Yksilöt eroavat ratkaisevasti toisistaan myös muutoin kuin persoonallisuuden pääpiirteiden muodostaman profiilin osalta. Uudet persoonallisuuspsykologian teoriat huomioivatkin aiempaa paremmin sekä yksilöllisen kokemusmaailman että yksilöitä ympäröivien tilanteiden merkityksen.
Lähteet
- Allport, Gordon W., and Henry S. Odbert. ”Trait-names: A psycho-lexical study.” Psychological monographs 47.1 (1936): i. https://osf.io/eu9hc/
- Ashton, M. C., & Lee, K. (2001). A theoretical basis for the major dimensions of personality. European Journal of Personality, 15(5), 327-353. https://hexaco.org/
- Danvers, A. F., Wundrack, R., & Mehl, M. (2020). Equilibria in personality states: A conceptual primer for dynamics in personality states. European Journal of Personality, 34(6), 999-1016.
- Feher, A., & Vernon, P. A. (2021). Looking beyond the Big Five: A selective review of alternatives to the Big Five model of personality. Personality and Individual Differences, 169, 110002.
- Funder, D. C. (2016). Taking situations seriously: The situation construal model and the Riverside Situational Q-Sort. Current Directions in Psychological Science, 25(3), 203-208. https://rap.ucr.edu/qsorter/
- Hodson, G., Book, A., Visser, B. A., Volk, A. A., Ashton, M. C., & Lee, K. (2018). Is the dark triad common factor distinct from low honesty-humility?. Journal of Research in Personality, 73, 123-129.
- Pletzer, J. L., Bentvelzen, M., Oostrom, J. K., & de Vries, R. E. (2019). A meta-analysis of the relations between personality and workplace deviance: Big Five versus HEXACO. Journal of Vocational Behavior, 112, 369-383.
- Rauthmann, J. F., & Sherman, R. A. (2020). The situation of situation research: knowns and unknowns. Current Directions in Psychological Science, 29(5), 473-480.
- Revelle, W., & Wilt, J. (2020). The Dynamics of Personality. Handbook of personality dynamics and processes, 1st ed. Amsterdam, The Netherlands: Elsevier.
- Soutter, A. R. B., Bates, T. C., & Mõttus, R. (2020). Big Five and HEXACO personality traits, proenvironmental attitudes, and behaviors: A meta-analysis. Perspectives on Psychological Science, 15(4), 913-941.
- Ziegler, M., Horstmann, K. T., & Ziegler, J. (2019). Personality in situations: Going beyond the OCEAN and introducing the Situation Five. Psychological Assessment, 31(4), 567.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2021.
