Palkka on yhteinen asia

Palkkausjärjestelmät toimimaan

Valtion virastoissa ja yliopistoissa palkkausmekanismina ovat palkkausjärjestelmät. Palkkausjärjestelmät on luotu neuvotteluissa työnantaja- ja työntekijäosapuolen kesken. Palkkausjärjestelmissä keskeinen palkan suuruuteen vaikuttava tekijä on tehtävän vaativuus, jota tietenkin ensisijaisesti kuvastaa tehtävässä edellytettävä koulutustaso. Huomioon otetaan myös henkilökohtainen suoriutuminen, joskus myös työkokemuksen pituus. Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä psykologien palkkaus perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin ja henkilökohtaiseen neuvotteluun, ja psykologit ovat ns. hinnoittelun ulkopuolella.

Työntekijä itse voi tehdä aloitteen vaativuuden tai suoriutumisen arvioinnista, heti kun kokee niissä tapahtuneen muutosta ylöspäin. JUKOn luottamusmies kannattaa pyytää tueksi asiassa. Psykologiliitto on mukana kouluttamassa ja neuvomassa JUKOn luottamusmiehiä.

TES-tavoitteet sopimuspöytiin

Palkankorotuksista neuvotellaan myös keskitetysti, työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuolen työmarkkinalaitosten ja työntekijöitä edustavien neuvottelujärjestöjen kesken. Seuraava työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen kierros käynnistyy isossa osassa yksityissektoria tänä syksynä ja julkisella sektorilla vuodenvaihteen jälkeen. Neuvotteluissa ratkaistaan seuraavan sopimuskauden palkankorotustaso.  Yleiskorotus tulee kaikille samansuuruisena, yleensä prosentuaalisena korotuksena. Lisäksi sopimukseen voi sisältyä mahdollinen järjestelyerä, prosentuaalinen osuus yhteenlasketusta palkkasummasta. Sen jakamisesta neuvotellaan paikallisesti virastossa, kunnassa, yliopistossa tai yrityksessä työnantajien edustajien ja luottamusmiesten kesken.

Psykologiliitto vaikuttaa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin osana Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä JUKOa ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää. Psykologiliitolla on edustajat JUKOn neuvottelukunnissa, jotka asettavat palkankorotustavoitteet ja tekevät sopimusta koskevat päätökset akavalaisten osalta.

Takavuosina palkkausta koskevia ratkaisuja tehtiin myös keskusjärjestötasolla, jossa Psykologiliittoa edustaa Akava. Viimeisin keskusjärjestötason sopimus oli ns. kilpailukykysopimus, jossa sovitusta työajanpidennyksestä – toisin sanoen palkanalennuksesta – onnistuttiin onneksi viime neuvottelukierroksella pääsemään eroon.

Kukaan ei jää yksin

Osaan Psykologiliiton jäsenkunnasta yksityisellä sektorilla sovelletaan sellaista työehtosopimusta, jossa liitto ei ole sopijaosapuolena. Heidän palkkauksensa ei kuitenkaan voi määräytyä tällaisen työehtosopimuksen – yleensä hoitajatason tehtäviä ajatellen rakennetun – palkkahinnoittelun mukaan. Työantajan ja psykologin on siis neuvoteltava palkasta henkilökohtaisesti erikseen. Huomioon on otettava niin tehtävän vaativuus, sen edellyttämä koulutustaso kuin henkilökohtainen suoriutuminenkin.

Liiton tavoite on, että nämä jäsenet saavat vastaavat yleis- ja muut korotukset kuin työehtosopimuksen sopijaliittoihin kuuluva henkilöstö. Tästä kannattaa pyrkiä saamaan maininta omaan työsopimukseen.

YTN:n sopimusaloilla muut työehdot määräytyvät työehtosopimuksen perusteella, mutta palkasta yleensä neuvotellaan kuitenkin henkilökohtaisesti eikä kaikille yhteistä sovittua palkkausjärjestelmää ole.

Osalla jäsenistä palkka kuten muutkin palvelussuhteen ehdot määräytyvät pelkästään jäsenen henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Liitto ohjeistaa näitä jäseniä tarvittaessa henkilökohtaisten palkankorotusesitysten laatimisessa.

Liitolla vahvat yhteydet kentälle

Liitossa toimii neljä sektorikohtaista edunvalvontaryhmää. Kunnan, valtion, yliopistojen ja yksityissektorin edunvalvontaryhmät koostuvat sektorilla työskentelevistä jäsenistä, joilla on vahva tuntemus työmarkkina-asioista omalla kentällään, usein luottamusmiehenä toimimisen kautta. Edunvalvontaryhmät määrittelevät Psykologiliiton tavoitteet eri neuvottelutasoilla ja -sektoreilla. Psykologiliiton työntekijät ajavat tavoitteita eteenpäin neuvottelujärjestöissä ja keskusjärjestössä.

Liitto tekee kahden vuoden välein palkkatutkimuksen jäsenistönsä palkoista eri työmarkkinasektoreilla. Palkkatutkimuksen tuloksia hyödynnetään laajasti liiton edunvalvontatoiminnassa. Mitä useampi jäsen vastaa, sitä kattavampi kuva palkkatasosta saadaan edunvalvontatyön pohjaksi. Myös jäsenet itse saavat tutkimustuloksista tukea henkilökohtaisiin palkkaneuvotteluihinsa. Liiton toimistosta jäsenet saavat myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa.

Palkka paremmaksi yhteisvoimin

Neuvotteluja palkasta käydään siis monella tasolla ja jokaisella tasolla on omat vastuunsa. Keskusjärjestö Akava huolehtii mahdollisista tulopoliittisista neuvotteluista, neuvottelujärjestöt JUKO ja YTN virka- ja työehtosopimusten palkkaratkaisuista ja luottamusmiehet työpaikan paikallisista palkkaneuvotteluista. Myös jokaisen psykologin oma toiminta vaikuttaa: jokainen rekrytointi- tai arviointitilanteessa saavutettu palkankorotus parantaa kaikkien psykologien mahdollisuuksia palkkaneuvotteluissa. Jokaisen tason vaikuttamista tarvitaan, jotta psykologien palkkaus saadaan kaikilla työpaikoilla psykologien vaativan työn ja psykologisen osaamisen yhteiskunnallisen merkittävyyden edellyttämällä tasolle. 

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2021.