Päätöksenteko Psykologiliitossa – näin voit vaikuttaa
Vaikka usein puhumme psykologeista Psykologiliiton jäseninä, niin itse asiassa Psykologiliiton jäseniä ovat paikalliset psykologiyhdistykset. Yksittäinen psykologi kuuluu oman koti- tai työpaikkakuntansa psykologiyhdistykseen, joita on yhteensä 18 ja jotka kaikki kuuluvat Psykologiliittoon.
Psykologiliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa säätelevät yhdistyslaki sekä liiton ja yhdistysten säännöt. Niitä on noudatettava kaikessa liiton piiriin kuuluvassa toiminnassa. Psykologiliiton toiminta perustuu edustukselliseen jäsendemokratiaan: jokaisella jäsenellä on oikeus olla ehdolla ja äänestää edustajia liiton ylimpään päättävään elimeen, valtuustoon. Liiton erilaisissa toimielimissä on mukana useita satoja jäseniä. Yhdistyksissä ylintä päätösvaltaa käyttää kaikille jäsenille avoin yhdistyksen kokous, sääntömääräisesti kevätkokous ja syyskokous.
Psykologiyhdistyksen johtokunta
Yhdistykset hoitavat psykologien yhteisiä asioita omalla alueellaan. Liitto ja yhdistykset ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa: liitto tarjoaa yhdistyksille monia palveluita, kuten neuvontaa ja jäsenrekisterin, ja yhdistykset huolehtivat jäsenhankinnasta. Yhdistyksiä johtaa johtokunta, joka valitaan yhdistyksen syyskokouksessa vuosittain. Monissa yhdistyksissä on hyvin tilaa uusille aktiivisille toimijoille.
Yhdistykset valitsevat edustajansa Psykologiliiton liittovaltuustoon kaksivuotiskaudelle. Parhaillaan on meneillään kaksivuotisen valtuustokauden toinen vuosi. Edustajien lukumäärä määräytyy yhdistyksen jäsenmäärän mukaan: jokainen jäsenyhdistys valitsee liittovaltuustoon jäsenäänestyksellä yhden jäsenen ja kaksi varajäsentä kutakin alkavaa kahtasataa jäsenyhdistyksen jäsentä kohti. Suurimmalla yhdistyksellä Helsingin psykologiyhdistyksellä on kymmenen edustajaa. Lisäksi valitaan kaksinkertainen määrä varaedustajia. Valinta tapahtuu kahden vuoden välein yhdistyksen syyskokouksessa, joka on avoin kaikille yhdistyksen jäsenille.
Psykologiliiton liittovaltuusto
Liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin, joka kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseensa kaksi kertaa vuodessa, yleensä toukokuussa ja marraskuussa. Tarvittaessa liittovaltuusto voi kokoontua myös ylimääräiseen kokoukseen hallituksen kutsusta tai päättämällä siitä itse.
Liittovaltuusto päättää liiton toiminnan suurista linjoista, jotka ilmenevät toimintasuunnitelman ja talousarvion muodossa. Lisäksi liittovaltuuston tärkeänä tehtävänä on valita liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yhdeksän hallituksen jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Liittovaltuuston päätöksellä valitaan myös liiton ammattieettinen lautakunta kolmivuotiskaudeksi.
Yhdistysten valitsemien edustajien lisäksi valtuustossa on myös opiskelijoiden edustaja, jonka nimeää SPOL, sekä liiton yhteisöjäsenen Suomen Psykologisen Seuran edustaja.
Psykologiliiton hallitus
Käytännössä kaikkea liiton ns. operatiivista toimintaa johtaa hallitus puheenjohtajan johdolla. Hallituksen päätettäväksi ja hoidettavaksi kuuluu kaikki se, mikä ei sääntöjen nojalla kuulu valtuustolle. Hallituksen tehtävänä on sääntöjen mukaan mm. edustaa liittoa, käyttää liiton neuvotteluoikeutta, avustaa jäsenyhdistyksiä ja näiden jäseniä neuvoilla ja ohjeilla, tiedottaa suunnitelmistaan ja toimenpiteistään, hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä nimetä jäsenet ja varajäsenet alaisiinsa toimielimiin, kuten ammatillisiin työryhmiin. Hallituksen tehtävänä on myös ”ottaa ja vapauttaa” liiton työntekijät, eli hallitus kantaa työnantajavastuuta. Hallitus päättää liiton yhteistyöhankkeista ja taloudellisista avustuksista.
Hallituksen vaali käydään kahden vuoden välein, ja kuka tahansa jäsenyhdistyksen jäsen voi ilmoittautua ehdokkaaksi hallituksen jäsenten vaaliin – toki oman yhdistyksen tuki on ehdokkaalle eduksi. Vaalia valmistelee valtuuston keskuudestaan valitsema vaalitoimikunta, jonka tehtävänä on huolellisesti perehtyä ehdokkaisiin ja tehdä valtuustolle esitys hallituksen kokoonpanosta.
Hallitus valitsee keskuudestaan nelijäsenisen työvaliokunnan, joka valmistelee hallitusten kokouksissa käsiteltävät asiat ja laatii niistä päätösesitykset.
Hallitus kutsuu koolle valtuuston kokouksen ja valmistelee valtuuston kokouksessa käsiteltävät asiat. Valtuusto voi käsitellä vain säännöissä määrätyt ja hallituksen valmistelemat asiat. Liiton jäsen, jäsenyhdistyksen jäsen tai liittovaltuuston jäsen voi kuitenkin saada haluamansa asian käsiteltäväksi valtuuston kokouksessa toimittamalla sen syyskokousta varten syyskuun loppuun mennessä tai kevätkokousta varten helmikuun loppuun mennessä hallitukselle.
Liiton toiminnan suuntaamiseksi jäsenten tarpeiden mukaiseksi jäsenkunnalle – jäsenyhdistysten jäsenille – tehdään säännöllisesti kyselyitä mm. palkkauksesta. Vuonna 2017 toteutettiin uudentyyppinen vuorovaikutteinen jäsentutkimus, johon vastasi yli tuhat psykologia.
Hallituksen työryhmät ja liiton edustajat
Hallitus voi asettaa avukseen toimielimiä eli työryhmiä. Työryhmien tehtävänä on hallituksen toimeksiannon mukaan seurata oman tehtäväkenttänsä ajankohtaisia asioita ja valmistella asiat hallituksen päätettäväksi. Työryhmien toimintaa johtavat ja koordinoivat liiton toimiston työntekijät.
Ammatillisista, sovellusalakohtaisista asioista huolehtimaan hallitus on nimennyt 21 ammatillista työryhmää. Taloudellista edunvalvontaa, eli palkka- ja työsuhdeasioita valmistelee kolme sektorikohtaista edunvalvontaryhmää: kunnan, valtion ja yliopistojen edunvalvontaryhmät. Tänä vuonna on tarkoitus käynnistää vielä yksityisen sektorin edunvalvontaryhmä. Yrittäjien edunvalvontaa varten on oma ryhmänsä. Lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii seniorien johtoryhmä ja Nuorten psykologien verkoston johtoryhmä. Ryhmien jäsenten valinnassa painottuu aktiivisuus omassa paikallisyhdistyksessä, omalla sovellusalalla tai luottamusmiestoiminnassa, riippuen ryhmän tehtävästä. Ryhmien jäseniksi voidaan kutsua tai järjestää haku.
Liiton hallituksen tehtävänä on myös nimetä liiton edustajat esimerkiksi Akava-yhteisön päätöksentekoelimiin ja työryhmiin sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Liiton toimisto ja henkilöstö
Liitolla on omat toimitilat Helsingissä Bulevardilla. Toimitilat remontoitiin juuri äskettäin huoneiston arvon säilyttämiseksi ja mm. ilmanvaihdon parantamiseksi. Liiton palveluksessa on kymmenen kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää.
Liiton puheenjohtaja on sekä hallituksen kokousten puheenjohtaja että kaikkien toimiston työntekijöiden esimies. Liiton työntekijät hoitavat liiton käytännön tehtävät hallituksen linjausten ja esimiehen ohjeiden mukaan. Asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät myös valmistelevat asiat hallituksen päätettäväksi ja toimivat esittelijöinä hallituksen kokouksissa.
Liiton toiminnan perusta ovat aktiiviset jäsenyhdistykset ja sitoutuneet jäsenet. Tiiviillä vuorovaikutuksella varmistetaan edunvalvonnan onnistuminen ja jäsenten työskentelyedellytysten kehittyminen.
Psykologiliiton ja yhdistysten toimielinten valinta-ajat:
• Haku ammatillisiin työryhmiin syksyllä 2019
• Yhdistysten johtokuntien puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaali yhdistysten kokouksissa syys-lokakuussa vuosittain
• Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaali kaudelle 2020–2021 liittovaltuustossa marraskuussa 2019, ehdokasasettelu käynnistyy keväällä 2019
• Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten vaali kaudelle 2020–2021 yhdistysten kokouksissa syys–lokakuussa 2019
• Ammattieettisen lautakunnan vaali kaudelle 2019–2021 liittovaltuustossa marraskuussa 2019
Annamari Jokinen
Kirjoittaja on Psykologiliiton pääsihteeri
