Pääministeri vaihtui – hallitusohjelman tärkeät painopisteet pysyivät

Psykologiliiton ajamia tärkeitä ja budjetissa jo huomioituja parannuksia ovat mm. hoitotakuu ja peruspalvelujen vahvistaminen sekä kansallinen mielenterveysstrategia.

– Psykologiliitto luottaa siihen, että pääministeri Sanna Marin ministereineen saa uutta vauhtia hallitusohjelman toteuttamiseen suunnitellulla tavalla. Nyt ei tarvita puheita vaan tekoja, jotta kaikenikäiset suomalaiset saavat heille kuuluvat psykososiaaliset palvelut, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Psykologiliitto pitää tärkeänä, että hoitotakuun tiukentamisen valmistelun yhteydessä määritellään takuu uudelleen koskemaan ”tarpeenmukaista ammattilaista” eli esimerkiksi psykologeja. Takuu ei saa tarkoittaa vain lääkärille pääsyä.

– Psykologien saaminen terveyskeskuksiin matalan kynnyksen palveluksi edistää merkittävästi mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa, muistuttaa Ahtola. 

Hoitotakuu on saamassa 60 miljoonaa euroa lisärahaa. Tavoitteena on, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Takuun toteuttamiseen on luvassa vuosille 2020–2022 kaikkiaan 160 miljoonaa euroa, ja vuodesta 2023 alkaen peruspalveluiden valtionosuuksiin kohdennetaan pysyvästi 50 miljoonaa euroa.

Psykologit työllisyyden edistäjinä

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista tuetaan muun muassa osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla sekä työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla. 

– Psykologeilla on tärkeä rooli kehittämisohjelmien toteuttamisessa, koska he ovat työn, työterveyden ja organisaatioiden asiantuntijoita. Tärkeä kehittämisaskel olisi myös se, että TE-toimistojen psykologipalvelut turvataan ja niitä vahvistetaan ja työterveyspsykologit saadaan pakolliseksi osaksi työterveyshuoltoa, Ahtola toteaa. 

Matalan kynnyksen psykologipalvelut

Kansallinen mielenterveysstrategia on parhaillaan valmistelussa. Psykologiliitto muistuttaa varhaisen vaiheen psykososiaalisen tuen tarpeesta. Ensisijaisesti apu pitää aina saada perusterveydenhuollosta, jolloin ongelmat eivät välttämättä kehity erikoissairaanhoitoa vaativiksi. 

– Psykologia on oma tieteen- ja ammattialansa, joka tutkii ja hoitaa erityisesti mielenterveyttä, mieltä, tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä. Se ei siis ole psykiatrian tai muun lääketieteen erikoisala, vaan psykologeilla on oma paikkansa ja asiantuntemuksensa moniammatillisissa tiimeissä ja työryhmissä niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin sosiaalipalveluissakin, Ahtola muistuttaa.

Mielenterveysstrategian toteuttamiseen on luvassa 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 sekä vuodesta 2023 lähtien pysyvästi 18 miljoonaa euroa peruspalvelujen valtionosuuksiin.

Oppilashuolto kuntoon

Psykologiliitto vaatii lakisääteisten oppilashuollon palveluiden vahvistamista. Tämä sisältää mm. sitovan mitoituksen koulupsykologien ja -kuraattorien oppilasmäärille ja kuntien velvoitteen täyttää puuttuvat lakisääteiset 500 koulu- ja oppilaitospsykologin vakanssia. Opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit aiotaan siirtää oppilaitoksista maakuntien sote-palveluiden osaksi, mitä Psykologiliitto ei pidä hyvänä kehityksenä. Koulupsykologin paikka on koulussa, lähellä oppilaita ja henkilökuntaa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella on varattu 60 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Psykologiliitto tähdentää, että pelkät toisen asteen palvelut eivät riitä, sillä myöhempää syrjäytymistä ehkäistään tehokkaimmin jo varhain: myös varhaiskasvatus ja perusaste tarvitsevat riittävän psykologiosaamisen ja -palvelut. 

//

Uudet ministerit:

• Sanna Marin (sd), pääministeri
• Katri Kulmuni (kesk), valtiovarainministeri
• Mika Lintilä (kesk), elinkeinoministeri
• Jari Leppä (kesk), maa- ja metsätalousministeri
• Antti Kaikkonen (kesk), puolustusministeri
• Hanna Kosonen (kesk), tiede- ja kulttuuriministeri (8/2020 -> Annika Saarikko)
• Tytti Tuppurainen (sd), eurooppa- ja omistajaohjausministeri
• Sirpa Paatero (sd), kuntaministeri
• Tuula Haatainen (sd), työministeri
• Timo Harakka (sd), liikenne- ja viestintäministeri
• Krista Kiuru (sd), perhe- ja peruspalveluministeri
• Ville Skinnari (sd), kehitys- ja ulkomaankauppaministeri
• Anna-Maja Henriksson (r), oikeusministeri
• Pekka Haavisto (vihr), ulkoministeri
• Krista Mikkonen (vihr) ympäristö- ja ilmastoministeri
• Maria Ohisalo (vihr), sisäministeri
• Li Andersson (vas), opetusministeri
• Aino-Kaisa Pekonen (vas), sosiaali- ja terveysministeri