Oulu tekee historiaa: 47 vuoden tauon jälkeen uusi psykologikoulutus

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on poikkeuksellisen kiireinen syksy. Heinäkuussa valtioneuvosto päätti lisätä yliopistolle psykologian koulutusalalla psykologian kandidaatin, psykologian maisterin, filosofian maisterin, psykologian lisensiaatin ja psykologian tohtorin koulutusvastuun, ja uudet opiskelijat on tarkoitus valita jo seuraavassa yliopistojen yhteishaussa keväällä 2021.

– Aloitimme opetussuunnitelmatyön heti päätöksen jälkeen, ja koulutussisältöjen lisäksi teemme tänä syksynä myös valintakriteerit kevään hakua varten. Samaan aikaan kartoitamme henkilöresurssien tarvetta, jotta pystymme takaamaan riittävän opetushenkilöstön ja opetuksen laadun, kertoo Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo.

Päävastuu suunnittelusta on psykologian professori Mirka Hintsasella ja koulutusdekaani Sari Harmoisella. Yliopiston hallitus tekee virallisen päätöksen koulutuksen aloittamisesta alkusyksystä.

Verkostojen kautta työ- ja harjoittelupaikkoja

Uuteen psykologikoulutukseen otetaan 40 opiskelijaa. Määrän uskotaan kattavan sen psykologitarpeen, joka Oulun ja Pohjois-Suomen alueella tällä hetkellä on. Koulutuksen saamisen yksi peruste oli juuri pohjoisen Suomen psykologipulan paikkaaminen.

– Toivomme tietysti, että tältä alueelta tulee meille hakijoita. Olemme jo rakentaneet verkostoja sekä Pohjois-Suomen että Kainuun sote-toimijoiden ja yritysten kanssa, jotta löydämme sekä hyviä harjoittelupaikkoja että opiskelun jälkeisiä työpaikkoja meiltä valmistuville psykologeille, Mäkitalo toteaa.

Mäkitalo kiittää yhteistyöverkostoa tuesta ja aktiivisuudesta. Hän kertoo taustaselvitysten paljastaneen, että psykologivajetta on melkoisesti sekä pohjoisessa Suomessa että Kainuussa.

– Oulun ulkopuolella ei nyt ole päteviä hakijoita näihin auki oleviin psykologien paikkoihin. Psykologin ammattitaidolle on paljon kysyntää eri aloilla, ja uskon, että opiskelijamme sijoittuvat hyvin laajasti eri tehtäviin niin varhaiskasvatukseen ja kouluihin kuin yksityiselle sektorillekin täällä omalla alueellamme.

Koulutuksen sisällöissä hyödynnetään Mäkitalon mukaan monitieteisen Oulun yliopiston vahvuuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi tieteenrajat ylittävä yhteistyö ja vahva digitalisaatio- ja yrittäjyyspainotus.

– Otamme sisältöjen suunnittelussa huomioon nämä vahvuudet mutta myös sen, että kyse on tiukasti säädellystä tutkinnosta, jonka reunaehtoja on noudatettava.

Uudistus saatiin sopivaan aikaan

Oulun psykologikoulutuksen nopea toteutuminen löi ällikällä niin koulutusverkosto Psykonetin kuin Psykologiliitonkin. Ne pitävät syksyllä 2021 alkavan koulutuksen valmistelutahtia kunnianhimoisena ja iloitsevat nyt historiallisesta koulutuksen laajenemisesta. Tähän saakka nuorin psykologian oppiaine on ollut Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, jonne se perustettiin 47 vuotta sitten vuonna 1973.

– Saamme nyt myös uuden psykologian koulutuspaikan ensimmäistä kertaa Psykonet-koulutusverkostomme 30-vuotisen historian aikana. On hienoa, että verkostoomme tulee uusi jäsen, ja toivottavasti Oulun yliopisto osallistuu ja hyötyy verkostossa toimimisesta. Uudet toimijat tuovat aina uusia ajatuksia, toteaa Psykonetin puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston psykologian professori Marianna Virtanen.

Virtanen korostaa, että työllisyyden kannalta on tarpeen lisätä psykologian opiskelupaikkoja. Myös muihin yliopistoihin saatiin alkukesästä reilusti lisäpaikkoja. 

– Koulutuspolitiikan linjaus on nyt se, että nuoret pääsisivät opiskellen kriisiajan yli. Aika oli tälle uudistukselle siis kaikin puolin sopiva. Toivomme myös, että uudistus vähentää psykologiopiskelijoiden harjoittelupaikan saantiongelmia ja Oulun opiskelijat löytävät omalta alueeltaan paljon uusia, piilossakin olevia harjoittelupaikkoja. Tärkeää olisi myös, että koulutukseen pääsee hakijoita juuri pohjoisesta Suomesta, Virtanen sanoo.

Opetusresursseista on pidettävä huolta

Psykonet-koulutusverkoston tärkein tehtävä on psykologikoulutuksen koordinointi ja kehittäminen ja tavoitteena korkeatasoinen suomalainen psykologian koulutus. Tällä hetkellä verkostoa kuitenkin huolestuttavat kaikkien yliopistojen koulutusresurssit: aloituspaikkoja on lisätty mutta opetusresursseja ei aina samassa suhteessa. 

– Opetushenkilöstöllä on kova huoli kuormituksen lisääntymisestä. Aloituspaikkojen lisääntyessä tulee huomioida opetusresurssit. Toivomme, että Oulunkin koulutuksen suunnittelijat ottavat huomioon, että psykologien koulutus sisältää paljon kliinistä ja pienryhmäopetusta eli se vaatii runsaasti voimavaroja, professori Marianna Virtanen muistuttaa.

Resurssien riittävyys huolestuttaa myös Psykologiliiton puheenjohtajaa Annarilla Ahtolaa. 

– Tällä alalla lähiopetuksen on oltava laadukasta. Toinen asia on hyvien harjoittelupaikkojen riittävyys, ja niiden saamisessa on jo pitkään ollut vaikeuksia. Olisikin tärkeää, että valtionhallinto ottaa taloudellista vastuuta psykologian opintojen pakollisesta harjoittelusta samalla tavoin kuin lääkärien harjoitteluista, jotka ovat valtion rahoituksen piirissä, Ahtola toteaa.

Psykologisen tiedon tarve kasvaa

Puheenjohtaja Ahtola näkee uudessa psykologian koulutusohjelmassa uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteiskunnan tämänhetkiset ja tulevat osaamis- ja palvelutarpeet pystytään ottamaan huomioon alusta lähtien koulutuksen suunnittelussa.

– Tämä uudistus kertoo siitä, että myös päättäjät ovat huomanneet psykologisen tiedon ja ammattitaidon tarpeen lisääntymisen. Julkisen sektorin palvelutarpeet ovat murroksessa sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi, ja esimerkiksi sote- ja koulutussektorilla psykologeja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Ahtolan mukaan merkittävää kasvupotentiaalia on muuallakin, sillä yhä useammalla alalla tarvitaan ihmisen tunnemaailman, ajattelun ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä eli psykologin ammattitaitoa. 

– Vähitellen aletaan ymmärtää, että yhteiskuntamme rakentuu sen varaan, mitä ihmisen mielessä tapahtuu, Ahtola toteaa. 

Tuhannen taalan paikka vaikuttamiselle

Psykologiliitossakin toivotaan, että Oulun koulutus paikkaa paikallisia ja alueellisia psykologien rekrytointiongelmia. 

– On tosin kyseenalaista, miten tämä uudistus pystyy vastaamaan näihin ongelmiin. Toivottavasti ei käy niin, että etelästä lähdetään Ouluun opiskelemaan ja valmistumisen jälkeen palataan takaisin. Tässä on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttamistyölle. Alueen kuntien ja muiden psykologien työllistäjien kannattaa aloittaa opiskelijoihin vaikuttaminen heti, kun opinnot käynnistyvät. Tämä haastaa myös yliopiston työelämäyhteistyötä, Ahtola sanoo.

Ahtolan mukaan psykologienkin rekrytointinäkymiä synkentää kuntatalouden epävarma tilanne. 

– Pelkkä kouluttaminen ei riitä. Jonkun pitäisi vielä palkatakin kaikki uudet psykologit.

Lue lisää Oulun koulutuksesta täältä.