Opiskeluhuollon psykologien siirto sote-maakuntiin veisi työltä pohjan

Maan hallitus esitteli tänään perjantaina ehdotuksensa sote-ratkaisun rakenteelliseksi malliksi. Sen mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja uudistetaan niin, että palveluja järjestäisivät jatkossa 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki sekä 5 yhteistoiminta-aluetta. Ne syntyvät yliopistosairaaloiden ympärille nykyisten erityisvastuualueiden tilalle. Tällä hetkellä vastuullisia palvelujen järjestäjiä on 195.

Kokonaisuuteen sisältyy opiskeluhuollon psykologeja koskeva uudistus. Hallitus esittää, että opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit siirtyvät sote-maakuntien palvelukseen. Opiskeluhuollon palvelut toteutettaisiin jatkossakin lähipalveluna, mikä taattaisiin lainsäädännöllä.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru lupaa opiskeluhuollon palvelujen vahvistamista ja työlle sitovat mitoitukset. Hänen mukaansa sivistystoimen ja maakuntien kiinteä yhteistyö varmistettaisiin luomalla tarvittavat yhteistyörakenteet.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola on tyytyväinen lupauksesta vahvistaa opiskeluhuoltoa ja säätää sille sitovat mitoitukset.

– Esimerkiksi koulupsykologeja puuttuu kunnista ja oppilaitoksista noin 500, koska kunnat eivät ole perustaneet toimia ja palkanneet tekijöitä. On upeaa, jos tämä puute nyt vihdoin korjataan! Mitoitus tarvitaan jokaiselle kouluasteelle eskarista toiselle asteelle saakka, ja sen on oltava riittävän tiukka. 500 oppilasta tai opiskelijaa psykologin ja kuraattorin työparia kohden mahdollistaa monipuolisen ja lain edellyttämän työn sekä yhteisössä, opettajien kanssa että vastaanotolla, Ahtola toteaa.

Psykologiliitto ei kuitenkaan hyväksy aietta siirtää opiskeluhuolto sote-maakuntiin. Vaikka lähipalvelut luvataan taata lainsäädännöllä, on olemassa suuri riski, että opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työpanos imaistaan maakuntien sote-organisaation tarpeisiin.

Opiskeluhuoltotyö ei onnistu sote-palveluna

Puheenjohtaja Ahtolan mukaan hallituksen esitys osoittaa, että opiskeluhuollon psykologin työn kokonaisuutta ja ydintä ei hahmoteta. Siitä nähdään vain osa eli vastaanotolla tapahtuvat psykologin tutkimukset sekä oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien tuki, neuvonta ja hoito.

– Tällaista vastaanottotyötä sote-palveluissakin tehdään. Sen lisäksi opiskeluhuollon psykologi työskentelee tiiviisti yhdessä opettajien ja rehtorin kanssa. Työtä tehdään sekä yksittäisten lasten ja nuorten sekä luokkien ja ryhmien asioissa että koko kouluyhteisön hyvinvoinnin eteen, Ahtola toteaa.

Hän korostaa, että tätä lain määrittämää yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ei voi tehdä toisesta organisaatiosta käsin, sillä se edellyttää kouluorganisaation ja -yhteisön tuntemista. Työtä säätelevät sekä opiskeluhuoltolaki että koululait.

– Opiskeluhuolto tapahtuu koulussa ja oppilaitoksissa, ei sote-palveluissa, jossa psykologit ovat tärkeissä rooleissaan esimerkiksi perheneuvolassa ja lasten- ja nuorten psykiatrialla. Parhaatkaan yhteistyörakenteet eivät voi kuroa umpeen kuilua, joka koulujen ja opiskeluhuollon välille muodostuu, jos psykologit ja kuraattorit siirretään sote-maakuntiin. Heidän paikkansa on siellä, missä työkin on.

Sote-keskuksiin riittävästi psykologeja

Henkilöstö siirtyisi sote-maakunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä niin sanotun liikkeenluovutusperiaatteen mukaan. Uudistuksen yhteydessä perustetaan uusi itsenäinen kuntien ja sote-maakuntien työnantajaorganisaatio, ja maakunnat saavat verotusoikeuden. Samalla maakuntien itsehallinto vahvistuu. Vielä uudistuksen ensi vaiheessa verotusoikeutta ei tule.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan pääosin julkisina palveluina, ja yksityinen ja kolmas sektori ovat täydentäviä tuottajia. Hallitus linjaa ehdotuksessaan myös yksityisen ostopalvelutuottajan asemaa. Sote-maakunta voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta sote-palveluja, jos se on tarpeen muun muassa riittävien palvelujen takaamiseksi. Esimerkiksi päivystystehtäviä tai ensihoitoa ei voisi hoitaa ostopalveluna.
– Esimerkiksi neuropsykologin tutkimukset ja lyhytpsykoterapia, jos sellaista tarjotaan tulevissa sote-keskuksissa, voivat sopia ostopalveluiksi. Jokaisessa sote-keskuksessa on kuitenkin oltava riittävästi psykologeja niin, että kansalainen voi hakeutua helposti ja nopeasti psykologin vastaanotolle hoitotakuun määrittämässä ajassa, Ahtola vaatii.

Maakunnat toimintaan vuonna 2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön siirtyminen kuntien palveluksesta maakuntien palvelukseen on Kiurun mukaan historian suurin liikkeenluovutus. Tarkoitus on sovittaa perus- ja erikoissairaanhoito entistä paremmin yhden hallinnon alle sekä vahvistaa perustason palveluja.

Ministerin mukaan tavoitteena on kaventaa hyvinvointieroja, turvata yhdenvertaiset palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta, turvata työvoiman saanti ja hallita kustannuksia sekä tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä tuottavuutta.

Lopullinen sote-maakuntajako ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti se vastaa nykyistä maakunta- ja vaalipiirijakoa. Sote-uudistuksen myötä siirrytään myös uudenlaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen.

Hallituksen esitys on lausuntokierroksella kesäkuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle saakka. Eduskuntakäsittelyyn se on tarkoitus saada joulukuussa 2020. Lakien voimaantulon jälkeen maakuntiin pystytetään väliaikaishallinto, jota varten kootaan erillinen valmisteluelin.

Maakuntavaalit järjestetään alkuvuodesta 2022, ja maakuntavaltuustojen toimikausi alkaisi maaliskuussa 2022. Maakuntien toiminta alkaisi vuoden 2023 alussa, jos muutos etenee suunnitelmien mukaan.

– Maakuntavaltuustot päättävät todella tärkeistä sote-asioista. Sinne on tärkeää saada mukaan myös psykologeja, joten psykologien on hyvä olla aktiivisia ehdokasasettelujen alkaessa, Ahtola muistuttaa.