Opetusministeri Andersson: Koulut ja kunnat saavat lisäapua

Opetusministeri Li Andersson tietää, että joka viides Suomen kunta on jo nyt ongelmissa koulupsykologien ja -kuraattorien palveluiden saatavuuden kanssa. Hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä lupaa hallitusohjelman toteutuksen aikaistamista sitovan mitoituksen osalta. Pikaista lisäresurssia kunnille saattaa kuitenkin olla tulossa mm. ylimääräisen valtionavustushaun muodossa.

Opetusministeri Andersson, miten lakisääteinen oppilas- ja opiskeluhuollon tuki toteutuu juuri tällä hetkellä?

– Tuen tarve kriisin aikana on todella kova. Olen korostanut, että kuntien on huolehdittava, että lasten ja nuorten turvaksi luodut tukipalvelut toimivat myös koronakriisin aikana. On todella tärkeää, että lapset ja nuoret eivät jää kriisin aikana yksin, vaan apua on saatavilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttaman kyselyn mukaan hieman yli viidesosa kunnista kertoo, että kuraattorin ja psykologin palveluiden saatavuus olisi heikentynyt poikkeustilan aikana.

Millä tavoin koulujen ja oppilaitosten osalta aiotaan huolehtia siitä, että oppilaat ja opettajat saavat tarvitsemansa psykososiaalisen tuen syksystä alkaen?

– On selvää, että koronakriisi tulee lisäämään tukipalveluiden tarvetta ja tavoitteemme on vastata kasvaneeseen tarpeeseen lisäresursseilla. Pyrimme siis tukemaan kuntia, jotta lapset, nuoret ja opiskelijat saavat varmasti tarvitsemansa tuen. Tavoitteemme on mahdollistaa erityisopetuksen, opinto-ohjauksen sekä tuki- ja lisäopetuksen tuntimäärien kasvattaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistelemassa valtionavustushakua kunnille poikkeusoloista johtuvien vaikutusten tasoittamiseksi, oppimiseen, oppilaanohjaukseen ja tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi ja oppimisen edellytysten parantamiseksi, ministeri Andersson lupaa.

Hallitusohjelmassa oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella on varattu 60 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Nopeutetaanko hallitusohjelman toteuttamista? Tuleeko koulupsykologien ja -kuraattorien oppilasmäärille sitova mitoitus?

– Riittävän oppilas- ja opiskelijahuollon tason varmistaminen on tärkeää niin kriisin aikana kuin sen jälkeenkin. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toisen asteen opiskeluhuollon palveluiden sitovaan mitoitukseen ja vahvistamaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla kouluasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen. Pysyvää rahoitusta tähän on varattu 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuodesta 2023 eteenpäin. Tarve oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiselle on kova, mutta keskusteluissa ei ole ollut vaihtoehtoa, että aikataulua olisi mahdollista aikaistaa kriisin vuoksi, Andersson toteaa.

Tuntemattoman edessä

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että kukaan ei vielä tiedä, miten näin pitkään jatkuva stressitilanne, eristys ikätovereista ja tukiverkoista ja kaiken muun normaalin tuen puuttuminen vaikuttaa suureen joukkoon lapsia ja nuoria. Kaikki perheet eivät pysty huolehtimaan riittävästi lapsen ja nuoren tarpeista etenkään nyt kriisiaikana, ja erilainen pahoinvointi ja ongelmat voivat lisääntyä.

– Kouluun palaa hyvin erilainen ja osin monimuotoista tukea vaativa joukko lapsia. Mitä on tapahtunut lasten välisille sosiaalisille suhteille ja ryhmille? Miten tuodaan ryhmä taas yhteen ja luodaan turvan tunnetta, samalla kun annetaan tukea omien tunteiden käsittelyyn? Myös oppimisessa on todennäköisesti tapahtunut eriytymistä: heikoimmat ovat etäopetuksen myötä jääneet entistä kauemmas muista. Samoin kokemukset kotona vietetystä kriisiajasta vaihtelevat lasten ja nuorten välillä suuresti.

Opettajat tekevät jo nyt töitä jaksamisensa äärirajoilla, ja syksyllä heidän pitäisi vielä pystyä tukemaan poikkeustilasta normaaliin palaavia oppilaitaan. Suomalaisen koulujärjestelmän hieno tavoite on tasata eroja oppilaiden välillä, mutta nyt etätyöskentely erossa tukiverkoista repii railoja auki ennen näkemättömällä tavalla. Edessä on valtava psykososiaalisen tuen tarpeen lisääntyminen, kun koulut oletettavasti viimeistään syksyllä avaavat ovensa ja oppilaat palaavat. 

500 koulupsykologia lisää

Poikkeustilanne on jo kevään aikana ajanut ruuhkautuneet koulupsykologipalvelut entistäkin tiukemmalle, ja syksyllä tilanne saattaa kääntyä kestämättömäksi, mikäli ei tehdä nopeasti suuria korjausliikkeitä.

– Kunnista puuttuu jo nykyisellään jopa 500 koulupsykologia, koska kunnat eivät ole täyttäneet lakisääteisiä vakansseja. Kunnat eivät saa mitään sanktiota siitä, etteivät täytä oppilashuollon psykologivelvoitettaan, Ahtola muistuttaa.

Koulupsykologien tutkimus- ja hoitojonoissa on jatkuvasti satoja lapsia ja nuoria. Psykologiliiton suosituksen mukaan yhtä psykologia kohti olisi hyvä olla 500 oppilasta, kun useissa oppilaitoksissa luku on käytännössä kolmin- tai jopa nelinkertainen. Tähän tarvitaan sitova mitoitus.

Viimeistään syksyllä psykososiaalisen tuen tarve kouluissa on siis erittäin suuri, ja jotta vältetään 1990-luvun laman ylisukupolviset seuraukset, asiat pitää hoitaa nyt hyvin eri tavalla kuin silloin. 

Psykososiaalista tukea pitää olla saatavilla kouluissa ja oppilaitoksissa ja sitä pitää olla riittävästi. 

– Kriisi koskettaa tavalla tai toisella jokaista meistä, joten kouluissa ja oppilaitoksissakin toimet on suunniteltava niin organisaation, yhteisön, ryhmien ja luokkien kuin yksittäisten lasten ja nuortenkin tasolla, Ahtola muistuttaa. Kriisi ja siitä selviäminen on yhteinen asia.

– Tämä ei voi mitenkään toteutua, jos koulupsykologien määrässä ei tapahdu merkittävää muutosta, hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, Ahtola painottaa.

Psykologiliiton vahva suositus onkin, että kuntien on välttämätöntä viimeistään nyt täyttää koulupsykologien vakanssitja tarjota myös muuta tukea lapsille, nuorille ja perheille. Opettajien on saatava riittävää tukea työhönsä esimerkiksi koulupsykologilta ja rehtorilta sekä työnohjauksen ja työterveyshuollon kautta. Kriisiaika on erittäin kuormittava myös opettajille.

– Jos psykologinen asiantuntijatuki jää nyt saamatta, kustannusvaikutukset myöhemmin syrjäytymisen ja ongelmien vaikeutumisen jälkeen ovat yhteiskunnalle moninkertaiset ja kestämättömät. Oikea-aikaisella ja riittävällä tuella voimme yhdessä rakentaa lasten, nuorten, koulujen ja perheiden tulevaisuutta turvallisesti ja yhteisöllisesti.