Onni-psykologit tukevat nuoria kohti omannäköistä elämää

Virallisesti psykologit Jenna Junttila ja Pauliina Soikkeli-Siikonen ovat kehittämiskoordinaattoreita. Titteli kertoo, että kehittäminen, uusien toimintojen kokeilu ja pilotointi ovat olennainen osa heidän työtään Onni-hankkeessa. Hankkeen kehittämiskoordinaattorit toimivat eri puolilla Suomea Ohjaamoissa.

– Onni on psykososiaalisen tuen hanke, jossa työskentelee tällä hetkellä kolme psykologia sekä seitsemän sosiaalialan ammattilaista ja yksi terveydenhoitaja. Ohjaamoissa on perinteisesti tuettu nuoria opinto- ja työelämäasioissa, mutta psykososiaalisen tuen palvelut ovat olleet niukat. Onni paikkaa tätä aukkoa, Junttila ja Soikkeli-Siikonen kertovat.

He tapaavat työssään nuoria, joita kuormittavat monenlaiset asiat. He tukevat nuoria, joita jännittää työnhaku tai tärkeiden puheluiden soittaminen. Heille ovat tuttuja nuoret, jotka saattavat kokea työttömyyden häpeälliseksi ja kohtelevat itseään ankarasti. Takana voi olla monenlaisia pettymyksiä ja päällimmäisenä pelko, löytyykö elämästä se oma paikka ollenkaan.

Onni-psykologit ovat juuri heitä varten. Junttila työskentelee Loviisan ja Porvoon alueella, Soikkeli-Siikonen Kouvolassa. Heidän lisäkseen Anu Pekkonen työskentelee Onni-psykologina Tampereella. He täyttävät työssään Onni-hankkeen tehtävää, joka on se, että Ohjaamoiden psykososiaaliselle tuelle luodaan valtakunnallinen malli ja niihin levitetään nuorten vahvuuksiin keskittyvää työotetta.

Onni-hanke nousi uutisiin hallituksen neljännen lisäbudjetin julkistamisen yhteydessä kesäkuussa, kun työministeri Tuula Haatainen ehdotti Onni-hankkeen toimeenpanoon 1,5 miljoonaa euroa. Sillä on tarkoitus luoda nopeutetusti digitaalinen palvelu, jonka kautta nuorille tarjotaan kynnyksettömästi tukea. Hanke sai jo aiemmin keväällä jatkorahoituksen vuosille 2021–2022.

Liian moni nuori elää eristyksissä

Nuoret asioivat Onni-hankkeen psykologien kanssa yleisimmin mielialaongelmien, ahdistuksen ja jännityksen takia tai siksi, että oma suunta on hukassa. Moni jumiutuu kotiin ja eristäytyy sinne – ja siitä voi alkaa syrjäytymisen kierre.

– Korona-aika ei tuonut asiakkaidemme tilanteisiin paljon uutta, koska niin monet heistä elävät omissa oloissaan normaaliaikanakin. Nyt he saattoivatkin havahtua siihen, että koko yhteiskunta elää rajoittuneempaa elämää. Nuorten kanssa mietimme yhdessä pieniä askeleita kohti heidän omia tavoitteitaan – ja tavoite voi olla vaikkapa päivittäin ulkona käyminen tai metsässä käveleminen, jotta kotoa lähtemisen kynnys ei nouse entisestään, Junttila kertoo.

Nuorelle voi olla iso pettymys se, että hän ei saa haluamaansa opiskelupaikkaa, työllisty valmistumisensa jälkeen tai seurustelukumppanista tulee ero. Joskus useita pettymyksiä osuu samalle ajalle. Onni-psykologien kanssa voi tulla juttelemaan myös nimettömänä ja kynnys on matala, koska he toimivat Ohjaamoiden yhteydessä. Yli 70 paikkakunnalla olevissa Ohjaamoissa nuoret ovat tottuneet asioimaan kaikenlaisissa itseään askarruttavissa kysymyksissä, liittyvätpä ne työnhakuun, asunnon etsimiseen tai toimeentuloon.

– Perinteisesti Ohjaamoissa on ollut enimmäkseen ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun erikoistuneita psykologeja. Viime vuosina on kuitenkin herätty siihen, että heidän työtään täydentämään tarvitaan psykososiaalisen tuen palveluja, Soikkeli-Siikonen kertoo.

HOT-malli psykologien työn pohjana

Onni-psykologien työpäivät koostuvat usein monista erilaisista palasista. Tärkeintä on nuorten tapaaminen. Se tapahtuu sekä yksilökäynteinä että ryhmätapaamisina yleensä viikoittain.

– Käytämme työssämme niin sanottua HOT-valmennusta eli hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisia menetelmiä. HOT on kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaus. Keskitymme työskentelyssä sen selkiyttämiseen, mikä on nuorelle tärkeää ja merkityksellistä, Junttila ja Soikkeli-Siikonen kertovat.

HOT-valmennuksessa puhutaan hyvin arkisista asioista ja treenataan arjen taitoja.

– Tapaamiskertojen määrä suunnitellaan nuoren tarpeiden mukaisesti, keskimäärin tapaamisia on kuudesta yhdeksään. Teemme valmennuksen alussa ja lopussa nuorelle kyselyn, jossa selvitämme hänen tyytyväisyyttään omaan elämäänsä. Moni nuori saattaa tapaamisten alussa kertoa elämän tyytyväisyyden olevan hyvin alhainen. Työskentelyn edetessä otamme pieniä askeleita kohti merkityksellisempää elämää, ja tämä näkyy usein myös korkeammissa loppuarvioissa. Se tekee työn palkitsevaksi, Jenna Junttila kertoo.

HOT-valmennuskoulutusta Junttila, Soikkeli-Siikonen sekä heidän verkostonsa ovat saaneet psykologi Arto Pietikäiseltä. Korona-aikana palveluja on tarjottu verkon kautta entistä laajemmalle nuorten joukolle – myös paikkakunnille, joissa ei ole Ohjaamoa tai Onni-työntekijää.

Omat vahvuudet ja tavoitteet näkyviksi

Nuorten yksilötapaamisiin liittyy usein kotitehtäviä: pysähtymisen harjoittelemista, asioiden huomaamista ja itselle tärkeiden asioiden mukaisia tekoja. Työskentelyssä keskitytään nuoren omien vahvuuksien ja voimavarojen tukemiseen.

– Arvioimme aina myös, tarvitseeko nuori tilanteeseensa lisätukea esimerkiksi terveydenhuollon puolelta. Teemme paljon verkostotyötä, koska tuemme nuoren elämää kokonaisuutena. Jos nuori kaipaa vapaa-ajalle toimintaa tai itsenäistymiseen tukea, selvitämme, voisiko etsivä nuorisotyö auttaa. Työhallinnon asiantuntijat taas voivat tukea nuorta vaikkapa työkokeiluasioissa, Soikkeli-Siikonen kuvailee.

Omaa paikkaansa etsivä ja syrjäytymisvaarassa oleva nuori ei välttämättä kykene löytämään yhteiskunnan tarjoamia palveluja, jotka ovat usein hajallaan eri organisaatioissa. Ohjaamojen etu on se, että sieltä saa monia palveluita samasta paikasta ja sinne voi tulla millä asialla tahansa. Jos sieltä ei löydy apua, sitä lähdetään etsimään toisaalta yhdessä.

Jännittämiseen voi saada apua

Onni-hankkeen työntekijät kouluttavat myös valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä verkkovälitteisesti Suomen ohjaamolaisia. Nuorten ryhmissä työskentely kuuluu olennaisesti heidän työhönsä. Hyvää palautetta ovat saaneet erityisesti jännittäjille tarjotut Jännä-ryhmät. Niitä Onni on järjestänyt jo lähes 40. Korona-aikana Jännä-ryhmämalli muokattiin verkkoon ja valtakunnallisia verkkoryhmiä järjestettiin useita. Nekin koettiin hyvin toimiviksi, ja niitä jatketaan live-ryhmien ohessa tulevaisuudessakin.

– Jännittäminen voi hankaloittaa nuoren elämää todella paljon ja estää niin opiskelua kuin työntekoakin. Ryhmässä monia helpottaa jo tieto, että jännittäminen on luonnollista ja todella yleistä sekä se, että muut jännittävät samankaltaisia asioita. Käytämme Jännä-ryhmissä psykologi Minna Martinin luomaa ryhmämallia, ja ryhmässä on aina korkeintaan kahdeksan nuorta, Soikkeli-Siikonen kertoo.

Harva osaa ajatella, että jännittämiseen voi hakea ja saada apua.

– Moni ajattelee, että se pitää vain kestää ja peittää.

Soikkeli-Siikonen on erityisen tyytyväinen tämän kevään kokemukseensa, jossa hän veti Kouvolassa kahta Jännä-ryhmää työparinaan toisen asteen koulupsykologeja.

– Kun eri organisaatioiden työntekijät toimivat ohjauskumppaneina, ryhmämalli tulee tutummaksi laajemminkin. Olemme huomanneet, että tarvetta tällaiselle toiminnalle on, sillä Ohjaamoon tulee asiakkaita, joiden koulu on keskeytynyt jännittämisen vuoksi, hän kertoo.

Psykososiaaliselle työlle on tilausta

Soikkeli-Siikonen tapaa työssään nuoria, joiden elämää hankaloittaa jumittuminen negatiivisiin ajatusmalleihin.

– Törmäämme paljon myös siihen, että nuori on itselleen kovin ankara. Kun on kohdannut paljon pettymyksiä, on vaikeaa olla itselleen armollinen. Tutustumme tapoihin suhtautua itseen myötätuntoisesti ja tämän itsemyötätuntoisen suhtautumisen myötä opettelemme olemaan itsellemme yhtä lempeitä kuin läheiselle ystävällemme, Soikkeli-Siikonen kertoo.

Junttila ja Soikkeli-Siikonen sanovat, että Ohjaamoissa tarvittaisiin nykyistä enemmän psykososiaalista työtä tekeviä psykologeja. Heidän tiedossaan on Onni-psykologien lisäksi vain yksi Ohjaamo-psykologi.

– Kun nuori saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea mielialapulmiinsa, oireet eivät pääse pahenemaan. Avun saamisen kynnykset ovat huolestuttavan korkeita. Kaikki keinot kynnysten madaltamiseksi ovat tärkeitä, ja siksi Ohjaamo on todella tärkeä ja hyvä paikka.

Heidän mukaansa mielen hyvinvoinnin ammattilaisena psykologi tuo nuorten kanssa työskentelevään tiimiin psykologista näkökulmaa, erilaisia vaihtoehtoja ja uusia tukemisen ja auttamisen välineitä.

Junttila valmistui psykologiksi kaksi vuotta sitten ja teki sen jälkeen ammatinvalintapsykologin töitä. Onni-hankkeessa hän on työskennellyt nyt puolitoista vuotta.
– Näen tässä todella paljon mahdollisuuksia. Työympäristö on dynaaminen, ja myös omaa osaamistaan voi kehittää koko ajan, Junttila toteaa.

Soikkeli-Siikonen on tehnyt pitkän uran työhallinnossa ammatinvalinta- ja urasuunnittelupsykologina. Ohjaamojen ja Onni-hankkeen laaja-alaisuus herätti hänen kiinnostuksensa.

– Haluan työssäni tukea nuoria laajalla otteella. Kun ei löydy opiskelu- tai työpaikkaa tai elämässä on muita hankaluuksia, on helpottavaa, että työhallinnon, nuorisotyön ja psykososiaalisen tuen palvelut ovat saman katon alla. Tässä työssä olen pystynyt hyödyntämään hienosti myös mindfulness-ohjaajan koulutustani.

Tätä kaikkea on Ohjaamo

Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen palvelupiste. Se tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja tukea ja auttaa kaikissa nuoren arjen pulmatilanteissa opiskelusta ja työllistymisestä asumiseen ja kaikkeen näiden väliltä. Nuori ei tarvitse sinne lähetettä, vaan Ohjaamo on avoin kaikille.
Ohjaamoja on noin 70 eri puolilla Suomea. Suurin osa niissä asioivista nuorista on 20–24-vuotiaita. Vuonna 2018 Ohjaamojen palveluja käytettiin kasvokkain yli 140 000 kertaa ja ryhmätoimintaan osallistuttiin yli 70 000 kertaa.

Ohjaamon ydintoimintaa on henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, elämänhallinnan ja urasuunnittelun tuki, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Palvelu on yksilöllistä siten, että nuoren omaa osallistumista tuetaan. Nuoren kanssa yhdessä tehdään suunnitelma sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ohjaamon laajaan yhteistyöverkostoon kuuluu viranomaistahojen, oppilaitosten ja työpajojen lisäksi esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita, vapaaehtoistyötä tekeviä ja muita nuorten parissa toimivia tahoja. Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes nuori esimerkiksi siirtyy opiskelemaan tai työelämään.

Ohjaamojen toimintaa kehittää ESR-rahoitteinen Kohtaamo-hanke.

Lue täältä lisää Onni-hankkeestaLue täältä lisää Ohjaamoista