Espoon kaupungin suomenkielinen opiskeluhuolto kärsii psykologipulasta. Yksikön päällikkö Terhi Pippuri kertoo, että tällä hetkellä 63 vakanssista 12 on täyttämättä. 

– Opiskeluhuollon psykologeja on ollut jo pitkään hankalaa saada. Viime vuonna yhtä avointa paikkaa kohti oli vain keskimäärin 0,5 hakijaa. Myös vaihtuvuus on ollut suurta. Tänä keväänä irtisanoutuneita on kaksi, ja uusia on palkattu myös kaksi.

Yksi selitys on yleinen pula psykologeista.

– Psykologeilla on juuri nyt paljon valinnanvaraa. Hiljattain ilmestyneen ammattibarometrin mukaan kaikista ammattilaisista psykologien saatavuus on kymmenenneksi vaikeinta. Takana on pitkä noususuhdanne ja yksityinen sektori on rekrytoinut paljon. Koronatilannekin on vaikuttanut niin, että mielen hyvinvoinnin vaikeudet ovat lisääntyneet. 

Pippurin mukaan suurta vaihtuvuutta selittää myös se, että avoimiin paikkoihin on hakeutunut nuoria hiljattain valmistuneita psykologeja, jotka ovat todenneet haluavansa siirtyä jollekin toiselle psykologian soveltamisalalle. 

– Koulupsykologin työ on todella monipuolista verrattuna moneen muuhun soveltamisalaan. Pääsee tukemaan oppilaita sekä yksilö- että yhteisötasolla. Monet arvostavat monipuolisuutta, meilläkin on jo 20 vuotta tässä työssä viihtyneitä työntekijöitä. Toiset taas haluavat erikoistua jollekin kapeammalle erikoisalalle. Harvalla soveltamisalalla työ on myöskään näin itsenäistä. Itsensä johtaminen korostuu, moni pitää siitä, mutta aivan kaikki ehkä eivät.

Liian iso työkuorma?

Espoon kaupungin kartoituksessa useat opiskeluhuollon psykologin tehtävistä pois hakeutuneet ilmoittivat syyksi kohtuuttoman työkuorman. Espoossa yhden psykologin työalue suomenkielisessä esi- ja perusopetuksessa on 840 oppilasta ja toisen asteen koulutuksessa 1132 opiskelijaa. Psykologien asiakasmäärä kasvoi viidenneksellä lukuvuonna 2020–2021 edelliseen lukuvuoteen verrattuna.

Opiskeluhuollon psykologipalveluihin tulee elokuussa 2023 voimaan lakisääteinen sitova henkilöstömitoitus 780 opiskelijaa yhtä psykologia kohden.

Esi- ja perusopetuksessa psykologien työkuormaa lisäävät muun palvelukentän haasteet. Esimerkiksi oppilaiden aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteissa tilanne kouluissa on vaikea, kun Espoon lastenpsykiatrinen yksikkö oli sulkutilassa koko syyslukukauden 2021. Koulupsykologit eivät voineet siis ohjata aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmista kärsivää oppilasta eteenpäin.  

Terhi Pippuri korostaa, että opiskelijahuolto on koulun kaikkien aikuisten työtä. 

– Psykologi tuo kouluyhteisöön oman asiantuntijuutensa, ja pyrimme aina kun mahdollista siihen, että konsultatiivinen työote riittää. Eli vaikka psykologi on ainoa oman ammattiryhmänsä edustaja koulussa, niin siellä työskentelee laaja joukko pedagogeja ja muita opiskeluhuollon palvelujen edustajia. Psykologi ei jää koskaan yksin!

Edelleen psykologien tutkimuskriteereiden määrittämisellä sekä ohjaus- ja tukikeskustelujen jäsentämisellä pyritään siihen, että on yhdessä sovittuja keinoja työn rajaamiseen.

Panostusta johtamiseen

Pippurin mukaan opiskeluhuollon yksikössä on panostettu johtamiseen.

– Psykologien vakansseista kuusi on esihenkilövakansseja. Jokaisella opiskeluhuollon psykologilla on esihenkilönä oman ammattiryhmänsä edustaja, aluepsykologi. Aluepsykologien työ koostuu paitsi esihenkilö- ja kehittämistyöstä, niin myös psykologin tehtävistä koulussa. He siis tuntevat myös käytännön työn.

Aluepsykologit vetävät ammatillisia tiimejä.

– Koulupsykologityössähän oma tiimi ei ole koko ajan läsnä vaan työskennellään yksin oman ammattiryhmän edustajana oppilaitoksen tai esiopetuksen yksikössä. Meillä on vahva tiimirakenne, joka vahvistaa ammatillista osaamista ja tarjoaa tukea.

Pippurin mukaan johtamista on pyritty muutenkin kehittämään Espoossa jatkuvasti. Erityisesti panostetaan valmentavan johtamisen taitojen harjaannuttamiseen. Lähiesihenkilöt ovat avainasemassa myös uusien työntekijöiden rekrytoinneissa. 

– Toki käytämme myös perinteisiä menetelmiä, mutta paljon käytämme juuri verkostoja. Yritämme viestiä mahdollisimman positiivisesti, esimerkiksi psykologian ja logopedian opiskelijoille järjestetyssä Uratreffit-tapahtumassa meillä on oma ständi. 

Opiskeluhuollon psykologin palkka Espoossa on 3647 euroa kaikilla koulutusasteilla.

Terveystalo vetovoimainen

Johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä kertoo, että yksikkö on hyvin vetovoimainen tällä hetkellä.

– Viime vuonna rekrytoimme yli sata mielenterveyden asiantuntijaa, ja tänä vuonna sama tahti jatkuu. Työntekijät kokevat palkitsevaksi sen, että pystyvät auttamaan mielenterveyden ongelmissa jo alkuvaiheessa. Täällä pystyy myös laajasti vaikuttamaan työnsä sisältöön ja määrään, esimerkiksi psykologi voi valita haluaako tehdä psykologisia tutkimuksia vai keskittyä muuhun asiakastyöhön.

On tärkeää, että on tarjolla vaihtoehtoja, koska haluamme hyvät työntekijät meille. 

Turusen mukaan yksikössä työskentelee hänen vastuullaan tällä hetkellä noin 500 psykologia, psykiatria ja psykoterapeuttia. Lisäksi Terveystalossa työskentelee noin 400 työterveyspsykologia.

Turunen on toiminut johtavana psykologina viisi vuotta, ja sinä aikana yksikön koko on moninkertaistunut niin asiantuntijoiden, hallinnollisen organisaation kuin myynninkin määrällä mitattuna. 

Suurin osa yksikön psykologeista työskentelee ammatinharjoittajina joko koko- tai osa-aikaisesti. Yksikköön palkataan kuitenkin myös työsuhteessa työskenteleviä psykologeja. Vastuurooleissa olevat psykologit ovat työsuhteisia.

– On mahdollista valita, tuleeko meille työsuhteeseen provisio- vai kuukausipalkkaisena työntekijänä. Kuukausipalkkaisia tulee koko ajan enemmän, viisi vuotta sitten heitä oli vain muutamia. On tärkeää, että on tarjolla vaihtoehtoja, koska haluamme hyvät työntekijät meille. 

Yksikköön on toistaiseksi saatu hyvin psykologeja. Koko ajan kuitenkin rekrytoidaan uusia, koska palvelujen kysyntä kasvaa kovaa vauhtia.

– Meillä on avoin haku koko ajan, ja välillä on kohdennettuja hakuja. Myös vastavalmistuneita hakeutuu meille ja työterveydessä on säännöllisesti psykologiharjoittelijoita.

Turusen mukaan työnantaja pyrkii pitämään hyvää huolta kaikista asiantuntijoistaan, niin työsuhteisista kuin ammatinharjoittajistakin.

– Tarjoamme mahdollisimman hyvät työolot alkaen miellyttävästä työympäristöstä sekä esimerkiksi erityisosaajaverkoston ja koulutuksia eri teemojen ympärillä. Osa asiantuntijoistamme osallistuu aktiivisesti yhteiseen toimintaan, osa keskittyy omaan vastaanottoonsa. On tärkeää, että voi tehdä niin kuin haluaa.

Turunen korostaa, että asiantuntijoiden johtaminen on olennaisesti juuri työskentelymahdollisuuksien luomista.

– Yksityiselle sektorille tullaan usein juuri siksi, että voi itse räätälöidä työnsä. 

Psykologin palkka Terveystalossa on neuvoteltava asia, jonka suuruus riippuu koulutuksesta, kokemuksesta, erityisosaamisesta ja -vastuista. Kokonaisuudessaan palkat ovat Turusen mukaan hyvin kilpailukykyisiä.

Työn kiinnostavuus houkuttelee yliopistolle

Turun yliopiston kehityspsykologian professorin Riikka Korjan mukaan yliopiston työolosuhteissa on osittain samoja haasteita kuin julkisella sektorillakin. 

– Työmäärä opetus- ja tutkimustehtävissä on suuri ja työtehtävät vaativat merkittävää itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Palkalla emme voi kilpailla yksityisen puolen kanssa. Työn kiinnostavat sisällöt ja hyvä ilmapiiri työryhmissä toimivat onneksi yhä tärkeinä houkuttimina työtehtäviin.

Akateeminen maailma on hyvin kilpailtu ja pysyviin avoimiin paikkoihin on tunkua.

Psykologeilla on vahva tieteellinen pohja, ja moni haluaisi yhdistää tutkimustyön kliiniseen työhön.

– Isot tutkimusprojektit toteutetaan nykyään ulkoisella rahoituksella, jotka harvemmin mahdollistavat tutkijoiden pitkäaikaista palkkausta. Tämän seurauksena työnteko ja työurat ovat muuttuneet entistäkin pirstaleisemmiksi. Tutkijoille ei voida rakentaa pitkäkestoisia urapolkuja, ja kaikille alalla toimiville ei löydy paikkoja.

Jotta työntekijöitä työvoimapulasta kärsiviin paikkoihin löytyisi, niin työnantajilta tarvittaisiin Korjan mielestä joustavuutta ja pelisilmää.

– Psykologeillahan on vahva tieteellinen pohja, ja moni haluaisi yhdistää tutkimustyön kliiniseen työhön. Mahdollisuus osa-aikaisiin tehtäviin voisi olla yksi lääke julkisen sektorin työvoimapulaan. Pitäisi tukea enemmän sitä, että psykologit voisivat räätälöidä itselleen mielekkään ja monipuolisen työuran.

Korja kertoo ymmärtävänsä myös niitä psykologeja, jotka lähtevät julkiselta sektorilta.

– Työn kuormittavuus on kasvanut. Se liittynee työmäärän lisäksi ennustettavuuden puutteeseen ja hajanaisuuteen. Luulisin, että pakoa julkiselta sektorilta ei selitä pelkästään palkka vaan se, että voi itse niin vähän vaikuttaa oman työn hallintaan ja sisältöön ja rakentaa omanlaistaan, ehkä erilaisista elementeistä koostuvaa työuraa. 

Korja on huolissaan siitä, saavatko esihenkilöt riittävät valmiudet tehtäviinsä.

– Työelämän rakenteet muuttuvat jatkuvasti ja työpaikoilla on koko ajan aaltoliikettä, kun esimerkiksi työntekijöitä vaihtuu usein.

Riikka Korja kuitenkin muistuttaa, että perustehtävät niin julkisella sektorilla kuin yliopistollakin ovat äärimmäisen tärkeitä ja kiinnostavia.

– Monissa julkisen sektorin tehtävissä psykologilla on aito mahdollisuus vaikuttaa vaikkapa nuoren koko elämänkulkuun. Tätä julkisen sektorin perustehtävää voisi kirkastaa työnhakijoille, jotta julkisiin virkoihinkin saataisiin houkuteltua tekijöitä.

Työntekijän arvostus tärkeää

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella työskentelevä erikoistutkija Jaakko Kulomäki on kokenut Puolustusvoimat hyväksi työnantajaksi. Hänestä on olennaista, että työnantaja osoittaa arvostavansa alaisensa työpanosta.

– Psykologisen tiedon tarve Puolustusvoimissa on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Mielestäni hyvän työsuhteen perusta on, että työntekijä voi kokea oman asiantuntijuutensa olevan tärkeää ja haluttua. 

Kulomäen mielestä Puolustusvoimat työnantajana myös osaa johtaa niin kuin asiantuntijoita pitäisikin johtaa. 

Psykologisen tiedon tarve Puolustusvoimissa on suuri ja se kasvaa jatkuvasti.

– On tärkeää, että tavoitteet määritellään selkeästi eli osoitetaan, mihin asiantuntemustamme tarvitaan. Koen että meillä on myös vapaus tavoitteiden puitteissa määritellä se, miten tavoitteisiin vastataan. Vastoin yleisiä odotuksia tämä ei myöskään ole jäykän hierarkinen organisaatio. Hierarkian tasojen välillä on helppo kommunikoida ja saada äänensä kuuluviin. 

Kulomäki on myös Psykologiliiton valtion edunvalvontaryhmän jäsen. Hän uskoo, että Puolustusvoimissa on hyvä tilanne suhteessa muihin valtiotyönantajan alaisiin työpaikkoihin.

– Paikoissa on keskenään paljon eroja. Tuntuu, että täällä ymmärretään meidän työmme arvo paremmin kuin monessa muussa paikassa, samoin käytännön työskentelyolosuhteet ovat ongelmattomat. 

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2022.